Lehdet1925

Metsapirtti

Sisällysluettelo 1 Vuosi 1925 1.1 Tammikuu 1925 1.2 Maaliskuu 1925 1.3 Kesäkuu 1925 1.4 Heinäkuu 1925 1.5 Elokuu 1925 1.6 Syyskuu 1925 1.7 Lokakuu 1925 1.8 Joulukuu 1925

Vuosi 1925

Tammikuu 1925

• 01.01.1925 Laatokan Kalastajaseurojen Liiton syyskokous Sortavalassa Suomen kalastuslehti no 1

• 01.01.1925 Valtion Igolka-nimisen kalastuspaikan (Taipaleen joen suussa Laatokassa) käyttö Suomen kalastuslehti no 3
  • Todettiin, että kyseinen kalastuspaikka on annettu vuokralle vuoteen 1929 asti.
  • Kalastussatama Metsäpirtin rannikolle, Laatokalla:
    • Edustaja J. Helo on jättänyt kuluvana vuonna kokoontuvalle eduskunnalle anomusehdotuksen, ehdottaen siinä, että eduskunta päättäisi 1926 vuoden talousarviossa osoittaa 1 milj. markan määrärahan kalastus- ja hätäsataman rakentamista varten Laatokan rannikolle Metsäpirtin pitäjään Saaroisten kylän kohdalle.
  • 01.01.1925 Laatokan kalastussopimuksen täydentäminen Suomen kalastuslehti no 3
    • Tarton rauhansopimukseen perustuvassa, viime vuoden heinäkuussa voimaanastuneessa Suomen ja Venäjän välisesä erikoisessa sopimuksessa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Laatokalla on mm määrätty, mihin mihin paikkoihin kalastellessaan ja hylkeitä pyytäessään suomalaiset Venäjän puolella ja venäläiset Suomen puolella saavat nousta maihin. Tällainen paikka Laatokan kaakkoisella rannikolla on Miikkulaisen joen suu.
  • 01.01.1925 Valtio ostanut kalastajia varten maallenousupaikkoja Laatokan saarilla Suomen kalastuslehti no 3
• 01.01.1925 Suomalaisten kalastusoikeus Venäjän vesialueella Laatokalla Suomen kalastuslehti no 5
  • Kannaksen ja Salmin rajakomendanttien maataloushallituksen kalatalousosastolle tulleiden ilmoitusten on mainituista rajavartioista annettu lupaliput kalastukseen tämän vuoden pyyntikauden ajaksi (1. pv:stä toukokuuta 15. pv:ään marraskuuta) Venäjän puoleisella sovitulla alueella Laatokalle kaikkiaan 149 henkilölle, kuuluen 80 venekuntaan. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 130, Salmista 10, Sakkolasta 7 ja Pyhäjärveltä 2 henkilöä. Miikkulaisenjoen lisäksi kalastajat saavat käyttää maihinnousupaikkoina Kaaveninkylän rantaa ja Morjanlahtea.
  • 01.01.1925 Laatokan Kalastajaseurain liiton kokous 28.02.1924 Suomen kalastuslehti no 5
• 01.01.1925 Laatokan Suomen puoleisen alueen rannikolle on perustettu kalastusvakuutusyhdistys Suomen kalastuslehti no 6-7

• 01.01.1925 Metsäpirtin kalastajaseura on anonut kalastajasataman rakentamista Saaroisten kylään Saunaniemen pohjoispuolelle Suomen kalastuslehti 8-9
  • Komitea ehdottaa, että kalastajasatama rakennetaan ja varat otetaan vuosien 1929 ja 1930 budjettiin.
  • Satamien rakentamisaikataulut

• • 01.01.1925 Sopimus Laatokan kalastajien maallenousu- ja asustamisoikeudesta Konevitsansaarella Suomen kalastuslehti no 10
    • Sopimus tehty Konevitsan luostarin ja Maataloushallituksen kalatalousosaston välillä.
    • Kalastajat voivat nousta maihin luostarille kuuluvalla Rodushkoi-niemellä ja asua pyyntiaikojen kestäessä siihen tarkoitukseen luostarin taholta varatuissa suojissa.
  • 01.01.1925 Uusia kalastajaloistoja määrätty rakennettavaksi Suomen kalastuslehti no 10
    • Laatokalla: Puikkeenluodolle Metsäpirtin pitäjässä ja Loukionsaarelle Lumivaaran pitäjässä
• 01.01.1925 Metsäpirttiläiset maakauppiaat Helsingin uusi liikekalenteri
• 01.01.1925 Eliel Wartiainen: Laatokan rannikko Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja
  • Laaja kirjoitus Laatokasta

• 17.01.1925 Kalastusolot Laatokalla Käkisalmen Sanomat
  • Kalastussopimukseen Venäjän kanssa saata korjauksia. Viime vuoden saalis keskinkertainen tai sitäkin huonompi. Toimenpiteitä kalastajien taloudellisen ja ammatillisen tason kohottamiseksi tarvitaan.
    • Kalastus Laatokalla eroaa niin pyyntitapaan ja -välineisiin kuin saaliin laatuunkin nähden suuresti vastaavista oloista Suomenlahdella. Kun Suomenlahden kalastajain ansiot pääasiallisesti riippuvat silakkaparvien runsaudesta, laskee Laatokan kalastaja ensi kädessä pyydyksensä lohta, siikaa, nieriäistä ja kuhaa varten. Olettaen lukijooimme mieltä kiinnittävän saada joitakin tietoja sikäläisten kalastajain asemasta ja yleensä kalastusoloista Laatokalla, julkaisemme alla haastattelun, jolla 'Karjalan' Sortavalan edustaja on kääntynyt Laatokan Kalastajaseurain Liiton puheenjohtajan liikemies Santeri Riihimäen puoleen, pyytäen häneltä tietoja näistä seikoista.
    • ...

Maaliskuu 1925

• 01.03.1925 Metsäpirtin suojeluskunta Kannaksen vartio : Viipurin suojeluskuntapiirin tiedonantolehti no 3
• 07.03.1925 Viipurista ja Karjalasta Karjala
  • Kalastus Laatokalla ja Tarton rauha. Kalastussopimus ei tyydytä Laatokan kalastajia.
  • Toivotaan neuvotteluja maihinnousupaikkojen lisäämiseksi Venäjän rannikolla. Kalastajain liitto tarjoaa viranomaisille apuaan lupia myönnettäessä kalastukseen Venäjän puolella.
  • ...
• 10.03.1925 Paikkakunnalta: Kalastus Laatokalla ja Tarton rauha Käkisalmen Sanomat
  • Toivotaan neuvotteluja maihinnousupaikkojen lisäämisestä Venäjän rannikolla.
    • Tarton rauhansopimuksessa allekirjoitetussa ja kuluneen vuoden heinäkuussa voimaanastuneessa Suomen ja Venäjän välisessä sopimuksessa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Laatokalla on mm. mihin paikkoihin kalastellessaan ja hylkeitä pyytäessään suomalaiset Venäjän puolella saavat nousta maihin. Tällaisina paikkoina on sanotun sopimuksen 3:ssa artiklassa mainittu Venäjän puolella Laatokan itäisellä rannikolla Witeleen ja Tuuloksen jokien suut ja kaakkoisella rannikolla Miikkulaisen joen suu, jotka siis ovat ne ainoat paikat Venäjän alueella, missä suomalaiset kalastajat ja hylkeenpyytäjät saavat nousta maihin. Kyseelliseen kalastussopimukseen ja vallankin sen määräyksiin sallituista maihinnousupaikoista ovat meikäläiset kalastajat olleet tyytymättömiä ja nyttemmin on Laatokan kalastusseurojen liiton johtokunta käsitellyt uudelleen tätä Laatokan kalastajille kipeätä kysymystä ja päättänyt lähettää asiassa kirjelmän rajavartiostojen tarkastajille, mikä kirjelmä onkin saatettu perille.
    • ...
    • Vedoten suolaisten kalastajain turvallisuuden suojelemiseen ja huomauttaen Venäjän puoleisten kalastajain hyviin maallenousupaikkoihin Suomen puoleisella Laatokalla anoo liitto, että rajavartiostojen tarkastaja ryhtyisi neuvotteluihin venäläisten viranomaisten kanssa lisämaihinnousupaikkojen aikaansaamiseksi Venäjän rannikolla. Tällaisena mainitsee liitto itäisellä rannikolla lähellä Suome rajaa sijaitsevan Ukonsaaren, joka jo vanhastaan on ollut kalastajien asuinpaikka, ja kaakkisella rannikolla Morjanlahden ja Raavenin kylän rannan, joissa kalastajat ovat niinikään ennen asuneet. Vasta tämän toimenpiteen kautta kaksoo liitto Suomen puoleisen kalastajien ja hylkeenpyytäjien toiminnan ammatissaan täysin turvatuksi ja sopimuksen tarjoavan sen hyödyn, mitä sillä tarkoitetaankin.
    • ...
• 28.03.1925 Kalastusolojen järjestäminen Laatokalla Käkisalmen Sanomat
  • Laatokan kalastajaseurojen liitto kääntyy maataloushallituksen puoleen asunto-olojen parantamiseksi Valamon ulkosaarilla.
    • Walamon luostari on maataloushallituksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella sitoutunut pitämään kalastajia varten asunnot omistamillaan Wossinan ja ja Pajonnoin saarilla sekä varustamaan ne tarvittavilla polttopuilla. Luostari on oikeutettu kantamaan vuokraa saarilla majailevilta kalastajilta. Asunnot saarilla jättävät kuitenkin paljon toivomisen varaa. Ensimmänkin on niissä tilaa niin vähän, että yksin huoneisiin täytyy sulloa 6, jopa 8:kin 3-henkistä venekuntaa, mikä tuottaa suurta hankaluutta, kun monet venekunnat harjoittaessaan kalastusta Laatokan ulkosaarilla ovat pakoitetut viettämään siellä yhteen menoon kaksi jopa neljäkin kuukautta. Lisäksi ovat suojat sisäänlämpiäviä ja vanhuuttaa ravistuneet sekä sellaisina kylmät. Kun ottaa vielä huomioon, että näissä samoissa suojissa on kuivattava sekä kalastajien verkot että vaatteet ja että kalastus näillä saarilla tapahtuu syys- ja joulukuun välisenä aikana, jolloin tavallisesti ovat kylmät ilmat, on kalastajien siellä olo käynyt vallan sietämättömäksi.
    • ...
  • Uusia kalastajain maihinnousupaikkoja Laatokan kaakkoisrannalle
    • Jonkun aikaa on Suomen ja Venäjän asianomaisten rajaviranomaisten kesken käyty neuvottelemaan uusien maihinnousupaikkojen järjestämisestä Laatokan kalastajillemme rajan takaiselle Laatokan kaakkoisrannalle. Ennestään on tällä rannikolla, kuten tiedetään, ollut vain yksi sellainen paikka, Miikkulaisten joen suussa, mutta oli Laatokan kalastajaseurain liitto esittänyt toivomuksen useamman järjestämisestä.
    • Neuvotteluissa onkin nyttemmin päästy suotuisaan tulokseen. Tk. 24 ilmoittivat nim. venäläiset rajaviranomaiset suostuvansa kahden uuden maihinnousupaikan varaamiseen suomalaisille kalastajille Laatokan kaakkoisrannalla. Toinen näistä tulee olemaan Raavelin kylän luona, toinen taas Morjan lahdessa.
  • Metsäpirtin seuduissa anottu runsaasti lupalippuja kalastukseen Venäjän alueella.
    • Niinkuin jo ennemmin olemme kertoneet, esitti Laatokan kalastusseurojen liitto, että ennenkuin asianomaiset rajakomendantit myöntävät suomalaisille lupalippuja kalastukseen ja hylkeenpyyntiin Venäjän puolella, kunkin anojan kalastusseura saisi tilaisuuden antaa lausuntonsa asianomaisesta lupalipun hakijasta. Nyttemmin on tämäkin asia saatu järjestetyksi Kannaksella, missä muuten tähän mennessä onkin jätetty lukuisasti lupa-anomuksia. Niinpä on yksin Metsäpirtin seudulla viime viikon puoliväliin mennessä jätetty sikäläiselle rajaviskaalille noin 80 anomusta hylkeenpyyntiin ja kalastukseen Venäjän vesialueella alkavana pyyntikautena. Kannaksen rajakomendantin aikaisemmin tekemän päätöksen mukaisesti on nämä anomukset lähetetty Metsäpirtin kalastajaseuralle sen lausunnon saamiseksi.

• 31.03.1925 Albert Hyytiä saanut päästötodistuksen poliisikoulusta 20.03.1925 Suomen poliisilehti no 6

Kesäkuu 1925

• 11.06.1925 Työväenjärjestöt, varokaa lurjusta Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
  • Yhdistyksemme huvitoimik. rahastonhoitaja Paavo Korkka (s. 1900 Metsäpirtissä) on poistunut paikkakunnalta ja vienyt kassan mennessään, joten kehoitamme työväenjärjestöjä ottamaan tämä huomioon ja kohtelemaan häntä ansaitulla tavalla. Viipurissa VIII 6.1925. Talikkalan Työväenyhdistys
• 13.06.1925 Kalastusoikeudet Laatokalla Käkisalmen Sanomat
  • Venäjän vesialueella kalastamiseen annettu tämän kesän pyyntiajaksi lupalippu 149 suomalaiselle kalastajalle
    • Kannaksen ja Salmin rajakomendanttien maataloushallituksen kalastusosastolle tulleiden ilmoitusten mukaan on mainituista rajavartioista annettu lupaliput kalastukseen tämän vuoden pyyntikauden ajaksi (1 p:stä toukokuuta 15 päivään marraskuuta) Venäjän puoleisella sovitulla alueella Laatokalle kaikkiaan 149 henkilölle kuuluen 80 venekuntaan. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 130, Salmista 10, Sakkolasta 7 ja Pyhäjärveltä 2 henkilöä.
    • Samalla on Kannaksen rajavartiosta ilmoitettu, että venäläiset viranomaiset ovat suostuneet siihen, että suomalaiset kalastajat saavat Miikkulaisenjoen lisäksi maininnousupaikkoina Laatokan kaakkoisella rannalla Venäjän puolella käyttää Raaveninkylän rantaa ja Morjanlahtea, sekä Salmin rajavartiostosta, että suomalaisille on myöskin myönnetty lupa käyttää maallenouspaikkana Ukonsaasta järven koillisella rannkikolla.

• 30.06.1925 Laatokan kalakauppa Käkisalmen Sanomat
  • aiotaan järjestää osuustoiminnalliselle pohjalle.
  • 30.06.1925 Metsäpirtin Osuuskaupan hallintoneuvoston kokous Käkisalmen Sanomat
  • 30.06.1925 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Käkisalmen Sanomat

Heinäkuu 1925

• 04.07.1925 Neuvostohallituksen Suomen diplomaatit ja pakolaisten kotiinpaluu Inkeri n:o 13-14
  • Karjalan saaman tiedon mukaan oli kesäkuun lopulla Metsäpirtin Tapparin tullin kohdalle kerääntynyt useita kymmeniä inkeriläisiä pakolaisia kotiinpaluuta varten Viipurissa olevan neuvostokonsulin antaman ilmoituksen mukaan olisi ylilaskun pitänyt järjestyä jo kaksi viikkoa takaperin, 10 p kesäkuuta, joksi päiväksi kotiinpalaavat olivat rajalle kokoontuneet. Tuntemattomasta syystä ylipääsy kuitenkin lykättiin t.t. 20 päiväksi, mutta pakolaaisia ei vieläkään oltu rajan yli päästetty. Pakolaiset, jotka karjoineen ja muine omaisuuksineen ovat joutuneet pitkällisen odotuksen jälkeen sangen kurjaan asemaan, kaipaavat jo avustusta toimeen tullakseen.
  • Lehti lisäää: ...

Elokuu 1925

• 03.08.1925 Pari onnettomuutta Metsäpirtissä Länsi-Savo
  • Rantapatterista ammuttu laukaus on lävistänyt kalalla olleen neitosen Aliina Leppäsen molemmat jalat
  • Metsäpirtissä on Aapro Myöhäsen 2-vuotias lapsi kuollut nautittuaan lipeäkiviliuosta maitona.

Syyskuu 1925

• 03.09.1925 Käkisalmen Sanomain toimitukselle Käkisalmen Sanomat
  • Käkisalmen Sanomain n:ossa 94 otsikolla 'Kalastussatama' julkaistun uutisen johdosta haluaisin lausua seuraavaa:
    • Lotteen saaressa sanoo uutisen kirjoittaja 20 venekunnalla olevan kellarit, saunat ja kuivauslaitteet. Edellä sanotulla saarella on kuitenkin vain 9 savustussaunaa ja 7 jääkellaria, 2 tupaa ja 1 varikko. Venekuntia on sanotulla saarella 11. On sanottu, etteivät Lotteen saarella olevat kalastajat tarvitse satamaa kuin myrskyllä. Se onkin aivan paikalleen sanottu, sillä jos Laatokan pinta tästälähtien rupeaa pysymään vaakasuorassa asennossa tämän luomakunnan loppuijän, niin silloin eivät tarvitse Metsäpirtin eivätkä mitkään muut kalastajat satamaa ollenkaan.
    • ...
    • A. H., Metsäpirtin Kalastajainseuran esimies ...

• 16.09.1925 Inkeriläisten kotiinpaluu Inkeri n:o 18
  • Syyskuun alussa taas pitkästä aikaa toimittivat neuvostoviranomaiset Metsäpirtin Tapparin kohdalla inkeriläisten pakolaisten vastaanoton. Rajalle oli saapunut noin 20 perhekuntaa, jotka halusivat päästä kotimaahansa, mutta koska kaikkien asiallisten paperit eivät olleet vastaanottajain mielestä, vaikka ne olivat heidän täkäläisten edustajainsa hyväksymät, asianmukaisessa kunnossa, niin ei rajan yli voitu laskea enempää kuin 6 perhekuntaa.
  • Rajan molemmilta puolin oli tilaisuutta katselemaan saapunut runsaasti uteliasta yleisöä.
  • Neuvostohallitus näkyy yhä vain tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen pakolaisten kotiinpalua, ja mitä sitten palattua seuraa, siitä ei ole mitään takeita.

Lokakuu 1925

• 13.10.1925 Laatokan Kalastajainseurojen Liiton vuosikokous Käkisalmen Sanomat
  • Pidettiin Metsäpirtissä viime sunnuntaina. Kokouksessa oli esillä useita tärkeitä asioita
  • Laatokan Kalastajainseurojen Liiton syyskokous pidettiin Metsäpirtissä kalastaja Heikki Ahtiaisen [s. 31.05.1885] talossa (3137)sunnuntaina lokakuun 11 p. Kokouksessa olivat saapuvilla seuraavat kalastajainseurain edustajat.
    • Juho Haapsaari, Heikki Ahtiainen, Aatami ja Simo Hyytiä, Jalmari Tauren (s. 24.10.1893 Kuolemajärvi, talo 3045), Juho Hinkkanen, A Timofejeff, Alpertti Hämäläinen ja Aatami Myöhänen Metsäpirtin kalastusseurasta,
    • Antti Kotti ja Antti Wuohelainen Käkisalmen kalastusseurasta,
    • Pekka Hannonen ja Paavo Sihvonen Lumivaaran kalastusseurasta,
    • Y Suihko, M Rautio, W Metso ja A Pulli Sortavalan kalastusseurasta.
    • Sitäpaitsi oli kokoukseen saapunut kalastusneuvosE Hellevaara maataloushallituksen kalastusosastosta, kalastusneuvoja K Lampi, Liiton johtokunnan puheenjohtaja Y Pulli, Liiton neuvoja S Riihimäki ja suuri joukko paikkakunnan kalastajia.
  • Kokouksen avasi Liiton johtokunnan puheenjohtaja J Pulli, jonka jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Wuohelainen ja pöytäkirjuriksi S Riihimäki.
  • Myönnettiin puheoikeus kaikille kokouksen osanottajille, mutta päätösvalta vain seurojen kokoukseen valitsemille edustajille.
  • Luettiin vuosikokouksen, kahden johtokunnan ja hoitovaliokunnan kokousten pöytäkirjat, jotka sellaisenaan hyväksyttiin.
  • Hyväksyttiin johtokunnan laatima ehdotus talousarvioksi vuodelle 1926, päättyvä 67450 markkaan.
  • Tämän vuoden tilejä tarkastamaan valittiin toimittaja V Sederholm ja seppämestari J Tahvanainen sekä varalle herastuomari M Rautio ja kalastaja J Töhönen, kaikki Sortavalasta.
  • Liiton jäsenmaksuksi v 1926 päätettiin 1 mk jokaiselta Liittoon kuuluvalta jäseneltä.
  • Lumivaaran kalastajainseuran taholta anottiin, että Liitto ryhtyisi toimenpiteisiin Rahmansaaren kalastussataman tutkimiseksi, joka satama nykyisellään on kalastajille epäedullinen. Kun asiasta on Liiton toimesta tehty anomus maataloushallituksen kalastusosastolle, joka sen on jättänytäskettäin työnsä päättäneelle valtion satamakomiteallelausunnon antamista varten, ei esityksen johdosta katsottu voitavan tällä kertaa ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, ennenkuin maataloushallituksen kalastusosasto on ylläpainitun anomuksen ratkaissut.
  • Koska tuoretta kalaa ei vieläkään aikanaan lähetetä rautatieasemilta Hiitola-Rautu määräpaikkoihinsa, vaan jäävät kalalähetykset useinkin asemille seisomaan ja pilaantumaan, niin päätettiiin vieläkin asiassa liikennetarkastajan puoleen anomuksella, että mainittu epäkohta heti korjattaisiin. Samalla päätettiin kehoittaa myös yksityisiä kalakauppiaita tekemään samanlaisen anomuksen.
  • Hyväksyttiin johtokunnan laatima ehdotus järjestyssäännöiksi Valamon luostarin omistamilla Bajannoin, Jalajan ja Wossonon saarilla sekä Konevitsan luostarin omistamalla Roduschkoin niemellä kalastusta harjoittaville kalastajille.
  • Luettiin maataloushallit kalastusosaston kirjelmä viime syyskuun 25 päivältä ja sitä jäljennöksenä seurannut maataloushallituksen ja Konevitsan luostarin välillä tehdyt sopimuskirjat syyskuun 22 päivältä, joiden mukaan Konevitsan luosari luovuttaa omistamansa Roduschkoin niemellä olevat kalastaja-asunnot ja kuivaushuoneen kalastajille käytettäväksi, samoilla ehdoilla kuin Valamon luostari on aikaisemmin luovuttanut.
  • Johtokunnan jäsenten palkkioksi ensi vuodeksi määrättiin 30 mk kokouspäivältä ja matkarahat kokouksissa käynneistäneistä.
  • Luettiin mataloushallituksen kalastusosaston kirjelmä toukokuun 20 päivältä ja sitä seurannut sopimus, jonka mukaan maataloushallitutus on luovuttanut Kurkijoen kunnalta kalastajain maihinnousupaikoiksi ostamansa Makarin- ja Rahmansaarten ranta-alueiden hoidon Laatokan Kalastajainseurojen Liitolle 5 vuoden ajaksi toukok 14 päivästä lukien
  • Liiton neuvoja S Riihimäki esitti toimintakertomuksen neljältä edelliseltä kuukaudelta. Sen mukaan on neuvoja tehnyt 88 toiminta- ja matkapäivää ja pitänyt 18 puhetta ja esitelmää noin 1500 kuulijalle. Samalla Liiton neuvoja S Riihimäki esitti kertomuksen Liiton tämän vuotisesta toiminnasta, jonka kokous muistutuksetta hyväksyi.
  • Kalatalousneuvoja A Lampi alusti kysymyksen kalan suolaamoiden perustamisesta Laatokan rannikolle. Asiasta keskusteltua päätettiin, että Liiton neuvojan tulee toimia tämän asian tunnetuksi tekemiseksi kalastajille sekä antaa neuvoja suolaamoiden perustamisessa.
  • Liiton neuvoja S Riihimäki piti esitelmän kalastajain taloudellisen aseman turvaamisesta, joka on tällä kertaa parhaiten saavutettava kalastajain yhteistoiminnan kautta.
  • Lopuksi kokouksen puheenjohtaja kiitti kokouksen osanottajia heidän osoittamastaan harrastuksesta ja toivoi, että kalastajain keskeinen yhteistoiminta jatkuisi edelleenkin yhtä tuloksellisesti kuin tähän asti, jotta tämänkin kokouksen päätökset tulisivat toteutetuiksi ja kantaisivat hyvän hedelmän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Puhuja lausui sydämellisen kiitoksen kalastusneuvos Hellevaaralle niistä monista hyvistä neuvoista ja ohjeista, joita oli kokoukselle antanut, sekä toivoi, että hän maataloushallituksessa muistaisi vaikeissa taloudellisissa oloissa työskenteleviä Laatokan kalastajia. Kalastusneuvos Hellevaara vastasi puheeseen kiittäen kokoukseen kutsusta ja kehoittaen kalastajia jatkuvaan yhteistoimintaan oman elinkeinonsa turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
  • Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin R. Lampi ja J Pulli Sortavalasta.

• 14.10.1925 Laatokan Kalastajainseurojen Liiton vuosikokous Jaakkiman Sanomat

Joulukuu 1925

• 08.12.1925 Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
  • kävi äänestämässä n 28-30 pros. Varsinkin sosialistit kävivät äänestämässä vilkkaasti. Valituiksi tuli 11 porvaria ja 6 sosialistia, nim.
    • maanvilj Heikki Koskinen Vaskelasta (T2135)
    • maanvilj Arvi Ukkonen Koukunniemestä (T1203)
    • maanvilj Juho Koiranen Raajusta (T2183)
    • maanvilj Aleks Tuokko Koselasta
    • maanvilj Matti Koskivaara Vaskelasta (T2154)
    • maanvilj Heikki Tuokko Metsäpirtistä (T2010)
    • kaupp Eino Leimola Metsäpirtistä (T2072)
    • maanvilj Salomon Laulajainen Taipaleesta (T1096)
    • maanvilj August Susi Joentaasta (T2301)
    • Aatam Hämäläinen Martinkorholasta (T2238)
    • Tahvo Haapsaari Saaroisista (T3139)
  • ja sosialistit
    • tal Aleks Heikinp Orava Koselasta (T1051)
    • tal Jalmari Taurén Saaroisista (T3045)
    • tal David Ap Ahtiainen Korholanjaamasta (T3146)
    • tal August Hp Hatakka Hatakkalasta (T2234)
    • tal Abram Sp Susi Vanhajaamasta ja (T3248)
    • tal Ville Paukku Koukunniemestä (T1156)