Lehdet1870

Metsapirtti

Sisällysluettelo 1 Vuosi 1870 2 Vuosi 1871 3 Vuosi 1872 4 Vuosi 1873 5 Vuosi 1875 6 Vuosi 1876 7 Vuosi 1879

Vuosi 1870

• 20.01.1870 Käkisalmi Suomen Virallinen Lehti
  • Eräästä lähikylästä oli lähtenyt 31 p. joulukuuta 4 miestä kalastamaan Laatokalle, vaan joutuivatkin aalloilla ajelemaan, niin että vasta t.k. 2p:nä pääsi 3 miestä maalle, vaan neljäs kuoli jo venheeseen.

Vuosi 1871

• 14.01.1871 Suomalainen Wirallinen Lehti no 6
  • (1292) Wouratilallisen , Arkuntanhuan kylästä Sakkolan pitäjässä, Henrik Juhananpoika Hotakka vainajan pojan Juhana Hotakan ja tyttären Maria Hotakan miehen Matti Hotakan hakemuksesta ...

Vuosi 1872

• 10.12.1872 Suomalainen Wirallinen Lehti no 147
  • Rokkotauti on yhä edelleen liikkunut Wiipurin kaupungissa ja myös ilmaunut jo kahdessa kylässä Sakkolan pitäjää ja kahdessa kylässä Metsäpirtin kappelia ...

Vuosi 1873

• 03.04.1873 Köp af donationsgods Wiborgs Tidning
  • Lahjoitusmaiden lunastus

Vuosi 1875

• Uusi Suometar no 97
  • Vaarallinen ja tarttuva tauti on ruvennut liikkumaan Metsäpirtin kappelissa Sakkolan pitäjää kertoo Wiborgs Tidning, kuitenkin mainitsematta taudin nimeä. Elänlääkäri on paikalle haettu.

• 16.09.1875 Höyrylaiva Valamo Suomalainen Virallinen Lehti
  • on tämän kuun 10 p:nä illalla käynyt Laatokalla karille Metsäpirtin kappelin kohdalla Sakkolan pitäjää. Matkustajat ja lasti on pelastettu, mutta laivan asema kuuluu olevan kovin hankala.

Vuosi 1876

• 08.08.1876 Sakkola kuntakokouksessa Suomalainen Wirallinen lehti
  • on päätetty, että pitäjässä täst'edes maksetaan tapporahaa pedoista nimittäin emäkarhusta ja pennusta 5 kopekkaa talon savulta sekä emäsudesta ja pennusta samoin kaksi kopekkaa.

• 25.08.1876 Vid Taipale Helsingfors Annonsblad
  • der fordom ett smalt näs skilde Suvantos vatten från Ladoga, skall i forna dagar funnits en handelsplats. Dess uppkomst förlurar sig i seklarnas natt, men tidens förtärande tand har ock numera förstört nästan allt. Drotning Kristina ...
• 19.08.1876 Metsäpirtti, elokuun 10 p. Suomalainen Wirallinen lehti
  • Täällä Suomen kaakkoisimmassa seurakunnassa, Laatokan rannoilla, Inkerin rajoilla, elämme iloisina tulevaisuuden toiveissa, Suomen valtio kun on lunastanut meidät vapaiksi yksityisten hoviherrojen mielivallasta. Kiitollisuudella tulemme ...

Vuosi 1879

• 26.01.1879 Wuoleen Miikkulaisista Pietarin Lehti
  • Wielä vähän Pietarin Lehteen, jos ei Pietarin Lehti kuin myös kunnioitettavat Pietarin Lehden lukijat liene kyllästyneet kirjoituksesta Miikkulaisista.
    • Kun kalastaja rohkeni ilmoittaa maamiesten asijoista, niin pidän velvollisuutenani ilmoittaa vähän kalastuksesta täällä Laatokan järvellä. Miikkulaisten joen suusta Raasnu nimiseen niemeen on 20 wirstaa etelään. Miikkulaisten joen suussa kuin myös joen suun ja Raasnun välillä on 17 kalastajain mökkiä taikka saunaa, kuin niitä täällä kutsutaan. Jokaisessa saunassa asuu 2-3 veneseuraa. Jokaiseen seuraan kuuluu 3-4 miestä. Nämät koko kesäkaudet toimivat näillä saunoilla. Kun näinä kahtea viimeisenä kesänä on ollut huono kalan saanti tällä rannalla, niin kalamiehet kärsivät suurta vahinkoa sekä pyytö-kalujen hankkimisessa kuin myös siinä kulutetusta ajasta näillä saunoilla.
    • Tuuliset ja muut joutohetket vietetään saskia (dammia, towotia) pelaten taikka jossakin missä hyvänsä muussa leikillisessä vehkeessä. Niinpä tapahtui eräänä päivänä mennä kesänä, kesäkuun keski paikoilla, kamala leikki Nääsin sannalla, johon kuuluu 4 vene seuraa. Miehet mereltä tultuansa ja uuhhan (kalakeitoksen) syötyänsä jakautuivat: toiset kuusi läksivät kotiin kaloja viemään ja evästä saamaan, jäännökset, tavallisuuden mukaan saskia pelattuaan, rupesivat leikkimään pyssyn kanssa, joka heillä oli mukana. Yksi heistä piti pyssyä. Pyssyn isäntä latasi pyssyn ja koetettiin ampua; mutta kun pilli oli rikki, taikka miten sitä sanottaneenkaan mihin nalli panna tulen antoa varten, ei antanut tulta, niin poltettiin useimpia nallia, vaan tuli ei mennyt pyssyyn. Nyt pyssyn isäntä rupesi peloittelemaan toisia, tähdäten yhtä ja toista, mutta nalli aina vaan paloi yksinänsä - pyssy ei syttynyt. Kerran pani hän pyssynpiipun yhden miehen olkapäälle, joka istui penkillä pöydän ääressä ja tähtäsi toista, joka istui nurmella pöydän toisella puolella. Taas niinkuin ennenkin nalli vaan paloi. Toiset rupesivat kovasti pelkäämään rukoillen: 'älä veliseni ammu'. Vanna ampuja ei tästäkään huolinut, aina vaan teki kuin työtänsä. Vihdoin pötkivät kaikki pakoon, kuka minne vaan kerkesi. Saunan ovi kuin oli auki, niin kaksi otti pakonsa saunaan, pannen päänsä vastakkain yhteen nurkkaan ja suojaten päitänsä muutamilla verkoilla, jotka sattuivat siinä olemaan. Ampuja tähtää kaksi sylisen saunan kynnykseltä, toinen jalka sisä toinen ulkopuolella, kehueen: 'nyt saan kaksi otusta yhdellä laukauksella' Nytpä pyssy laukesikin, vaan onneksi värvähti pyssy ampujan kädessä ja latinki sattui seinää 1,5 werstaa päiden yläpuolelle.
    • Laukausen kuultua, toiset riensivät saunalle, luullen että yksi kahdesta on laukauksen uhrina. Saunan ovelle tultuansa, suureksi iloksensa näkivät he miesten avun seasta nostelevan päitänsä sanoen: 'tuhmalla ovat aina tuhman leikit'. Toiset myös yhteen ääneen toruivat ampujaa kelvottomasta leikistä. Mutta ampuja piti itsensä viisaana ja pöyhkeillen kehui: 'rikkaat ovat aina viisaat, eikä se ollut tuhmuutta eikä ylpeyttä, se oli vaan vahinko; ja jos olisin molemmat tappanut, niin ei olisi tullut mitään, kyllä rahalla päässään'. Toiset vihastuivat kovin tästä hullusta kehumisesta ja tahtoivat sitoa hänet ja viedä oikeuteen.
    • Kun ampuja näki, attä asiassa on tosi, niin alkoi pyytää sopimaan, luvaten sovinnot. Mutta sovintoja toiset kumminkaan eivät saaneet ja he päättivät ilmoittaa asian ei oikeuteen vaan Pietarin Lehden kautta yleisön luettavaksi.
  • Eräs kyläläinen
• 20.05.1879 Metsäpirtin rukouskunnan Suomalainen Wirallinen Lehti no 60
  • asukkaat ovat Ö. F:n mukaan viime tammikuussa pitämässänsä kokouksessa päättäneet pyytää kuntansa kappeliseurakunnaksi. Pyyntöpaperit ovat paraikaa Senatissa.