Vapaussota
Metsapirtti
Sisällysluettelo |
Vapaussota - Sisällissota keväällä 1918
Tapahtumia vuonna 1917
- Vuosi 1917 wikipediassa
- 15.03.1917 Nikolai II luopui vallasta Venäjällä viikon kestäneiden laajojen mielenosoitusten seurauksena.
- 26.03.1917 Suomeen nimitettiin uusi, Oskari Tokoin johtama senaatti.
- 28.03.1917 Pehr Evind Svinhuvud palasi Siperiasta Suomeen
- 04.04.1917 Suomen Eduskunta kokoontui valtiopäiville. Eduskunnan puheenjohtajaksi valittiin 05.04.1917 Kullervo Manner
- 13.07.1917 Huittiten meijerikahakka käynnisti suojeluskuntien ja työväen järjestyskaartien perustamisen.
- 18.07.1917 Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi ns. valtalain, jonka mukaan korkeimman vallan Suomessa oli määrä siirtyä eduskunnalle.
- 31.07.1917 Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja määräsi pidettäväksi uudet eduskuntavaalit.
- 03.08.1917 Venäjän pääesikunta siirsi Suomeen lisäjoukkoina yhden ratsuväkidivisioonan ja jalkaväkiprikaatin niin että Suomessa oli yli 100 000 venäläistä sotilasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
- 01.10.1917 Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1. ja 2. lokakuuta 1917. Suomen sosiaalidemokraattinen puolue sai vaaleissa 92 kansanedustajaa.
- 27.11.1917 Svinhufvudin johtama Suomen hallitus nimitettiin ja sen tärkeimpänä tehtävänä oli valmistella Suomen irtauminen Venäjästä.
- 06.12.1917 Suomen eduskunta hyväksyi Svinhufvudin Senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 04.12.1917 valmisteleman itsenäisyysjulistuksen.
- 14.12.1917 Suomen Senaatti vaati venäläisten sotajoukkojen välitöntä vetäytymistä Suomesta.
- 18.12.1917 Carl Gustaf Emil Mannerheim palasi Venäjältä Suomeen.
- 31.12.1917 Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden.
- Videokoosteita
- Suomen diktaattori, Kullervo Manner (16 min)
Tapahtumien kulkua 1918
- Vuosi 1918 [Wikipediassa
- 04.01.1918 Ranska, Ruotsi ja Saksa tunnustivat Suomen itsenäisyyden
- 19.01.1918 Pietisen tehtaan kahakka Viipurissa 19.-20.01.1918
- Tätä tapahtumaa on pidetty sisällissodan alkuhetkenä.
- 25.01.1918 Suomen senaatti julisti suojeluskunnat maan viralliseksi armeijaksi nimellä Suomen tasavallan joukot.
- 26.01.1918 Suomen työväen toimeenpaneva komitea teki päätöksen vallankumouksen aloittamisesta. Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyivät Suomen punaiseksi kaartiksi.
- Vapaussodan alkamisena pidetään 27.01.1918, jolloin sekä Suojeluskunnat että punakaartit aloittivat omat sotatoimensa.
- 28.01.1918 Suomen tasavallan joukot eli valkoiset aloittivat Pohjanmaalla venäläisten varuskuntien riisumisen aseista. Suomen Punainen Kaarti otti haltuunsa Helsingin ja useita muita Etelä-Suomen kaupunkeja. Suomen kansanvaltuuskunta perustettiin punaisten vallankumoushallitukseksi.
- 23.02.1918 Valkoisten ylipäällikkö kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheim antoi kuuluisan miekkavalansa.
- 25.02.1918 Jääkärien pääjoukko saapui höyrylaiva Arcturuksella Vaasaan. Ylipäällikkö Mannerheim antoi [[Ammutaan paikalla -julistus|ammutaan paikalla -julistuksensa.
- 01.03.1918 Suomen kansanvaltuuskunta ja Neuvosto-Venäjän hallitus solmivat valtiosopimuksen.
- 10.03.1918 Punaisen toinen yleishyökkäys käynnistyi.
- 24.03.1918 Valkoiset piirittivät Tampereen.
- 06.04.1918 Tampereen taistelu päättyi valkoisten voittoon.
- 08.04.1918 Kansanvaltuuskunta pakeni Helsingistä Viipuriin.
- 25.04.1918 Suomen Kansanvaltuuskunnan johtajaksi Kullervo Manner pakeni Viipurista laivalla Pietariin.
- 26.04.1918 Kansanvaltuuskunta pakeni Neuvosto-Venäjälle.
- 04.05.1918 Senaatti palasi Helsinkiin.
- 05.05.1918 Viimeiset punaiset antautuivat Kymenlaaksossa Ahvenkoskella ja sisällissodan sotatoimet päättyivät.
- 16.05.1918 Valkoiset järjestivät voitonparaatin Helsingissä.
- 27.05.1918 P. E. Svinhufvud valittiin Suomen valtionhoitajaksi ja Paasikiven I hallitus aloitti.
- 02.08.1918 Eduskunta antoi lain suojeluskunnista.
- 28.08.1918 Suomen Kommunistinen Puolue perustettiin Moskovassa.
- 01.09.1918 Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyvänsä Suomeen.
- 27.11.1918 Suomen senaatin virallinen nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja senaattorin virkanimike vaihdettiin ministeriksi, lisäksi senaatin toimituskunnat muuttuivat ministeriöiksi ja senaatin prokuraattori valtioneuvoston oikeuskansleriksi. Ingmanin I hallitus aloitti.
- 08.12.1918 Nuorsuomalaisen Puolueen ja Kansanpuolueen enemmistöt perustivat Kansallisen Edistyspuolueen.
- 09.12.1918 Suomalaisen puolueen enemmistö ja Nuorsuomalaisen puolueen vähemmistö perustivat Kansallisen Kokoomuspuolueen.
- 12.12.1918 Gustaf Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi.
- Videokoosteita sodan eri vaiheista ja tapahtumista
- Vapaussodan taustaa (8 min)
- Sodan 1918 kulku - Sisällissota (17 min)
- Sisällissota - punainen terrori (5 min)
- Sisällissota - valkoinen terrori (5 min)
- Raudun taistelut, osa 1/2 (9 min)
- Viipuri vuonna 1918, Teemu Keskisarja Esitelmä Helsingissä, kesto 79 min
Metsäpirttiläisten osuus ja tapahtumia
Suojeluskunta
- Metsäpirtissä ei taisteltu varsinaisesti vuoden 1918 aikana. Metsäpirtin Suojeluskunnan ensimmäiset vaiheet oli muodostettu vuoden 1917 puolella. Muutamia harjoituksiakin oli pidetty. Niihin oli osallistunut noin 200 nuorta miestä eri puolilta pitäjää. Tehtävänä oli alunperin ylläpitää järjestystä pitäjän alueella.
- Kun varsinainen rähinä alkoi Karjalankannaksella, olivat suojeluskuntalaiset valmiit lähtemään puolustamaan laillista hallintoa. Katso tarkempi kuvaus kohdasta Metsäpirtin Suojeluskunta
Tapahtumia
- Asevelvollisuuskarkulaisten hommat Parikkalan Sanomat 13.03.1918
- Metsäpirttiläinen Antti Kiiskilä [s. 1.12.1887, talo 2262] joutui Wenäjän puolella sunnuntaina tk. 10 p:nä Metsäpirtistä asevelvollisuutta karussa olevien miesten uhriksi. Hän oli mennyt Wenäjän puolelle asioilleen ja yllätti hänet Miikkulaisten Alakylässä 100 miestä käsittänyt karkulaisjoukko. Hänet vangitsivat seuraavat henkilöt: Saaroisten osuuskaupan hoitaja Otto Louhivuori Käkisalmesta, Juho Matinp. Peltonen [s. 31.3.1887, k. 28.3.1918, talo 3037] Saaroisista, Matti Tuomaanp Ahtiainen [s. 1.6.1882, talo 3198] Saaroisista, veljekset Emil [s. 29.4.1890, talo 3044] ja Hjalmar [s. 24.10.1893, talo 3045] Tauren Saaroisista, Matti Heikinp. Hämäläinen [kuka?] Vanhasta Jaamasta, Manu [s. 4.5.1881, talo 3026] ja Salomon [s. 18.6.1878, k. 8.4.1918, talo 3027] Matinp. Hyytiä Saaroisista, Tahvo Aapronpoika Hämäläinen [s. 22.11.1887, k. 29.5.1918, talo 3106] Vanhasta Jaamasta ja Aapro Aataminp. Pohjalainen [] KorholanJaamasta. Hänen väitettiin olevan vakoilemismatkalla ja vietiin vangittuna Läärän osuuskauppaan Miikkulaisissa, jossa oli pyhäjärveläisiä ja metsäpirttiläisiä 200 miestä. Siellä otettiin häneltä rahat, joita oli 1850 ruplaa takavarikkoon. Sitten veivät he hänet Kuivaisiin asemalle, josa pitivät yötä. Aamulla tk. 11 p:nä päästivät he hänet lähtemään kotiin, mutta eivät sanoneet voivansa antaa rahoja takaisin, koska ne kuuluivat punakaartille.
- Jaakkima kertoo samasta tapahtumasta päviä myöhemmin Jaakkima 14.03.1918
- Detaljer från fronterna Kaskö tidning 09.03.1918
- Gränsvakten vid Metsäpirtti i Karelen på isen i Ladoga infångat 18 huliganer, som försökte komma över till ryska sidan.
- [1] Hangö 31.08.1918
- Bolschevikerna ha lämnat gränsen. Från Metsäpirtti meddelas till 'Käkisalmen Sanomat', att bolscheviksoldaterna som hittills bevakat gränsen mellan Finland och Ryssland, numera avlägsnat sig från gränsen ända till Toxova kyrkkoby. I slutet på senaste vecka hördes till Rautus från Petersburgs hållet än häftig kanonad.
Valkokaartiin osallistuneita
Punakaartiin osallistuneita
- Simo Susi (s. 17.04.1896 Lapanainen, k. 14.01.1938 Petroskoin alue)
- Simo Susi asui v. 1918 Kivennavalla ja oleskeli osan vuotta Pietarissa
- Simo Sudesta on Pentti Aho julkaissut v.2003 kirjan Punakapteeni Simo Suden kohtalo (ISBN 951-664-121-0)
- Taneli Litmanen (s. 5.3.1885 Vaskela, k. 29.7.1922 Miikkulainen)
- Taneli Litmanen asui v 1918 Raudun Sirkiänsaarella
- Taneli Litmasesta on Eeva Litmanen julkaissut v 2018 kirjan Surun suitsema suku (ISBN 978-952-01-1702-3)
- Juho Lagström (s. 6.5.1863 Heinolan mlk, k. 1920 ? )
- Juho Lagström asui v 1918 Taipaleessa
