Lehdet1870

Metsapirtti

Sisällysluettelo 1 Vuosi 1870 2 Vuosi 1871 3 Vuosi 1872 4 Vuosi 1873 5 Vuosi 1875 6 Vuosi 1876 7 Vuosi 1877 8 Vuosi 1878 9 Vuosi 1879

Vuosi 1870

• 20.01.1870 Käkisalmi Suomen Virallinen Lehti
  • Eräästä lähikylästä oli lähtenyt 31 p. joulukuuta 4 miestä kalastamaan Laatokalle, vaan joutuivatkin aalloilla ajelemaan, niin että vasta t.k. 2p:nä pääsi 3 miestä maalle, vaan neljäs kuoli jo venheeseen.

Vuosi 1871

• 14.01.1871 Suomalainen Wirallinen Lehti no 6
  • (1292) Wouratilallisen , Arkuntanhuan kylästä Sakkolan pitäjässä, Henrik Juhananpoika Hotakka vainajan pojan Juhana Hotakan ja tyttären Maria Hotakan miehen Matti Hotakan hakemuksesta ...
• 15.04.1871 Jos ei minun vaimoni Suomalainen Wirallinen lehti
  • Sofia Halonen wuoden ja yön sisällä, tämän kolmannen kerran julistettua, tule kanssani asumaan, otan minä laillisen eron. Sakkolassa, 25 p. maaliskuuta 1871.
  • Martti Adaminpoika Kiuru, Lampuoti Taipaleen kylässä Sakkolan pitäjässä.

Vuosi 1872

• 26.03.1872 Laxfisket i Wuoksen Helsingfors Dagblad
  • Prof, A.J. Malmgren har i egenskap af t.f. fiskeriinspektör på följande sätt vederlagt det af Uusi Suometar framställda påståendet, att i den del af Wuoksen, kring hvilken bönderne hafva sina lägenheter, förbud mot laxfiske under lektid skulle existera, men att deremot i de delar, vid hvilka herremännen (nedanför Imatra) hafva sina egendomar, sådant förbud icke förefinnes:
  • ...
• 13.07.1872 Wiipurin läänissä Suomalainen Virallinen Lehti
  • Lampuoti Simo Mikonpoika Laulajainen, lampuotinpoika Samuel Laulajainen [s. 13.09.1842 Taipale] ja loismies Henrik Laulajainen [s. 15.04.1850], kaikki Sakkulan pitäjästä, ovat, ollessaan kalastamassa Laatokalla viime kesäk 13 pnä, tapaturmaisesti hukkuneet kovan myrskyn noustua, joka oli kaatanut heidän veneensä kumoon.
• 20.07.1872 Från Sakkola skrifver en korrespondent till U.S. bland annat, att Finlands Allmänna Tidning
  • tre karlar från Taipale by under en fiskerifärd i Ladoga öfverraskades af en storm, som sljelpte deras båt omskull, hvarigenom de alla omkommo. Liken efter tvenne af dem äfvensom båten hafva drifvit till stranden, men den tredjes lik har ej anträffats.
• 27.07.1872 Saarois donation i Metsäpirtti kapell Wiborgs Tidning
  • tillhörig baron Nikolai v. Freederickz, on 10 77/96 mantal. För denna donation har endast fordrats 380000 mark, men värderingssumman uppgått till 527808 mark. Då emellertid landtbönderna ansett äfven den förra summan för hög, har definitivt köp ännu ej kunnat afslutas, utan beror detta på böndernas ytterligare hörande.
• 10.12.1872 Suomalainen Wirallinen Lehti no 147
  • Rokkotauti on yhä edelleen liikkunut Wiipurin kaupungissa ja myös ilmaunut jo kahdessa kylässä Sakkolan pitäjää ja kahdessa kylässä Metsäpirtin kappelia ...

Vuosi 1873

• 03.04.1873 Köp af donationsgods Wiborgs Tidning
  • Lahjoitusmaiden lunastus
• 25.07.1873 Den 29 sistlidne juniMorgonbladet
  • har landboen Abraham Peltonens från Sakkola socken 3,5 års gamle son Simon nedfallit uti en brunn och sålund tillsatt lifwet.

Vuosi 1875

• 08.05.1875 Wiborg den 8 Maj Wiborgs Tidning
  • Inspektörens för fiskerierna i landet förslag on uppförande af iskällare, rökningsrum och redskapsmagasiner på kronans bekostnad å de förnämsta fiskelägen vid Wuoksens utlopp
  • I början af innevarande år har guvernören i länet af isspektoren för siskerierna fått emottaga en skritvelse deri denne, framhållande sannolikheten deraf, att kronan slutligen kommer att blifva ensam egare af lax- och sikfisket i Wuoksens nya utloppsarm genom Suvando sjö, samt att kronan kunde påräkna större inkomst från nämnda fiskerier, i fall tii arrendatorernes beqvämlighet rymliga iskällare, rum för rökning af redskaperna och skjul eller magasiner till redskapernas förvaring blefve på kronans bekostnad uppförda vid de förnämsta fiskerierna, belägna vid Kiviniemi, Lapinlaks, Koukunniemi och Taipale byar, hemställt till guvernören, huruvida ei genast och ofördröjligen ändamålsenliga och nödiga åtgärder kunde vidtagas till anskaffande af dylika byggnader på kronans bekostnad redan till våren 1878, då instundande arrendeperiods fiske kommer att vidtaga. I sammanhang härmed säger inspektoren vidare i samma skrifvelse, att man genom länsmannen i Sakkola socken hastigt kunde inhemta de nuvarande arrendatorernes åsigter on de lämpligaste platserna för ifrågavarande byggnader äfvensom angående de särskilta byggnadernas dimensioner och approximativa kostnad, som ock inleda underhandling om inlösen af nödig impedimentmark för ändamålet vid Koukunniemi ach Taipale byar med statsrådinnan Laskovsky, som eger Sakkola donationsgods; hvaremot vid Kiviniemi och Lapinlaks ingen expropriation af mark behöfde komma i fråga, då Petäjärvi donations k gods nyligen blifvit till staten inlöst. Hvad det för ändamålet erforderliga virket vidkommer, anser inspektören det med kejs senatens begifvande sannolikt kunna erhållas från nyssnämnda donations skogar och anhåller till slut: att emedan särskilda boningsstugor för fiskarene vid ifrågavarande fiskelägen ganska snart blifva af behofvet påkallade, förberedande åtgärder till anskaffande äfven af sådana, åtminstone till våren 1877, jemväl redan blefve af guvernören vidtagna. Så långt förslaget.
  • ...

• Uusi Suometar no 97
  • Vaarallinen ja tarttuva tauti on ruvennut liikkumaan Metsäpirtin kappelissa Sakkolan pitäjää kertoo Wiborgs Tidning, kuitenkin mainitsematta taudin nimeä. Elänlääkäri on paikalle haettu.

• 16.09.1875 Höyrylaiva Valamo Suomalainen Virallinen Lehti
  • on tämän kuun 10 p:nä illalla käynyt Laatokalla karille Metsäpirtin kappelin kohdalla Sakkolan pitäjää. Matkustajat ja lasti on pelastettu, mutta laivan asema kuuluu olevan kovin hankala.
• 18.09.1875 Från Kexholm skrifves till oss den 14 dennes Wibords Tidning
  • Beträffande ångbåten Walamos missöde, får jag meddela, att densamma fredagen den 10 dennes kl. 5 e.m. på färd norrut gått ut från Schlysselburg och kl XI stött på ett vidlyftigare undervattensgrund, benämndt 'Milskein luoto', beläget ungefär 15 verst från Taipale by i Sakkola socken. Fiskare ifrån Wuoles socken i Ingermanland hade tagit passagerarene och godset ombord å sina båtar och bragt dem i säkerhet till Konevits.
  • Vid tillfället ombord å ångbåten varande verkställande direktören i ångbåtsbolagets direktion Ovetsckkin och superkargören Tokareff hafva i går passerat härigenom till Sordavala för att sammankalla direktionen i afseende å åtgärd till ångbåtens, som är läck, löstagande från grundet. Enligt personers, som anträffat O. och T., utsago skall ännu ingenting i detta afseende tillgjorts. Walamos rival Letutschii har väl varit på besök till olyckskamraten, men ingenting tillgjort, om af oförmåga eller annan orsak, känner jag ej.
  • De ryska räddningsmedlena torde vara så dyrlejde, att man hesiterar att anlita dem. För 4 år sedan stannade en rysk ångbåt 'Pavel' på samma grund och står der ännu.
  • Om någonstädes, så vore här en fysbåk af nöden.
  • Frostens härjlingar härstädes äro ej af någon betydenhet, ty säden var mogen och till största delen inbergad; de inskränka sig således till potatisblasten och svamparne.

Vuosi 1876

• 01.01.1876 från en forskningsresa Kaukomieli
  • Då viborgska afgelningen beslöt att utsända en expedition för undersökning af Kexholms härad i etnografiskt, arkeologiskt och historiskt intresse, skedde det i den förhoppning att dessa aflägsna bygder vid Suvantos och Wuoksens stränder skulle erbjuda ett förhållande till öfriga delar af Wiborgs län tacksamt fält för forskningar i ofvan antydt syfte.
  • ...
  • laaja 10 sivuinen artikkeli Suvannon seudun alueelta.
• 02.08.1876 Om boskapssjukdomen i Sakkola socken Östra Finland
  • inrapporterar veterinärläkaren den 28 sistl. juli den 26 dennes inträffade jag i Kiviniemi och Kosela byar af Sakkola socken och kyrkobyn i Metsäpirtti kapell, hvarest hos olika egare två korr voro sjuka i mjeltbrand och en ko i rödsot, hvarförutom anmältes att tre hästar, sjutton kor och fem får störtat imjeltbrand och en ko i rödsot under tiden emellan den 1 och 20 dennes. I Kosela by, der de två mjeltbrandssjuka korna funnos och derflertalet djur störtat, sammankallade jag byinnevånarena och framhöll för dem den fara, som hotade dem, angraf noga hvad som vore att iakttaga till förebyggande af farsotens vidare förbredning samt förskref här som å öfriga uppgifna ställen nödiga läkemedel.

• 08.08.1876 Sakkola kuntakokouksessa Suomalainen Wirallinen lehti
  • on päätetty, että pitäjässä täst'edes maksetaan tapporahaa pedoista nimittäin emäkarhusta ja pennusta 5 kopekkaa talon savulta sekä emäsudesta ja pennusta samoin kaksi kopekkaa.

• 25.08.1876 Vid Taipale Helsingfors Annonsblad
  • der fordom ett smalt näs skilde Suvantos vatten från Ladoga, skall i forna dagar funnits en handelsplats. Dess uppkomst förlurar sig i seklarnas natt, men tidens förtärande tand har ock numera förstört nästan allt. Drotning Kristina ...
• 19.08.1876 Metsäpirtti, elokuun 10 p. Suomalainen Wirallinen lehti
  • Täällä Suomen kaakkoisimmassa seurakunnassa, Laatokan rannoilla, Inkerin rajoilla, elämme iloisina tulevaisuuden toiveissa, Suomen valtio kun on lunastanut meidät vapaiksi yksityisten hoviherrojen mielivallasta. Kiitollisuudella tulemme ...
• 29.11.1876 Ett dokument i frågan om kronans öfvertagande af fiskerierna vid Wuoksen Östra Finland
  • ...
  • laaja kertomus, mitä vaikutuksia Kiviniemen kosken aukaisu synnytti.

Vuosi 1877

• 02.02.1877 Anteckningar om några handelsplatser vid Ladoga Morgonbladet
  • IV. Vid Wuoksens nordligare mynningar anlades i en grå förntid Keksholms fäste för att skydda de skogiga karelska bygderna deromkring. Af dess historia känna vi blott några spridda drag och isynnerhet är den så godt som alldeles okänd för seklerna före 1580. Kksholms slott har också ofta användts såsom fängelse och har varit en glömskans graf för månget namn. Der satt 1626-1627 Messenii son; der tror mången, att den olycklige Ivan suttit en kortare tid (1762); der lefde slutligen Pugatschews familj och den 'namnlöse' många år. ...
  • År 1731 fanns i Keksholm stadsfolk eller borgare: 6 borgare, 5 skomakare, 9 fiskare samt några ryska borgare; inalles 30 manspersoner, 15 gvinnor. År 1740 upptager mantalsförteckningen i Keksholm 26 män och 18 qvinnor hörande till borgerskapet, men då södra eller lilla ladugården togs med, blef summan 48 män och 27 qvinnor. År 1755 fanns i Keksholms stad 60 män och 46 qvinnor; i Joensuu 7 män och 6 qvinnor samt å södra ladugården 29 män och 29 qvinnor. År 1812 fanns i Keksholm 873 personer. Staden delades då i fästningen och förstaden, den senare åter i två qvarter: det ryska och det finska. ...
  • V. År 1633 omtalas Taipale stad, som låg i Sakkola socken, churu den ock stundom räknats till Rautus. Då drottning Kristina gaf orten frihet att handla, fingo borgarene äfven till skänks mark och skog; donationsbrefvet har man förmodat skulle återfinnas i Keksholms magistrats arkiv. Under svenska öfverväldet bodde derstädes flere handlande och ännu på Ilomanska ? kartorna är Taipale upptaget såsom handelsplats.
  • År 1638 utgjorde stadens lpntribution 312 daler 16 öre kopparmynt. Sedan led den af vådeld och för dess 'olägenhets' skull fingo borgarene tillgift på kontributionen; brefvet derom var gifvet af generalguvernör Gyllenstjerna 19 dec. 1644. Ryska presten 'Föder Påpå' skulle emellertid förflyttas ifrån det utarmade Taipale till en bättre lägenhet och borgare rymde derifrån. Derför afskrefs kontributionen för 1645 till fjerdedelen och 16 dec. 1646 fick Taipale stad på 4 år frihet från kontributionen. År 1651 blef hela Taipale stad bortdonerad eller förlänad åt Adler Salvius, som hade sitt friherrskap i Rautus socken, hvilket skulle kallas Örneholm och sedan från Salvii arfvingar öfvergick tilf Paul Vyrdt.
  • År 1654 upptaga rakenskaperna kontribution blott ifrån städerna Keksholm och Sordavala. Taipale stad omtalas ännu år 1693, men i början af följande sekel blef den förstörd. År 1724 bodde derstädes endast en inhysing med sin fåtaliga familj. Såsom befästad ort förlorade Taipale all betydelse efter 1788-1790 årens krig och de gamla vallarna lemnades utan vård.
  • Ivåra dagar idkas vid Taipale stort laxfiske. Taipale och Usa skattlagda fiskerier omtalas i Sakkola äfven år 1755.
• 14.06.1877 Nya tapeter Hufvudstadsbladet
  • Hr. F. Tilgmanns nya tapetfabrik har i dessa dagar i handelsn utsändt sina första alster, hwilka äro utförda med smak och omsorg. Genom att hr Tilgmann lyckats för tapettrycket lämpa en af honom konstruerad och patenterad boktryckssnällpress, kunna de åstadkommas med en finhet och precision i utförandet, som hittills ej ernåtts annat än i handpress. Bland de smakfulla mönstren, af fwilka wi warit i tillfälle att se åtskilliga prof, finnes äfwen ett anslående urwal af finska tapeter, såsom fabrikanten ansett sig kunna kalla dem, emedan de äro sammansatta efter teckningar, tagna ur finska folkdrägter. De som besökt antingen allmänna finska utställningen eller det nya etnografiska museet hafwa kanske fäst sig wid en wacker samling utsydda qwinliga hufwudbonader från Sakkola, utmärkande sig genom en mångfald originella, rika och smakfulla mönster. Hr Tilgmann har nu från dem hemtat idén till sina finska tapetmönster, och man blir angenämt öfwerrastad af den framgång, med hwilken detta lån blifwit gjordt. De förekomma hos honom i en mängd färgvariationer och äro utmärkt wackra.

Vuosi 1878

• 24.01.1878 Inlöst donationsgods Wiborgs Tidning
  • Sedan enkefru statsrådinnan Katarina Laskovsky förklarat sig villig att i ändamål att bereda landbönderne å hennes egande Sakkola donationsgods i Sakkola socken tillfälle att vinna eganderätt till sina åboende lägenheter, åt statsverket försälja följande berörde gods underlydande hemman, nemligen N:o 11 i Arkuntanua, N:ris 1-12 i Haidermaa, ...

• 09.02.1878 Viestit. Sakkolasta tammikuulla. Ilmarinen
  • Vuosi 1877 on mennyt ja vienyt muassaan omansa. Niinpä otti se vielä aikansa viimeisinä hetkinä eli joulukuun 30 päivänä rakkaan äitinsä helmoista kahden vuoden vanhan poikasen [Matti Suokas, s. 15.09.1875] veden saalihiksi. Eräs talollinen Koukunniemen kylästä oli vaimoineen ajanut virtaiseen kohtaan heikolla Suvannon jäällä. Sinne he kaikki upposivatkin, ja äiti henkensä hädässä pudotti lapsensa sylistään hyytyvän veden helmaan, jonne hän avutoinna antoi henkensä, katkeraksi suruksi vanhemmille, jotka jähmettyneinä töin tuskin voivat itsensä eloon pelastaa. Surkeata on, jos tämmöisiin ikäviin tapauksiin, niinkuin huhu kertoo, on tuon päätä pyörryttävän ihmiskunnan turmelijan, viinamyrkyn syytä.
• 09.02.1878 Viestit. Sakkolasta tammikuulla. Ilmarinen
  • Alkaneen uudenvuoden lahjaksi kunnallemme voimme sanoa ne kolme karhua, emän poikineen, jotka Vilakkalan miehet Paavo ja Antti Koppanen sekä Apro Eva tämän kuun 13 päivänä ampuivat. Saamme puolestamme toivottaa heille onnea vieläkin löytämään näiden metsän ruhtinatarten pesiä, joita varmaankin on viljemmällä, koska syksyllä niitä kehuttiin saloillamme olevan toistakymmentä, jonka kehumisen oikeaksi näyttää mesikämmenten käynti syksyn kuluessa saloillamme olevilla kaura-halmeilla sekä moni näkijä. Ylipäätänsä on vaan suotava, että Sakkolan tarkka-ampujat kytät enempi kuluttaisivat ruutiansa näiden vahingollisten otusten hävittämiseen, eivätkä säästäisi sitä siksi, kun kanalintustemme soitiminen ja niiden poikaisten ryömiminen munasta päästyä alkaa.
  • ...
• 11.06.1878 Historiallinen seura piti toukokuun kokoustaan Uusi Suometar
  • ...
  • Wihdoin näytettiin muutamia Muinaissuistoyhdistykselle lähetettyitä sivili-insinöri E. von Knorring'in tekemiä piirustuksia Wanhankaupungin kirkon asemasta ja Hans von Sandens'in löytyvästä hautakivestä, (jotka jo ennenkin ovat tutkitut) kuin myös eräästä Kiwiniemen siltaa Sakkolassa rakentaessa löydetystä, nyt metsittyneestä rinnakkeesta (redutt), joka oli warsin hyvin säilynyt sekä Bauhan'in järjestelmän mukaiseti rakennettu. Seuran puheenjohtaja, tohtori Ignatius, huomautti siitä että täm varustus-laitos tuskin voi olla Burmeisterin vuonna 1657 tekemän sotaretken aikainen, vaan että se mahdollisesti voisi olla rakennettu ison vihan ensi vuosina, koska kirjassa 'Lähteitä Ison vihan historiaan' löydetään eräs Cronhjort'in kirjoittama kirje toukokuun 6 p:ltä 1703 'aussm Feltleger Kifweniemi'. Ollen Pietarin ja Käkisalmen välisellä tiellä helposti puolustettavalla paikalla voi tällä pienoisella linnoituksella vähemmälläkin varustusväellä epäilemättä olla strategillinen merkitys. Pari peninkulmaa täältä löytyy myöskin, kirjan 'Finlands framstäldt i techmingar' mukaan, Taipaleessa Laatokan luona, muuttama linnake, joka vielä on varsin hyvin säilynyt.
• 02.11.1878 Kumottuja kuntakokouksen päätöksiä Pohjois-Suomi
  • Ö.F. kertoo:
    • Sakkolan pitäjässä 23 p:nä viime syyskuuta pidetyssä kuntakokouksessa tehtiin seuraava päätös:
      • Mustalaisten ympärikuljeksimisen estämiseksi sekä kehotukseksi heille työtä tekemään, on kuntakokous ehottanut, että kuka pitää luonansa mustalaisia, jotka eivät ole verolle kirjotetut, taikka antaa heille yösijan ja ruan, vaatimatta heitä siitä työtä tekemään, vetäköön sakkoa 40 markkaa, josta neljännes tulee kantajalle ja loput pitäjän köyhille.
    • Lääninhallitus, jonka vahvistettavaksi tämä päätös lykättiin, on päätöksellä lokakuun 19 päivältä, nojaten 44 pykälään keis. asetuksessa löysäläisistä 24 päivältä tammikuuta 1865, joka säätää edesvastausta kirjattomien henkilöiden luonansa pitämisestä, kumonnut yllämainitun päätöksen sekä kieltänyt sitä noudattamasta.
    • Yllämainitun pitäjän kuntakokouksessa 2 p:nä viime syyskuuta päätettiin myöskin määrät sakko kunnan virkamiehille, jotka laiminlyövät toimiansa, mutta koska keis. asetus 6 päivältä helmikuuta 1865 pykälässä 36 sisältää määräyksia tämän suhteen, on lääninhallitus tämän kuun 19 p:nä antamallansa päätöksellä kumonnut tämänkin päätöksen.

Vuosi 1879

• 26.01.1879 Wuoleen Miikkulaisista Pietarin Lehti
  • Wielä vähän Pietarin Lehteen, jos ei Pietarin Lehti kuin myös kunnioitettavat Pietarin Lehden lukijat liene kyllästyneet kirjoituksesta Miikkulaisista.
    • Kun kalastaja rohkeni ilmoittaa maamiesten asijoista, niin pidän velvollisuutenani ilmoittaa vähän kalastuksesta täällä Laatokan järvellä. Miikkulaisten joen suusta Raasnu nimiseen niemeen on 20 wirstaa etelään. Miikkulaisten joen suussa kuin myös joen suun ja Raasnun välillä on 17 kalastajain mökkiä taikka saunaa, kuin niitä täällä kutsutaan. Jokaisessa saunassa asuu 2-3 veneseuraa. Jokaiseen seuraan kuuluu 3-4 miestä. Nämät koko kesäkaudet toimivat näillä saunoilla. Kun näinä kahtea viimeisenä kesänä on ollut huono kalan saanti tällä rannalla, niin kalamiehet kärsivät suurta vahinkoa sekä pyytö-kalujen hankkimisessa kuin myös siinä kulutetusta ajasta näillä saunoilla.
    • Tuuliset ja muut joutohetket vietetään saskia (dammia, towotia) pelaten taikka jossakin missä hyvänsä muussa leikillisessä vehkeessä. Niinpä tapahtui eräänä päivänä mennä kesänä, kesäkuun keski paikoilla, kamala leikki Nääsin sannalla, johon kuuluu 4 vene seuraa. Miehet mereltä tultuansa ja uuhhan (kalakeitoksen) syötyänsä jakautuivat: toiset kuusi läksivät kotiin kaloja viemään ja evästä saamaan, jäännökset, tavallisuuden mukaan saskia pelattuaan, rupesivat leikkimään pyssyn kanssa, joka heillä oli mukana. Yksi heistä piti pyssyä. Pyssyn isäntä latasi pyssyn ja koetettiin ampua; mutta kun pilli oli rikki, taikka miten sitä sanottaneenkaan mihin nalli panna tulen antoa varten, ei antanut tulta, niin poltettiin useimpia nallia, vaan tuli ei mennyt pyssyyn. Nyt pyssyn isäntä rupesi peloittelemaan toisia, tähdäten yhtä ja toista, mutta nalli aina vaan paloi yksinänsä - pyssy ei syttynyt. Kerran pani hän pyssynpiipun yhden miehen olkapäälle, joka istui penkillä pöydän ääressä ja tähtäsi toista, joka istui nurmella pöydän toisella puolella. Taas niinkuin ennenkin nalli vaan paloi. Toiset rupesivat kovasti pelkäämään rukoillen: 'älä veliseni ammu'. Vanna ampuja ei tästäkään huolinut, aina vaan teki kuin työtänsä. Vihdoin pötkivät kaikki pakoon, kuka minne vaan kerkesi. Saunan ovi kuin oli auki, niin kaksi otti pakonsa saunaan, pannen päänsä vastakkain yhteen nurkkaan ja suojaten päitänsä muutamilla verkoilla, jotka sattuivat siinä olemaan. Ampuja tähtää kaksi sylisen saunan kynnykseltä, toinen jalka sisä toinen ulkopuolella, kehueen: 'nyt saan kaksi otusta yhdellä laukauksella' Nytpä pyssy laukesikin, vaan onneksi värvähti pyssy ampujan kädessä ja latinki sattui seinää 1,5 werstaa päiden yläpuolelle.
    • Laukausen kuultua, toiset riensivät saunalle, luullen että yksi kahdesta on laukauksen uhrina. Saunan ovelle tultuansa, suureksi iloksensa näkivät he miesten avun seasta nostelevan päitänsä sanoen: 'tuhmalla ovat aina tuhman leikit'. Toiset myös yhteen ääneen toruivat ampujaa kelvottomasta leikistä. Mutta ampuja piti itsensä viisaana ja pöyhkeillen kehui: 'rikkaat ovat aina viisaat, eikä se ollut tuhmuutta eikä ylpeyttä, se oli vaan vahinko; ja jos olisin molemmat tappanut, niin ei olisi tullut mitään, kyllä rahalla päässään'. Toiset vihastuivat kovin tästä hullusta kehumisesta ja tahtoivat sitoa hänet ja viedä oikeuteen.
    • Kun ampuja näki, attä asiassa on tosi, niin alkoi pyytää sopimaan, luvaten sovinnot. Mutta sovintoja toiset kumminkaan eivät saaneet ja he päättivät ilmoittaa asian ei oikeuteen vaan Pietarin Lehden kautta yleisön luettavaksi.
  • Eräs kyläläinen
• 11.05.1879 Päivän paha Pietarin lehti
• 20.05.1879 Metsäpirtin rukouskunnan Suomalainen Wirallinen Lehti no 60
  • asukkaat ovat Ö. F:n mukaan viime tammikuussa pitämässänsä kokouksessa päättäneet pyytää kuntansa kappeliseurakunnaksi. Pyyntöpaperit ovat paraikaa Senatissa.
• 31.05.1879 Medelst såväl härstädes, som å kronofogdekontored i Kexholms härad Wiborgs Tidning
  • Fredagen den 3 instundande Oktober kl 12 på dagen anställande offentlig auktion, utbjudes till den eller de mestbetalande mot borgen arrenderätten till kronans fiskelägen i Kiviniemi fors samt Taipale elt och Suvando sjö för en tid af två år, räknadt från den 1 Januari nästkommande år 1880.
  • Wiborgs Landskontor, den 21 Maj 1879. På Guvernörs Embetets vägnar: A. Heinricius, Bernhard Broman
• 25.06.1879 Kuulutuksia Ilmarinen
  • Täällä sekä Käkisalmen kihlakunnan ruununwoudin konttorissa 3 p. tulevaa lokakuuta kello 12 päivällä tapahtuvalla julkisella huutokaupalla, tulee ruunun kalastukset Kiviniemen koskessa, Taipaleen virrassa ja Suvannon järvessä Sakkolan pitäjässä sekä Laatokan järven rannalla oleva Igolka niminen, Saaroisen lunastettuun lahjoitusmaahan, mainitussa pitäjässä, kuuluva kalastuspaikka kahdeksi vuodeksi, lukien 1 p. tammikuuta 1880, takausta vastaan enimmän maksaville vuokralle tahi arennille ulostarjottavaksi.
  • Wiipurin Maankonttorissa, 3 p. kesäkuuta 1879.
  • Fr. Thesleff, Bernhard Broman
• 03.08.1879 Pohjois Inkerin saloilta Pietarin lehti
  • ...