Lehdet1925

Metsapirtti

Versio 2. toukokuuta 2021 kello 15.56

Vuosi 1925

Tammikuu 1925

• 01.01.1925 Laatokan Kalastajaseurojen Liiton syyskokous Sortavalassa Suomen kalastuslehti no 1

• 01.01.1925 Valtion Igolka-nimisen kalastuspaikan (Taipaleen joen suussa Laatokassa) käyttö Suomen kalastuslehti no 3
  • Todettiin, että kyseinen kalastuspaikka on annettu vuokralle vuoteen 1929 asti.
  • Kalastussatama Metsäpirtin rannikolle, Laatokalla:
    • Edustaja J. Helo on jättänyt kuluvana vuonna kokoontuvalle eduskunnalle anomusehdotuksen, ehdottaen siinä, että eduskunta päättäisi 1926 vuoden talousarviossa osoittaa 1 milj. markan määrärahan kalastus- ja hätäsataman rakentamista varten Laatokan rannikolle Metsäpirtin pitäjään Saaroisten kylän kohdalle.
  • 01.01.1925 Laatokan kalastussopimuksen täydentäminen Suomen kalastuslehti no 3
    • Tarton rauhansopimukseen perustuvassa, viime vuoden heinäkuussa voimaanastuneessa Suomen ja Venäjän välisesä erikoisessa sopimuksessa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Laatokalla on mm määrätty, mihin mihin paikkoihin kalastellessaan ja hylkeitä pyytäessään suomalaiset Venäjän puolella ja venäläiset Suomen puolella saavat nousta maihin. Tällainen paikka Laatokan kaakkoisella rannikolla on Miikkulaisen joen suu.
  • 01.01.1925 Valtio ostanut kalastajia varten maallenousupaikkoja Laatokan saarilla Suomen kalastuslehti no 3
• 01.01.1925 Suomalaisten kalastusoikeus Venäjän vesialueella Laatokalla Suomen kalastuslehti no 5
  • Kannaksen ja Salmin rajakomendanttien maataloushallituksen kalatalousosastolle tulleiden ilmoitusten on mainituista rajavartioista annettu lupaliput kalastukseen tämän vuoden pyyntikauden ajaksi (1. pv:stä toukokuuta 15. pv:ään marraskuuta) Venäjän puoleisella sovitulla alueella Laatokalle kaikkiaan 149 henkilölle, kuuluen 80 venekuntaan. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 130, Salmista 10, Sakkolasta 7 ja Pyhäjärveltä 2 henkilöä. Miikkulaisenjoen lisäksi kalastajat saavat käyttää maihinnousupaikkoina Kaaveninkylän rantaa ja Morjanlahtea.
  • 01.01.1925 Laatokan Kalastajaseurain liiton kokous 28.02.1924 Suomen kalastuslehti no 5
• 01.01.1925 Laatokan Suomen puoleisen alueen rannikolle on perustettu kalastusvakuutusyhdistys Suomen kalastuslehti no 6-7

• 01.01.1925 Metsäpirtin kalastajaseura on anonut kalastajasataman rakentamista Saaroisten kylään Saunaniemen pohjoispuolelle Suomen kalastuslehti 8-9
  • Komitea ehdottaa, että kalastajasatama rakennetaan ja varat otetaan vuosien 1929 ja 1930 budjettiin.
  • Satamien rakentamisaikataulut

• • 01.01.1925 Sopimus Laatokan kalastajien maallenousu- ja asustamisoikeudesta Konevitsansaarella Suomen kalastuslehti no 10
    • Sopimus tehty Konevitsan luostarin ja Maataloushallituksen kalatalousosaston välillä.
    • Kalastajat voivat nousta maihin luostarille kuuluvalla Rodushkoi-niemellä ja asua pyyntiaikojen kestäessä siihen tarkoitukseen luostarin taholta varatuissa suojissa.
  • 01.01.1925 Uusia kalastajaloistoja määrätty rakennettavaksi Suomen kalastuslehti no 10
    • Laatokalla: Puikkeenluodolle Metsäpirtin pitäjässä ja Loukionsaarelle Lumivaaran pitäjässä
• 01.01.1925 Metsäpirttiläiset maakauppiaat Helsingin uusi liikekalenteri
• 01.01.1925 Eliel Wartiainen: Laatokan rannikko Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja
  • Laaja kirjoitus Laatokasta

• 17.01.1925 Kalastusolot Laatokalla Käkisalmen Sanomat
  • Kalastussopimukseen Venäjän kanssa saata korjauksia. Viime vuoden saalis keskinkertainen tai sitäkin huonompi. Toimenpiteitä kalastajien taloudellisen ja ammatillisen tason kohottamiseksi tarvitaan.
    • Kalastus Laatokalla eroaa niin pyyntitapaan ja -välineisiin kuin saaliin laatuunkin nähden suuresti vastaavista oloista Suomenlahdella. Kun Suomenlahden kalastajain ansiot pääasiallisesti riippuvat silakkaparvien runsaudesta, laskee Laatokan kalastaja ensi kädessä pyydyksensä lohta, siikaa, nieriäistä ja kuhaa varten. Olettaen lukijooimme mieltä kiinnittävän saada joitakin tietoja sikäläisten kalastajain asemasta ja yleensä kalastusoloista Laatokalla, julkaisemme alla haastattelun, jolla 'Karjalan' Sortavalan edustaja on kääntynyt Laatokan Kalastajaseurain Liiton puheenjohtajan liikemies Santeri Riihimäen puoleen, pyytäen häneltä tietoja näistä seikoista.
    • ...

Maaliskuu 1925

• 01.03.1925 Metsäpirtin suojeluskunta Kannaksen vartio : Viipurin suojeluskuntapiirin tiedonantolehti no 3
• 10.03.1925 Paikkakunnalta: Kalastus Laatokalla ja Tarton rauha Käkisalmen Sanomat
  • Toivotaan neuvotteluja maihinnousupaikkojen lisäämisestä Venäjän rannikolla.
    • Tarton rauhansopimuksessa allekirjoitetussa ja kuluneen vuoden heinäkuussa voimaanastuneessa Suomen ja Venäjän välisessä sopimuksessa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Laatokalla on mm. mihin paikkoihin kalastellessaan ja hylkeitä pyytäessään suomalaiset Venäjän puolella saavat nousta maihin. Tällaisina paikkoina on sanotun sopimuksen 3:ssa artiklassa mainittu Venäjän puolella Laatokan itäisellä rannikolla Witeleen ja Tuuloksen jokien suut ja kaakkoisella rannikolla Miikkulaisen joen suu, jotka siis ovat ne ainoat paikat Venäjän alueella, missä suomalaiset kalastajat ja hylkeenpyytäjät saavat nousta maihin. Kyseelliseen kalastussopimukseen ja vallankin sen määräyksiin sallituista maihinnousupaikoista ovat meikäläiset kalastajat olleet tyytymättömiä ja nyttemmin on Laatokan kalastusseurojen liiton johtokunta käsitellyt uudelleen tätä Laatokan kalastajille kipeätä kysymystä ja päättänyt lähettää asiassa kirjelmän rajavartiostojen tarkastajille, mikä kirjelmä onkin saatettu perille.
    • ...
    • Vedoten suolaisten kalastajain turvallisuuden suojelemiseen ja huomauttaen Venäjän puoleisten kalastajain hyviin maallenousupaikkoihin Suomen puoleisella Laatokalla anoo liitto, että rajavartiostojen tarkastaja ryhtyisi neuvotteluihin venäläisten viranomaisten kanssa lisämaihinnousupaikkojen aikaansaamiseksi Venäjän rannikolla. Tällaisena mainitsee liitto itäisellä rannikolla lähellä Suome rajaa sijaitsevan Ukonsaaren, joka jo vanhastaan on ollut kalastajien asuinpaikka, ja kaakkisella rannikolla Morjanlahden ja Raavenin kylän rannan, joissa kalastajat ovat niinikään ennen asuneet. Vasta tämän toimenpiteen kautta kaksoo liitto Suomen puoleisen kalastajien ja hylkeenpyytäjien toiminnan ammatissaan täysin turvatuksi ja sopimuksen tarjoavan sen hyödyn, mitä sillä tarkoitetaankin.
    • ...
• 28.03.1925 Kalastusolojen järjestäminen Laatokalla Käkisalmen Sanomat
  • Laatokan kalastajaseurojen liitto kääntyy maataloushallituksen puoleen asunto-olojen parantamiseksi Valamon ulkosaarilla.
    • Walamon luostari on maataloushallituksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella sitoutunut pitämään kalastajia varten asunnot omistamillaan Wossinan ja ja Pajonnoin saarilla sekä varustamaan ne tarvittavilla polttopuilla. Luostari on oikeutettu kantamaan vuokraa saarilla majailevilta kalastajilta. Asunnot saarilla jättävät kuitenkin paljon toivomisen varaa. Ensimmänkin on niissä tilaa niin vähän, että yksin huoneisiin täytyy sulloa 6, jopa 8:kin 3-henkistä venekuntaa, mikä tuottaa suurta hankaluutta, kun monet venekunnat harjoittaessaan kalastusta Laatokan ulkosaarilla ovat pakoitetut viettämään siellä yhteen menoon kaksi jopa neljäkin kuukautta. Lisäksi ovat suojat sisäänlämpiäviä ja vanhuuttaa ravistuneet sekä sellaisina kylmät. Kun ottaa vielä huomioon, että näissä samoissa suojissa on kuivattava sekä kalastajien verkot että vaatteet ja että kalastus näillä saarilla tapahtuu syys- ja joulukuun välisenä aikana, jolloin tavallisesti ovat kylmät ilmat, on kalastajien siellä olo käynyt vallan sietämättömäksi.
    • ...
  • Uusia kalastajain maihinnousupaikkoja Laatokan kaakkoisrannalle
    • Jonkun aikaa on Suomen ja Venäjän asianomaisten rajaviranomaisten kesken käyty neuvottelemaan uusien maihinnousupaikkojen järjestämisestä Laatokan kalastajillemme rajan takaiselle Laatokan kaakkoisrannalle. Ennestään on tällä rannikolla, kuten tiedetään, ollut vain yksi sellainen paikka, Miikkulaisten joen suussa, mutta oli Laatokan kalastajaseurain liitto esittänyt toivomuksen useamman järjestämisestä.
    • Neuvotteluissa onkin nyttemmin päästy suotuisaan tulokseen. Tk. 24 ilmoittivat nim. venäläiset rajaviranomaiset suostuvansa kahden uuden maihinnousupaikan varaamiseen suomalaisille kalastajille Laatokan kaakkoisrannalla. Toinen näistä tulee olemaan Raavelin kylän luona, toinen taas Morjan lahdessa.
  • Metsäpirtin seuduissa anottu runsaasti lupalippuja kalastukseen Venäjän alueella.
    • Niinkuin jo ennemmin olemme kertoneet, esitti Laatokan kalastusseurojen liitto, että ennenkuin asianomaiset rajakomendantit myöntävät suomalaisille lupalippuja kalastukseen ja hylkeenpyyntiin Venäjän puolella, kunkin anojan kalastusseura saisi tilaisuuden antaa lausuntonsa asianomaisesta lupalipun hakijasta. Nyttemmin on tämäkin asia saatu järjestetyksi Kannaksella, missä muuten tähän mennessä onkin jätetty lukuisasti lupa-anomuksia. Niinpä on yksin Metsäpirtin seudulla viime viikon puoliväliin mennessä jätetty sikäläiselle rajaviskaalille noin 80 anomusta hylkeenpyyntiin ja kalastukseen Venäjän vesialueella alkavana pyyntikautena. Kannaksen rajakomendantin aikaisemmin tekemän päätöksen mukaisesti on nämä anomukset lähetetty Metsäpirtin kalastajaseuralle sen lausunnon saamiseksi.

• 31.03.1925 Albert Hyytiä saanut päästötodistuksen poliisikoulusta 20.03.1925 Suomen poliisilehti no 6

Kesäkuu 1925

• 11.06.1925 Työväenjärjestöt, varokaa lurjusta Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
  • Yhdistyksemme huvitoimik. rahastonhoitaja Paavo Korkka (s. 1900 Metsäpirtissä) on poistunut paikkakunnalta ja vienyt kassan mennessään, joten kehoitamme työväenjärjestöjä ottamaan tämä huomioon ja kohtelemaan häntä ansaitulla tavalla. Viipurissa VIII 6.1925. Talikkalan Työväenyhdistys
• 13.06.1925 Kalastusoikeudet Laatokalla Käkisalmen Sanomat
  • Venäjän vesialueella kalastamiseen annettu tämän kesän pyyntiajaksi lupalippu 149 suomalaiselle kalastajalle
    • Kannaksen ja Salmin rajakomendanttien maataloushallituksen kalastusosastolle tulleiden ilmoitusten mukaan on mainituista rajavartioista annettu lupaliput kalastukseen tämän vuoden pyyntikauden ajaksi (1 p:stä toukokuuta 15 päivään marraskuuta) Venäjän puoleisella sovitulla alueella Laatokalle kaikkiaan 149 henkilölle kuuluen 80 venekuntaan. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 130, Salmista 10, Sakkolasta 7 ja Pyhäjärveltä 2 henkilöä.
    • Samalla on Kannaksen rajavartiosta ilmoitettu, että venäläiset viranomaiset ovat suostuneet siihen, että suomalaiset kalastajat saavat Miikkulaisenjoen lisäksi maininnousupaikkoina Laatokan kaakkoisella rannalla Venäjän puolella käyttää Raaveninkylän rantaa ja Morjanlahtea, sekä Salmin rajavartiostosta, että suomalaisille on myöskin myönnetty lupa käyttää maallenouspaikkana Ukonsaasta järven koillisella rannkikolla.

• 30.06.1925 Laatokan kalakauppa Käkisalmen Sanomat
  • aiotaan järjestää osuustoiminnalliselle pohjalle.
  • 30.06.1925 Metsäpirtin Osuuskaupan hallintoneuvoston kokous Käkisalmen Sanomat
  • 30.06.1925 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Käkisalmen Sanomat

Heinäkuu 1925

• 04.07.1925 Neuvostohallituksen Suomen diplomaatit ja pakolaisten kotiinpaluu Inkeri n:o 13-14
  • Karjalan saaman tiedon mukaan oli kesäkuun lopulla Metsäpirtin Tapparin tullin kohdalle kerääntynyt useita kymmeniä inkeriläisiä pakolaisia kotiinpaluuta varten Viipurissa olevan neuvostokonsulin antaman ilmoituksen mukaan olisi ylilaskun pitänyt järjestyä jo kaksi viikkoa takaperin, 10 p kesäkuuta, joksi päiväksi kotiinpalaavat olivat rajalle kokoontuneet. Tuntemattomasta syystä ylipääsy kuitenkin lykättiin t.t. 20 päiväksi, mutta pakolaaisia ei vieläkään oltu rajan yli päästetty. Pakolaiset, jotka karjoineen ja muine omaisuuksineen ovat joutuneet pitkällisen odotuksen jälkeen sangen kurjaan asemaan, kaipaavat jo avustusta toimeen tullakseen.
  • Lehti lisäää: ...

Elokuu 1925

• 03.08.1925 Pari onnettomuutta Metsäpirtissä Länsi-Savo
  • Rantapatterista ammuttu laukaus on lävistänyt kalalla olleen neitosen Aliina Leppäsen molemmat jalat
  • Metsäpirtissä on Aapro Myöhäsen 2-vuotias lapsi kuollut nautittuaan lipeäkiviliuosta maitona.

Syyskuu 1925

• 03.09.1925 Käkisalmen Sanomain toimitukselle Käkisalmen Sanomat
  • Käkisalmen Sanomain n:ossa 94 otsikolla 'Kalastussatama' julkaistun uutisen johdosta haluaisin lausua seuraavaa:
    • Lotteen saaressa sanoo uutisen kirjoittaja 20 venekunnalla olevan kellarit, saunat ja kuivauslaitteet. Edellä sanotulla saarella on kuitenkin vain 9 savustussaunaa ja 7 jääkellaria, 2 tupaa ja 1 varikko. Venekuntia on sanotulla saarella 11. On sanottu, etteivät Lotteen saarella olevat kalastajat tarvitse satamaa kuin myrskyllä. Se onkin aivan paikalleen sanottu, sillä jos Laatokan pinta tästälähtien rupeaa pysymään vaakasuorassa asennossa tämän luomakunnan loppuijän, niin silloin eivät tarvitse Metsäpirtin eivätkä mitkään muut kalastajat satamaa ollenkaan.
    • ...
    • A. H., Metsäpirtin Kalastajainseuran esimies ...

• 16.09.1925 Inkeriläisten kotiinpaluu Inkeri n:o 18
  • Syyskuun alussa taas pitkästä aikaa toimittivat neuvostoviranomaiset Metsäpirtin Tapparin kohdalla inkeriläisten pakolaisten vastaanoton. Rajalle oli saapunut noin 20 perhekuntaa, jotka halusivat päästä kotimaahansa, mutta koska kaikkien asiallisten paperit eivät olleet vastaanottajain mielestä, vaikka ne olivat heidän täkäläisten edustajainsa hyväksymät, asianmukaisessa kunnossa, niin ei rajan yli voitu laskea enempää kuin 6 perhekuntaa.
  • Rajan molemmilta puolin oli tilaisuutta katselemaan saapunut runsaasti uteliasta yleisöä.
  • Neuvostohallitus näkyy yhä vain tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen pakolaisten kotiinpalua, ja mitä sitten palattua seuraa, siitä ei ole mitään takeita.

Lokakuu 1925

• 13.10.1925 Laatokan Kalastajainseurojen Liiton vuosikokous Käkisalmen Sanomat