Historia

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(→Metsäpirtti ytimekkäästi)
(→Metsäpirtti ytimekkäästi)
 
(Versioiden välissä 10 muuta muokkausta.)
Rivi 8: Rivi 8:
== Metsäpirtti ytimekkäästi ==
== Metsäpirtti ytimekkäästi ==
-
* Metsäpirtti - torppa metsässä ?
+
* '''Metsäpirtti''' - torppa metsässä ?
** Näin toki, varsin paljon torppia ja pieniä asuimistoja oli Suomenkin metsissä menneinä vuosisatoina
** Näin toki, varsin paljon torppia ja pieniä asuimistoja oli Suomenkin metsissä menneinä vuosisatoina
-
* Metsäpirtti - ravintola, kokoustila, leirikeskus, hevostila
+
* '''Metsäpirtti''' - ravintola, kokoustila, leirikeskus, hevostila
** Näitäkin löytyy sieltä täältä
** Näitäkin löytyy sieltä täältä
-
* Metsäpirtti - kesämökki, maatila
+
* '''Metsäpirtti''' - kesämökki, maatila
-
** Useita tiloja maarekisterissä, eritoten evakojen nimeämiä
+
** Useita tiloja maarekisterissä, eritoten evakkojen nimeämiä
-
* Metsäpirtti - kylä maaseudulla ?
+
* '''Metsäpirtti''' - kylä maaseudulla ?
** Muutama kylä löytyy Karjalankannakselta.
** Muutama kylä löytyy Karjalankannakselta.
-
*** Metsäpirtin kylä Sakkolassa jo 1500-luvulla. Kylässä oli luterilainen kirkko jo 1600-luvulla. Kylä sijaitsi Suvantojärven kaakkoiskulmassa Viisjoen varrella.
+
*** Metsäpirtin kylä Sakkolassa jo 1400-luvulla. Kylässä oli luterilainen kirkko (Metsäpirtin kappeli) jo 1600-luvulla. Kylä sijaitsi Suvantojärven kaakkoiskulmassa Viisjoen varrella.
 +
**** Vatjan Viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500 mainitaan: 'Tsheperti' ja 'Metsherti', joissa molemmissa asukkaita.
 +
**** Vuoden 1613 verokirjassa nimi on muodossa 'Metze Pirtti'
*** Metsäpirtti (ven. Нечеперть, Netšepert) oli inkeriläinen kylä entisessä Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä. Kylä mainittu jo 1600-luvulla.
*** Metsäpirtti (ven. Нечеперть, Netšepert) oli inkeriläinen kylä entisessä Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä. Kylä mainittu jo 1600-luvulla.
 +
* '''Metsäpirtti''' - pitäjä Karjalankannaksella
 +
** Metsäpirtin pitäjä itsenäistyi v 1903, kun se erotettiin Sakkolan emäpitäjästä
 +
*** Metsäpirtti sijaitsee Karjalankannaksen kaakkoiskulmassa Laatokan rannalla ja rajoittuu etelässä Venäjään (Inkeriin, Vuolen ja Miikkulaisten pitäjiin). Lännessä on Rautu ja pohjoisessa Sakkola.
 +
**** Metsäpirtin ja Inkerin välinen raja oli määritelty jo Novgorodin aikana. Se kulki Laatokan rannasta Tapparojaa pitkin länteen. Tämä sama raja vahvistettiin Stolbovan rauhassa 1617 sekä myöhemmin Tartossa 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän kesken.
 +
*** Vuoksen vesistö laskee Metsäpirtin läpi Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan
 +
**** Vesistöt olivat aikoinaan tärkeitä kulkureittejä. Taipaleen harju erotti Laatokan Vuoksen vesistöön laskeneesta Suvantojärvestä. Tervakauppiaat tulivat sisä-Suomeen Taipaleen harjun yli veneiden kanssa meno ja paluumatkoillaan. Taipaleeseen syntyi myös kauppapaikka 1600-luvulla.
 +
*** Metsäpirtti eli maanviljelystä ja kalastuksesta
 +
*** Metsäpirtin miehet olivat kuuluisia kalastajia, jotka kalastivat erityisesti lohta ja nieriää Laatokan pohjoisosissa aina Mantsinsaarta myöten.
 +
*** Metsäpirtti oli 1900-luvulla Suomen viljavin pitäjä pinta-alaa kohden.
 +
*** Metsäpirtissä oli vuonna 1939 noin 5200 asukasta
 +
**** Metsäpirtin väestö koostui pääosin Stolbovan rauhan jälkeen Metsäpirttiin muuttaneiden luterilaisten sekä Metsäpirtissä ennen Stolbovan rauhaa eläneiden inkeroisten jälkeläisistä.
 +
*** Talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäykset pysäytettiin Mannerheimin linjalla Kirvesmäki-Taipale lohkolla. Metsäpirtti menetettiin, mutta Suomi pelastettiin.
 +
*** Myös jatkosodan aikana sama puolustuslinja kesti Neuvostoliiton hyökkäykset kesällä 1944.
 +
*** Kuuluisia metsäpirttiläisiä ovat mm Urho Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen, mäkihyppääjä Jari Puikkonen, Suomen tunnetuin runoilija Larin Paraske, hänen tyttären pojanpojan tytär näyttelijä Eeva Litmanen ja Karjalan kultakäkönen Raita Karpo sekä runoilija ja sanoittaja Helena Eeva.
== Metsäpirtin historiaa ==
== Metsäpirtin historiaa ==

Nykyinen versio 6. marraskuuta 2023 kello 12.57

Sisällysluettelo

Suomen historiaa

[1], Suomen rajamuutokset Wikipedia

Metsäpirtti ytimekkäästi

  • Metsäpirtti - torppa metsässä ?
    • Näin toki, varsin paljon torppia ja pieniä asuimistoja oli Suomenkin metsissä menneinä vuosisatoina
  • Metsäpirtti - ravintola, kokoustila, leirikeskus, hevostila
    • Näitäkin löytyy sieltä täältä
  • Metsäpirtti - kesämökki, maatila
    • Useita tiloja maarekisterissä, eritoten evakkojen nimeämiä
  • Metsäpirtti - kylä maaseudulla ?
    • Muutama kylä löytyy Karjalankannakselta.
      • Metsäpirtin kylä Sakkolassa jo 1400-luvulla. Kylässä oli luterilainen kirkko (Metsäpirtin kappeli) jo 1600-luvulla. Kylä sijaitsi Suvantojärven kaakkoiskulmassa Viisjoen varrella.
        • Vatjan Viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500 mainitaan: 'Tsheperti' ja 'Metsherti', joissa molemmissa asukkaita.
        • Vuoden 1613 verokirjassa nimi on muodossa 'Metze Pirtti'
      • Metsäpirtti (ven. Нечеперть, Netšepert) oli inkeriläinen kylä entisessä Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä. Kylä mainittu jo 1600-luvulla.
  • Metsäpirtti - pitäjä Karjalankannaksella
    • Metsäpirtin pitäjä itsenäistyi v 1903, kun se erotettiin Sakkolan emäpitäjästä
      • Metsäpirtti sijaitsee Karjalankannaksen kaakkoiskulmassa Laatokan rannalla ja rajoittuu etelässä Venäjään (Inkeriin, Vuolen ja Miikkulaisten pitäjiin). Lännessä on Rautu ja pohjoisessa Sakkola.
        • Metsäpirtin ja Inkerin välinen raja oli määritelty jo Novgorodin aikana. Se kulki Laatokan rannasta Tapparojaa pitkin länteen. Tämä sama raja vahvistettiin Stolbovan rauhassa 1617 sekä myöhemmin Tartossa 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän kesken.
      • Vuoksen vesistö laskee Metsäpirtin läpi Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan
        • Vesistöt olivat aikoinaan tärkeitä kulkureittejä. Taipaleen harju erotti Laatokan Vuoksen vesistöön laskeneesta Suvantojärvestä. Tervakauppiaat tulivat sisä-Suomeen Taipaleen harjun yli veneiden kanssa meno ja paluumatkoillaan. Taipaleeseen syntyi myös kauppapaikka 1600-luvulla.
      • Metsäpirtti eli maanviljelystä ja kalastuksesta
      • Metsäpirtin miehet olivat kuuluisia kalastajia, jotka kalastivat erityisesti lohta ja nieriää Laatokan pohjoisosissa aina Mantsinsaarta myöten.
      • Metsäpirtti oli 1900-luvulla Suomen viljavin pitäjä pinta-alaa kohden.
      • Metsäpirtissä oli vuonna 1939 noin 5200 asukasta
        • Metsäpirtin väestö koostui pääosin Stolbovan rauhan jälkeen Metsäpirttiin muuttaneiden luterilaisten sekä Metsäpirtissä ennen Stolbovan rauhaa eläneiden inkeroisten jälkeläisistä.
      • Talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäykset pysäytettiin Mannerheimin linjalla Kirvesmäki-Taipale lohkolla. Metsäpirtti menetettiin, mutta Suomi pelastettiin.
      • Myös jatkosodan aikana sama puolustuslinja kesti Neuvostoliiton hyökkäykset kesällä 1944.
      • Kuuluisia metsäpirttiläisiä ovat mm Urho Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen, mäkihyppääjä Jari Puikkonen, Suomen tunnetuin runoilija Larin Paraske, hänen tyttären pojanpojan tytär näyttelijä Eeva Litmanen ja Karjalan kultakäkönen Raita Karpo sekä runoilija ja sanoittaja Helena Eeva.

Metsäpirtin historiaa

  • Kyläkohtaiset historiakatsaukset löytyvät [[2]] kylien kohdalta.

Sodat

Venäjän vastainen raja historian saatossa

Kirkolliset olot

  • Metsäpirtin kappeli (Sakkolan seurakunnan aika)
  • Metsäpirtin itsenäinen seurakunta
  • Kreikkalaiskatolinen seurakunta
  • Metsäpirtin kirkko
      • 10.03.1912 kirkonkokouksessa hyväksyttiin kirkkoneuvoston laatima korjaussuunnitelma ja valittiin toimikunta viemään asiaa eteenpäin.
      • Toimikunta tilasi rakennusmestari S. Hakolalta korjauspiirustukset, jotka senaatti jätti vahvistamatta. Lopulliset piirustukset senaatti määräsi tehtäväksi yleisten rakennusten ylihallituksen valmistamien luonnospiirustusten pohjalta. Työt alkoivat keväällä 1914 ja valmistui joulun alla 1914. Kirkko oli nyt korjauksen jälkeen aivan kuin uudestaan tehty. Kellotorni oli pääoven yläpuolelta hävinnyt ja rakennettu kirkosta erilleen. Itse kirkkoa oli korotettu ja keskikirkon kohdalle tehty kupoli. Myös sisälle oli tehty isoja muutoksia.
    • Kirkon urut uusittiin v 1915.
    • Lähde: Metsäpirtin historia, sivu 118
    • Kirkon ja kellotapulin maalausurakka Käkisalmen Sanomat 25.06.1917
      • Julkisella itse paikalla ensi heinäkuun 7 p:nä klo 11 ap. pidettävällä huutokaupalla tarjotaan Metsäpirtin kirkon ja kellotapulin katon maalaus toimitettavaksi kuluvan kesän aikana seurakunnan tarpeista, ja ilmoitetaan, että urakoitsijan tulee jättää pätevä takaus työn kunnollisesta, määräaikaisesta suorituksesta sekä etukäteen annettavista rahoista. Kirkkoneuvosta pidättää oikeuden hyväksyä tai hyljätä tehdyt tarjoukset. Metsäpirtissä kesäkuun 22 p:nä 1917. Kirkkoneuvosto
  • Kirkollisia ilmoituksia

Kunnallinen toiminta

Koululaitos

Kiertokoulu

  • Sakkolassa käsiteltiin lähteiden mukaan ensimmäisen kerran koulukysymystä vuonna 1757 pidetyssä kirkonkokouksessa.
  • Yrjö Kelo toimi Sakkolassa koulumestarina 40 vuoden ajan kuolemaansa 1862 asti.
  • Juhani Kelo toimi koulumestarina vuoteen 1864 asti.
  • Elias Lamppu oli koulumestarina oli koulumesrina Juhani Kelon jälkeen 30 vuoden ajan.
  • Metsäpirtin kirkkoraati päätti 9.11.1889 pidetyssä kokouksessa perustaa Metsäpirttiin oman kiertokoulun.
  • Anna Joronen oli kiertokoulun ensimmäinen opettaja vuoteen 1906 asti.
  • Selma Emmi Kankkunen oli seuraava opettaja.
  • Vilhelmiina Laulajainen (os. Marttila) toimi kiertokoulun opettajana 1907 alkaen. Vilhelmiin siirtyi vuonna 1921 alakansakoulun opettajaksi Koukunniemeen.

Kansakoulut

Opiskelu oppikouluissa

  • Metsäpirtissä ei ollut omaa oppikoulua.
  • Oppikoulu käytiin pääasiassa Käkisalmessa.
  • Oppikoulun käyneitä

Opiskelu yliopistossa

  • 07.10.1907 Ylioppilastutkinnon on t.k. 2 p:nä suorittanut Käkisalmen Sanomat
    • Metsäpirtistä kotoisin oleva Martta Hedlund. Hän on ensimmäinen ylioppilas, joka on sanotun tutkinnon ottamiseen oikeuttavan kurssin suorittanut kokonaisuudessaan täkäläisessä yhteiskoulussa. Kirjoituskokeensa on hän kirjoittanut Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta.
  • Metsäpirttiläisiä ylioppilaita
    • Martta Hedlund (s. 03.04.1888 Viipuri), talosta 3002, ylioppilas 02.10.1907

Tulli- ja luotsitoiminta

Tullitoiminta

Luotsitoiminta

Elinkeinot

Maatalous

  • Metsäpirtin Maanviljelijät
    • Yleinen kokous Käkisalmen Sanomat 29.08.1917
      • Metsäpirtin Maanviljelijäin yleinen kokous pidetään ensi sunnuntaina, 2.9.1917 nuorisoseuran talolla kohta jumalanpalveluksen jälkeen. Tärkeitä asioita. Toimikunnan kokous on vähän aikaisemmin. Toimikunnan puolesta, Jooseppi Eeva
  • Metsäpirtin myllärit

Kalastus

Suutarit

Terveydenhoito

Kauppa

Posti ja liikenneyhteydet

Posti

  • Postitoimipaikat
  • Postin kulku 1918 alkaen Käkisalmen Sanomat 19.12.1917
    • Postinkulut Metsäpirttiin. Metsäpirttiin tulee posti kulkemaan kolmasti viikossa, nim. maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Posti lähtee Metsäpirtistä aamupäivällä ja Raudusta heti junan saavuttua.

Liikenne

  • Nikolai Aho (ent Timofejeff) talosta 3058 (Saaroinen) ajoi linja-autoa välillä Metsäpirtti-Viipuri
  • Linja-autoliikenteestä kertoo Ruposen liikenteen historiakatsaus ("http://www.slhs.fi/pdf/Ruponen.pdf")

Rahalaitokset


Omistusolot

Järjestötoiminta

Maanpuolustus

Perinnetoiminta

Suvanto ja Taipaleenjoki

Artikkeleita

Vuoksen historia - Karjalanliiton seminaari 24.03.2018

Taipaleenjoen 200-vuotisjuhla Metsäpirtissä 19.05.2018

Suvanto lähteissä

Taipaleen maalinnoitus

Metsäpirttiin läheisesti liittyviä tapahtumia

Etusivu Kylät Talot Väestö Zaporozhskoje
Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Historia
Henkilökohtaiset työkalut