Lehdet1870

Metsapirtti

Sisällysluettelo 1 Vuosi 1870 2 Vuosi 1871 3 Vuosi 1872 4 Vuosi 1873 5 Vuosi 1875 6 Vuosi 1876 7 Vuosi 1878 8 Vuosi 1879

Vuosi 1870

• 20.01.1870 Käkisalmi Suomen Virallinen Lehti
  • Eräästä lähikylästä oli lähtenyt 31 p. joulukuuta 4 miestä kalastamaan Laatokalle, vaan joutuivatkin aalloilla ajelemaan, niin että vasta t.k. 2p:nä pääsi 3 miestä maalle, vaan neljäs kuoli jo venheeseen.

Vuosi 1871

• 14.01.1871 Suomalainen Wirallinen Lehti no 6
  • (1292) Wouratilallisen , Arkuntanhuan kylästä Sakkolan pitäjässä, Henrik Juhananpoika Hotakka vainajan pojan Juhana Hotakan ja tyttären Maria Hotakan miehen Matti Hotakan hakemuksesta ...

Vuosi 1872

• 13.07.1872 Wiipurin läänissä Suomalainen Virallinen Lehti
  • Lampuoti Simo Mikonpoika Laulajainen, lampuotinpoika Samuel Laulajainen ja loismies Henrik Laulajainen, kaikki Sakkulan pitäjästä, ovat, ollessaan kalastamassa Laatokalla viime kesäk 13 pnä, tapaturmaisesti hukkuneet kovan myrskyn noustua, joka oli kaatanut heidän veneensä kumoon.
• 10.12.1872 Suomalainen Wirallinen Lehti no 147
  • Rokkotauti on yhä edelleen liikkunut Wiipurin kaupungissa ja myös ilmaunut jo kahdessa kylässä Sakkolan pitäjää ja kahdessa kylässä Metsäpirtin kappelia ...

Vuosi 1873

• 03.04.1873 Köp af donationsgods Wiborgs Tidning
  • Lahjoitusmaiden lunastus
• 25.07.1873 Den 29 sistlidne juniMorgonbladet
  • har landboen Abraham Peltonens från Sakkola socken 3,5 års gamle son Simon nedfallit uti en brunn och sålund tillsatt lifwet.

Vuosi 1875

• Uusi Suometar no 97
  • Vaarallinen ja tarttuva tauti on ruvennut liikkumaan Metsäpirtin kappelissa Sakkolan pitäjää kertoo Wiborgs Tidning, kuitenkin mainitsematta taudin nimeä. Elänlääkäri on paikalle haettu.

• 16.09.1875 Höyrylaiva Valamo Suomalainen Virallinen Lehti
  • on tämän kuun 10 p:nä illalla käynyt Laatokalla karille Metsäpirtin kappelin kohdalla Sakkolan pitäjää. Matkustajat ja lasti on pelastettu, mutta laivan asema kuuluu olevan kovin hankala.

Vuosi 1876

• 08.08.1876 Sakkola kuntakokouksessa Suomalainen Wirallinen lehti
  • on päätetty, että pitäjässä täst'edes maksetaan tapporahaa pedoista nimittäin emäkarhusta ja pennusta 5 kopekkaa talon savulta sekä emäsudesta ja pennusta samoin kaksi kopekkaa.

• 25.08.1876 Vid Taipale Helsingfors Annonsblad
  • der fordom ett smalt näs skilde Suvantos vatten från Ladoga, skall i forna dagar funnits en handelsplats. Dess uppkomst förlurar sig i seklarnas natt, men tidens förtärande tand har ock numera förstört nästan allt. Drotning Kristina ...
• 19.08.1876 Metsäpirtti, elokuun 10 p. Suomalainen Wirallinen lehti
  • Täällä Suomen kaakkoisimmassa seurakunnassa, Laatokan rannoilla, Inkerin rajoilla, elämme iloisina tulevaisuuden toiveissa, Suomen valtio kun on lunastanut meidät vapaiksi yksityisten hoviherrojen mielivallasta. Kiitollisuudella tulemme ...

Vuosi 1878

• 09.02.1878 Viestit. Sakkolasta tammikuulla. Ilmarinen
  • Vuosi 1877 on mennyt ja vienyt muassaan omansa. Niinpä otti se vielä aikansa viimeisinä hetkinä eli joulukuun 30 päivänä rakkaan äitinsä helmoista kahden vuoden vanhan poikasen [Matti Suokas, s. 15.09.1875] veden saalihiksi. Eräs talollinen Koukunniemen kylästä oli vaimoineen ajanut virtaiseen kohtaan heikolla Suvannon jäällä. Sinne he kaikki upposivatkin, ja äiti henkensä hädässä pudotti lapsensa sylistään hyytyvän veden helmaan, jonne hän avutoinna antoi henkensä, katkeraksi suruksi vanhemmille, jotka jähmettyneinä töin tuskin voivat itsensä eloon pelastaa. Surkeata on, jos tämmöisiin ikäviin tapauksiin, niinkuin huhu kertoo, on tuon päätä pyörryttävän ihmiskunnan turmelijan, viinamyrkyn syytä.
• 09.02.1878 Viestit. Sakkolasta tammikuulla. Ilmarinen
  • Alkaneen uudenvuoden lahjaksi kunnallemme voimme sanoa ne kolme karhua, emän poikineen, jotka Vilakkalan miehet Paavo ja Antti Koppanen sekä Apro Eva tämän kuun 13 päivänä ampuivat. Saamme puolestamme toivottaa heille onnea vieläkin löytämään näiden metsän ruhtinatarten pesiä, joita varmaankin on viljemmällä, koska syksyllä niitä kehuttiin saloillamme olevan toistakymmentä, jonka kehumisen oikeaksi näyttää mesikämmenten käynti syksyn kuluessa saloillamme olevilla kaura-halmeilla sekä moni näkijä. Ylipäätänsä on vaan suotava, että Sakkolan tarkka-ampujat kytät enempi kuluttaisivat ruutiansa näiden vahingollisten otusten hävittämiseen, eivätkä säästäisi sitä siksi, kun kanalintustemme soitiminen ja niiden poikaisten ryömiminen munasta päästyä alkaa.
  • ...
• 11.06.1878 Historiallinen seura piti toukokuun kokoustaan Uusi Suometar
  • ...
  • Wihdoin näytettiin muutamia Muinaissuistoyhdistykselle lähetettyitä sivili-insinöri E. von Knorring'in tekemiä piirustuksia Wanhankaupungin kirkon asemasta ja Hans von Sandens'in löytyvästä hautakivestä, (jotka jo ennenkin ovat tutkitut) kuin myös eräästä Kiwiniemen siltaa Sakkolassa rakentaessa löydetystä, nyt metsittyneestä rinnakkeesta (redutt), joka oli warsin hyvin säilynyt sekä Bauhan'in järjestelmän mukaiseti rakennettu. Seuran puheenjohtaja, tohtori Ignatius, huomautti siitä että täm varustus-laitos tuskin voi olla Burmeisterin vuonna 1657 tekemän sotaretken aikainen, vaan että se mahdollisesti voisi olla rakennettu ison vihan ensi vuosina, koska kirjassa 'Lähteitä Ison vihan historiaan' löydetään eräs Cronhjort'in kirjoittama kirje toukokuun 6 p:ltä 1703 'aussm Feltleger Kifweniemi'. Ollen Pietarin ja Käkisalmen välisellä tiellä helposti puolustettavalla paikalla voi tällä pienoisella linnoituksella vähemmälläkin varustusväellä epäilemättä olla strategillinen merkitys. Pari peninkulmaa täältä löytyy myöskin, kirjan 'Finlands framstäldt i techmingar' mukaan, Taipaleessa Laatokan luona, muuttama linnake, joka vielä on varsin hyvin säilynyt.
• 02.11.1878 Kumottuja kuntakokouksen päätöksiä Pohjois-Suomi
  • Ö.F. kertoo:
    • Sakkolan pitäjässä 23 p:nä viime syyskuuta pidetyssä kuntakokouksessa tehtiin seuraava päätös:
      • Mustalaisten ympärikuljeksimisen estämiseksi sekä kehotukseksi heille työtä tekemään, on kuntakokous ehottanut, että kuka pitää luonansa mustalaisia, jotka eivät ole verolle kirjotetut, taikka antaa heille yösijan ja ruan, vaatimatta heitä siitä työtä tekemään, vetäköön sakkoa 40 markkaa, josta neljännes tulee kantajalle ja loput pitäjän köyhille.
    • Lääninhallitus, jonka vahvistettavaksi tämä päätös lykättiin, on päätöksellä lokakuun 19 päivältä, nojaten 44 pykälään keis. asetuksessa löysäläisistä 24 päivältä tammikuuta 1865, joka säätää edesvastausta kirjattomien henkilöiden luonansa pitämisestä, kumonnut yllämainitun päätöksen sekä kieltänyt sitä noudattamasta.
    • Yllämainitun pitäjän kuntakokouksessa 2 p:nä viime syyskuuta päätettiin myöskin määrät sakko kunnan virkamiehille, jotka laiminlyövät toimiansa, mutta koska keis. asetus 6 päivältä helmikuuta 1865 pykälässä 36 sisältää määräyksia tämän suhteen, on lääninhallitus tämän kuun 19 p:nä antamallansa päätöksellä kumonnut tämänkin päätöksen.

Vuosi 1879

• 26.01.1879 Wuoleen Miikkulaisista Pietarin Lehti
  • Wielä vähän Pietarin Lehteen, jos ei Pietarin Lehti kuin myös kunnioitettavat Pietarin Lehden lukijat liene kyllästyneet kirjoituksesta Miikkulaisista.
    • Kun kalastaja rohkeni ilmoittaa maamiesten asijoista, niin pidän velvollisuutenani ilmoittaa vähän kalastuksesta täällä Laatokan järvellä. Miikkulaisten joen suusta Raasnu nimiseen niemeen on 20 wirstaa etelään. Miikkulaisten joen suussa kuin myös joen suun ja Raasnun välillä on 17 kalastajain mökkiä taikka saunaa, kuin niitä täällä kutsutaan. Jokaisessa saunassa asuu 2-3 veneseuraa. Jokaiseen seuraan kuuluu 3-4 miestä. Nämät koko kesäkaudet toimivat näillä saunoilla. Kun näinä kahtea viimeisenä kesänä on ollut huono kalan saanti tällä rannalla, niin kalamiehet kärsivät suurta vahinkoa sekä pyytö-kalujen hankkimisessa kuin myös siinä kulutetusta ajasta näillä saunoilla.
    • Tuuliset ja muut joutohetket vietetään saskia (dammia, towotia) pelaten taikka jossakin missä hyvänsä muussa leikillisessä vehkeessä. Niinpä tapahtui eräänä päivänä mennä kesänä, kesäkuun keski paikoilla, kamala leikki Nääsin sannalla, johon kuuluu 4 vene seuraa. Miehet mereltä tultuansa ja uuhhan (kalakeitoksen) syötyänsä jakautuivat: toiset kuusi läksivät kotiin kaloja viemään ja evästä saamaan, jäännökset, tavallisuuden mukaan saskia pelattuaan, rupesivat leikkimään pyssyn kanssa, joka heillä oli mukana. Yksi heistä piti pyssyä. Pyssyn isäntä latasi pyssyn ja koetettiin ampua; mutta kun pilli oli rikki, taikka miten sitä sanottaneenkaan mihin nalli panna tulen antoa varten, ei antanut tulta, niin poltettiin useimpia nallia, vaan tuli ei mennyt pyssyyn. Nyt pyssyn isäntä rupesi peloittelemaan toisia, tähdäten yhtä ja toista, mutta nalli aina vaan paloi yksinänsä - pyssy ei syttynyt. Kerran pani hän pyssynpiipun yhden miehen olkapäälle, joka istui penkillä pöydän ääressä ja tähtäsi toista, joka istui nurmella pöydän toisella puolella. Taas niinkuin ennenkin nalli vaan paloi. Toiset rupesivat kovasti pelkäämään rukoillen: 'älä veliseni ammu'. Vanna ampuja ei tästäkään huolinut, aina vaan teki kuin työtänsä. Vihdoin pötkivät kaikki pakoon, kuka minne vaan kerkesi. Saunan ovi kuin oli auki, niin kaksi otti pakonsa saunaan, pannen päänsä vastakkain yhteen nurkkaan ja suojaten päitänsä muutamilla verkoilla, jotka sattuivat siinä olemaan. Ampuja tähtää kaksi sylisen saunan kynnykseltä, toinen jalka sisä toinen ulkopuolella, kehueen: 'nyt saan kaksi otusta yhdellä laukauksella' Nytpä pyssy laukesikin, vaan onneksi värvähti pyssy ampujan kädessä ja latinki sattui seinää 1,5 werstaa päiden yläpuolelle.
    • Laukausen kuultua, toiset riensivät saunalle, luullen että yksi kahdesta on laukauksen uhrina. Saunan ovelle tultuansa, suureksi iloksensa näkivät he miesten avun seasta nostelevan päitänsä sanoen: 'tuhmalla ovat aina tuhman leikit'. Toiset myös yhteen ääneen toruivat ampujaa kelvottomasta leikistä. Mutta ampuja piti itsensä viisaana ja pöyhkeillen kehui: 'rikkaat ovat aina viisaat, eikä se ollut tuhmuutta eikä ylpeyttä, se oli vaan vahinko; ja jos olisin molemmat tappanut, niin ei olisi tullut mitään, kyllä rahalla päässään'. Toiset vihastuivat kovin tästä hullusta kehumisesta ja tahtoivat sitoa hänet ja viedä oikeuteen.
    • Kun ampuja näki, attä asiassa on tosi, niin alkoi pyytää sopimaan, luvaten sovinnot. Mutta sovintoja toiset kumminkaan eivät saaneet ja he päättivät ilmoittaa asian ei oikeuteen vaan Pietarin Lehden kautta yleisön luettavaksi.
  • Eräs kyläläinen
• 20.05.1879 Metsäpirtin rukouskunnan Suomalainen Wirallinen Lehti no 60
  • asukkaat ovat Ö. F:n mukaan viime tammikuussa pitämässänsä kokouksessa päättäneet pyytää kuntansa kappeliseurakunnaksi. Pyyntöpaperit ovat paraikaa Senatissa.
• 25.06.1879 Kuulutuksia Ilmarinen
  • Täällä sekä Käkisalmen kihlakunnan ruununwoudin konttorissa 3 p. tulevaa lokakuuta kello 12 päivällä tapahtuvalla julkisella huutokaupalla, tulee ruunun kalastukset Kiviniemen koskessa, Taipaleen virrassa ja Suvannon järvessä Sakkolan pitäjässä sekä Laatokan järven rannalla oleva Igolka niminen, Saaroisen lunastettuun lahjoitusmaahan, mainitussa pitäjässä, kuuluva kalastuspaikka kahdeksi vuodeksi, lukien 1 p. tammikuuta 1880, takausta vastaan enimmän maksaville vuokralle tahi arennille ulostarjottavaksi.
  • Wiipurin Maankonttorissa, 3 p. kesäkuuta 1879.
  • Fr. Thesleff, Bernhard Broman