Lehdet1922

Metsapirtti

Versio 17. maaliskuuta 2021 kello 19.14

Lehdistö 1922

Tammikuu 1922

• 01.01.1922 Laatokan ja Suomenlahden kalastajia venäläisten pidättäminä Suomen kalastuslehti no 5
  • Artikkelissa seikkaperäinen kertomus 18.05.1921 Laatokalla kadonneista kalastajista ja heidän vapautumisestaan pari kuukautta myöhemmin.
• 10.01.1922 Muualta kotimaasta Kouvolan Sanomat
  • Kavallus. Metsäpirtin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Loponen on paennut Venäjälle tehtyään kavalluksia hoitamissaan elintarvikelautakunnan varoissa.Kavallettu summa nousee huomattavaan määrään, ehkä lähemmä 100000 markkaan. Hänen rajan yli saattajanaan ollut Samuli Paukku on pidätetty.
• 11.01.1922 Metsäpirtin kunnan valtuuston puheenjohtaja Heikki Loponen paennut Venäjälle Jaakkiman Sanomat
  • Hänen hoitamissaan Metsäpirtin kunnan elintarvelautakunnan tileissä on vajaus ja useita kavalluksia ja väärennyksiä. Sitäpaitsi on hänen todettu liikkuneen bolshewikien asioilla.
    • Tk 3 ja 4 päiväin välisenä yönä pakeni Metsäpirtin kunnan valtuuston puheenjohtaja, maanviljelijä Heikki Loponen rajan yli Wenäjälle. saattamassa ollut maanviljelijä Samuli Juhonp Paukku on pidätetty kuulustelua varten.
    • Tästä peräti suurta huomiota herättäneestä tapauksesta ilmoitetaan meille Metsäpirtistä.
    • ...
• 12.01.1922 Huomiota herättävä kavallus Kajaanin Uutiset
  • T.k. 3-4 välisenä yönä pakeni pakeni Metsäpirtin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Loponen rajan yli Venäjälle. Hänen saattajanaan ollut Samuli Juhonpoika Paukku on pidätetty.
  • Loponen toimi aikanaan Metsäpirtin kunnan Elintarvelautakunnan puheenjohtajana, ollen tilivelvollinen elintarvelautakunnan varoista kunnanvaltuustolle. ,,,
• 14.01.1922 Wiinan salapoltto. Wiinatehdas hävitetty Metsäpirtissä Maakansa
  • Kun tullipoliisit olivat saapuneet Metsäpirtin Joentaan kylään Jalmari Paukun taloon pidättämään sinne juuri Wenäjältä kunnanvaltuuston puheenjohtajan Loposen saattomatkalta palanneen Samuli Paukun tapasivat he talosta wiinatehtaan. Se oli sijoitettu asuinrakennuksen toiseen tupaan, mistä myöskin löydettiin nurkasta kokonainen sillitynnyri valmiiksi keitettyä rankkia. Asiaa tutkittaessa ilmoittautui talon poika keittäjäksi, selittäen yrittäneenä jo joulun tienoilla keittää wiinaa, mutta oli keitos silloin palanut pohjaan. Kalusto kaikkinen purkkeineen ja hattuineen särettiin ja rankki kaadettiin maahan. Tutkimuksesta syntyneet pöytäkirjat on lähetetty Sakkolan ja Metsäpirtin nimismiehelle syytteen nostamista varten.

Kesäkuu 1922

• 28.06.1922 Palkintoja kalastajain varusteista Maaseudun Sanomat
  • Metsäpirtin kalastajaseura sai II palkinnon (500 Smk) lohi- ja siikaverkoista sekä pitkästäsiimasta.
  • Jalmar Tauren isorysämallista II palkinnon (500 Smk).

Heinäkuu 1922

• 30.07.1922 Taas suomalaisia kalastajia bolshevikien käsiin Iltalehti
  • Kolme venekuntaa kadoksissa Laatokalla.
  • Tk. 20 päivänä lähti Metsäpirtistä Laatokalle kolme venekuntaa, yhteensä 8 miestä, laskemaan pitkääsiimaa.
  • Miehet olivat nimeltään Heikki Hyytiä, Simo Peltonen, Aatami Peltonen, Heikki Hyytiä, Tahvo Meskanen, Tahvo Myöhänen ja Aleks Myöhänen.
• 31.07.1922 Kolme venekuntaa kadoksissa Laatokalla Iltalehti

Elokuu 1922

• 06.08.1922 Laatokan kalastajain kohtalo Uusi Suomi
  • Venäläiset pidättäneet useita venekuntia. Laatokalle ehdotetaan muodostettavaksi sopiva yhteinen kalastusalue.
  • Heikki Heikinpoika Hyytiä, Aatami Simonpoika Peltonen, Arvi Aapronpoika Peltonen, Simo Simonpoika Peltonen, Heikki Simonpoika Hyytiä, veljekset Tahvo ja Aleks Aataminpojat Myöhänen sekä Tahvo Meskanen Metsäpirtin Saaroisten kylästä. ...

Syyskuu 1922

• 29.09.1922 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Maakansa

Lokakuu 1922

• 01.10.1922 Sakkolan Vilakkalan Nuorisoseura Etelä-Karjalan nuorisoseuran äänenkannattaja no 10
  • M Paksun ja A Lampun urheilutulokset!
• 05.10.1922 Metsäpirtin suojeluskunnan syysjuhla Käkisalmen Sanomat
  • vietettiin viime sunnuntainasikäläisellä nuorisoseuran talolla. Ensin suoritettiin kilpa-ammunta, johon otti osaa 17 suojeluskuntalaista. Ammuttiin metsästäjäpatasta. 1. p. sai kersantti Kortelainen 58 pistettä, 2. p. paikallispäällikkö Jortikka 54 pistettä ja 3. p. sotilas Ahtiainen 30 pist.
  • Kilpailtiin 5-ottelussa, johon kuuluvat 100 mt, ja 1500 mt juoksut, kuula, keihäs ja korkeushyppy. 1.p. sai alikersantti Inkinen 297 pistettä, 2. p. alikersantti Paksu 288,20 pistettä ja 3. p. sotilas Paksu 278,12 pistettä.
  • Käsigranaatin tarkkuusheitossa 30 mt. matkalla 5 granaatilla saavutettiin seuraavat tulokset: 1. p. korpraali Hatakka 8,22 pistettä, 2. p. patterin päällikkö Laulajainen 10,41 pistetttä, 3. p. sotilas Tuohioja 12,39 pistettä ja seuraava kersantti Susi 12,90 pistettä.
  • 1600 mt. viestipokaalin voitti vuodeksi haltuunsa Raajun osaston joukkue ajalla 4 m 38 s, osanottajat J. Paksu, P. Korpelainen, W. Koskivaara ja M. Paksu. Seuraava oli kirkonkylän joukkue aika 4 m 56 sek.
  • Köydenvetopokaalin voitti toisen kerran vuodeksi haltuunsa 25 patterin joukkue, jolla siitä oli kireä kilpailu 22 patterin joukkueen kanssa.
  • Parhaimmat tulokset 5-ottelussa olivat: 100 mt. alikersantti Paksu 12 sek, kuulassa Inkinen 9,99 mt, keihäässä Inkinen 39,82 mt, korkeuushypyssä Inkinen 155 cm ja 1500 matkalla Jalmari Paksu 4 m 59 s.
  • Myöhempään illalla oli nuorisoseuran talolla arvokasohjelmainen juhlailtama, jossa palkinnot jaettiin. Osanottajia kilpailuissa oli runsaanlaisesti ja yleisöä iltamassa seuran talon avara sali täpösen täynnä.
• 05.10.1922 Laatokan kalastus Käkisalmen Sanomat
  • Sekakomitea saanut sopimuksen valmiiksi
    • Suomalais-venäläinen sekakomitean istunnossa maanantaina päästiin yksimielisyyteen Laatokan kalastusta koskevassa kysymyksessä.
    • Tehdyn sopimuksen mukaan oikeutetaan molemmat puolet harjoittamaan kalastusta noin 30 * 35 kilometrin levyisellä alueella vesirajan molemmilla puolilla.
    • Yhteisen alueen raja vesirajan Suomen puolella kulkee Pyhäjärven pitäjästä sijaitsevasta Polvananniemestä Laatokan länsipuolelle Mantsinsaaren pohjoisen kärjen kautta Salmin pitäjässä olevaan Uuteenkylään Laatokan itärannalla.
    • Venäjän puoleisella alueella raja kulkee Morjanniemestä Laatokan länsipuolella Aunuksen joen suuhun Laatokan itärannalla.
    • Maallenousupaikat ovat Suomen puolella Sortanlahdessa Taipaleenjoen suun seutuvilla ja Mantsinsaaressa, sekä Venäjän puolella Miikkulaisen, Viteleen ja Tuuloksen jokien suilla. Näihin paikkoihin on sopimuspuolien kalastajilla oikeus nostaa maalle aluksensa ja pyydyksenä kuivamista ja korjaamista varten, sekä suolata ja säilyttää siellä saaliinsa poisvientiin asti.Kalastus yhteisellä alueella kestää toukok 1. p:stä marrask 15 p:ään.
    • Sittenkun hallitus on hyväksynyt sopimuksen allekirjoitetaan se sekakomiteassa.
• 05.10.1922 Punatautia Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
  • Useita punatautitapauksia on viime viikkoina sattunut Metsäpirtissä. Varsinkin Saaroisten kylässä on tautia runsaasti liikkeellä. Mainitusta kylästä on tautiin kuollut kaksi lasta. (Huom: Kuolleiden luettelossa ei löydy punatautiin kuolleita)
  • Käkisalmen piirin piirilääkäriO. W. Lewander matkusti eilen paikalle ryhtyäkseen toimiin taudin enemmän leviämisen ehkäisemiseksi.
• 05.10.1922 Maatalous- ja käsityönäyttely Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
  • Metsäpirtin Maamiesseuran toimeenpanemaan maatalous- ja käsityönäyttelyyn syysk. 29 pnä nuorisoseuran talolle oli tuotu verrattain runsas valikoima maan tuotteita. Enimmän edustettuina olivat juuri- ja keittiökasvituotteet, joita kumpiakin oli näytteillä kolmattakymmentä ryhmää.
  • ...
  • Ilahduttavaa on todeta, kuinka keittiökasvi- ja puutarhaviljelys Metsäpirtissä on yhä enemmän voittanut jalansijaa ja kuinka työtä ja huolta on omistettu rajaseudulla yleensä maatalouden kohottamiselle.
  • ... laaja kirjoitus

• 08.10.1922 Erivapaus pyydysten käytöstä Uusi Suomi
  • Kalastushallitus on myöntänyt päätöksellään Metsäpirtin kalastajaseuran jäsenille 4. pltä kuluvaa lokakuuta jäsenilleen toistaiseksi ja kunnes ehkä toisin määrätään käyttää Metsäpirtin pitäjän alueella Laatokassa Muikun ja kuoreen pyynnissä sellaisia nuottia, joissa perä on tavallista tiheämpi nimittäin solmuvälien luku puolen metrin pituisessa, suoraksi vedetyssä kudoksessa, silmäväli korkeintaan 75 mm.