Lehdet1930

Metsapirtti

Versio hetkellä 18. maaliskuuta 2021 kello 23.04 – tehnyt WikiSysop (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Lehdistö

Tammikuu 1930

Helmikuu 1930

Maaliskuu 1930

Huhtikuu 1930

Heinäkuu 1930

Elokuu 1930

  • 02.08.1930 Liikemies Tahvo Peltosen hautaus Käkisalmen sanomat
    • Vaikuttava surujuhla satoihin nousseen saattojoukon läsnäollessa.
      • Haudan lepoon kätkettiin elokuun 1 p:nä Metsäpirtin hautausmaalla liikemies Tahvo Peltosen maalliset jäännökset. Arkkua, jonka kantoivat vainajan pojat, maanvilj. Wille Paukku ja liikemihet Aapro Susi ja Matti Inkinen, hautaan laskettaessa lauloi lauloi Metsäpirtin sekakuoro kanttori Kuisman johdolla 'Vaipuos, vaivu synnyinmaasi helmaan', minkä jälkeen ...
  • 16.08.1930 Helena Juhontytär Hyytiän (leski) Finlands Allmänna Tidning
    • Arkuntanhuassa olevien kiinteistöjen (12.11, 12.12 ja 12.21 ulosmittaus useiden velkojien saatavien suorittamiseksi.
  • 19.08.1930 Valtuustojen puhdistaminen vasemmistolaisista Käkisalmen Sanomat
    • Metsäpirtin valtuustosta erotettu 4 sosialistia.
      • Kun Metsäpirtin kunnanvaltuusto t.k. 14 p:nä kokoontui yleiseen kokoukseen kunnantalolle, saapui kokoukseen myöskin edellisenä päivänä pidetyn kansalaiskokouksen valitsema 13-henkinen lähetystö, joka esitti kansalaiskokouksen pöytäkirjan ja vaati neljää sosialistien äänillä valtuustoon valittua valtuusmiestä eroamaan kunnanvaltuustosta ja kaikista kunnan luottamustoimista. Valtuuston porvalillisiin puolueisiin lukeutuvat jäsenet yhtyivät täydellisesti lähetystön vaatimukseen main. neljän valtuuston jäsenen erottamiesta.
      • ...
    • 19.08.1930 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Käkisalmen Sanomat

Syyskuu 1930

  • 04.09.1930 Sosialistien 'ansioituneet' ehdokkaat Laatokka
    • Sosialistien ehdokkaaksi Viipurin läänin itäisessä vaalipiirissä on asetettu m.m. kalastaja Jalmari Tauren, jonka ansioiksi mainitaan seuraavaa:
      • Hän otti v. 1918 innolla osaa punakapinaan Raudun rintamalla y.m. Pakeni sitten Venäjälle, josta palasi takaisin kapinan jälkeen, olojen rauhoittua. Sen jälkeen on hän nimellisesti kuulunut sosialisteihin, mutta toiminta on osoittanut hänen aina olleen läheisessä kosketuksessa kommunistien kanssa. Ollessan kalastusmatkoilla Laatokalla, kun suomalaisten kalastajien joko myrskyn tai kalastuslupatodistusten tarkastamisen takia on ollut pakko poiketa Neuvosto-Venäjän alueelle, on Tauren todistettavasti ollut useita tunteja yksityisissä neuvotteluissa Suomesta Venäjälle paenneen kommunistijohtaja Ojalan kanssa. Muilta mukana olleilta suomalaisilta on jyrkästi evätty maihin nousukin Venäjäjän puolella, mutta Taurenille on se aina sallittu.
      • Hänen lapsensa, kun opettaja antoi ainekirjoitustunnilla oppilaiden kirjoittaa aineen Suomen lipusta, kirjoitti m.m. 'kohta muuttuu Suomen lippu punaiseksi'. Opettajan kysyessä kuka hänelle on sellaista opettanut, vastasi lapsi:'Isä on niin sanonut'.
      • Toimiessaan Metsäpirtin Saaroisten Osuuskassan hoitajana erotettiin Tauren 15.08.1930 sanotusta toimesta 'sen huolimattoman hoidon ja kassassa ilmenneen vajauksen takia'. Ylemänä mainittujen ja y.m. syitten takia erotti Metsäpirtin kunnanvaltuusto T:n 14.08.1930 valtuuston jäsenyydestä.
      • Tuntuu siltä, että sosialistit tällaisia ehdokkaita asettaessaan tahtovat kalastaa kommunistien ääniä ja se pienikin ero, joka heidät leniniläisitä erottanut, on nyt umpeen kasvamassa.

Lokakuu 1930

Marraskuu 1930

  • 08.11.1930 Metsäpirtissä kummittelee Käkisalmen Sanomat
    • Pakinaa, joka jatkuu seuraavalla sivulla
  • 08.11.1930 Mutta nyt kuuluu kummia Metsäpirtistä. Käkisalmen Sanomat
    • Kyllästisiä on jälleen ruvettu kivittämään. Ja kauhu on vallannut metsäpirttiläisten sydämet. Sillä kivittäjä ei olekaan mikään tavallinen kivittäjä, vaan kummitus, joku pitkähäntäinen, sarvellinen, huih! Kiviä saattaa nyt lennellä Kyllästisen talossa miten päin hyvänsä, sekä ulospäin että sisäänpäin sekä alaspäin että ylöspäin. Se on jo jotakin kamalaa.
    • Ei ole epäilemistäkään, miinkä voiman sormet ovat Metsäpirtissä pelissä. Ja siksi onkin kauhu vallannut metsäpirttiläiset. Henkimaailman kanssa ei ole leikittelemistä.
    • 08.11.1930 Huutokauppa Käkisalmen Sanomat
      • Vapaaehtoisella huutokaupalla, joka pidetään paikan päällä Metsäpirtin Lapanaisissa tk. 14 päivänä kello 12 myyn seuraavat omistamani niittypalstat:
      • Sakkolassa marraskuun 5 pnä 1930, Vihtori Virkki
  • 29.11.1930 Laatokan kalastus kärsii erinäisistä puutteellisuuksista Käkisalmen Sanomat
    • Laatokan kalakannan lisäämiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Muutamia hätäsatamia olisi rakennettava rannikolle
      • Valtioneuvoston asettama komitea on tutkinut myöskin Laatokan kalastajaväestön asemaa ja heidän elinkeinomahdollisuuksiaan sekä esittänyt antamassaan mietinnössä erinäisiä korjauksia epäkohtien poistamiseksi. Sanotussa mietinnössö esitetään m.m. seuraavaa:
      • Laatokan rannikon kalastusolot poikkeavat suuresti Suomenlahden itäosan ja ulkosaarten kalastusoloista. Laatokka on maamme suurista vesistä ja itse kalavetenäkin parhain. Pääkalastuksena on maamme arvokkaimpien kalojen, nimittäin lohen, siian, nieriäisen ja kuhan pyynti, jotapaitsi lahtivesissä saadaan muita tavallisia makeanveden kaloja. Kalastustoiminta ei täällä rajankäynnin kautta ole rajoitettu, sillä Suomen ja Venäjän välilä tehdyn sopimuksen mukaan kalastajat saavat ylittää valtakuntain välisen vesirajan 50 km:n etäisyydellä.
      • Vaikka Laatokan kalastus onkin viime aikoina kasvanut, on mainittava, että Laatokan ulkomerikalastuksen suurimpana haittana ovat pitkät matkat. Kun tästä syystä ja myrskyisten säiden takia pyydyksiä ei voida kokea säännöllisesti joka päivä, on osa kalasta ja merestä nortettessa kuollut ja myytävä polkuhintaan. Ja muutenkin varsinkin lämpimillä ilmoilla on kuljetusmatkan pituuden takia olemassa vaara, että kalat menettävät ensiluokkaisuutensa. Moottoriveneiden käytäntöönotto on kyllä tässäkin suhteessa parantanut tilannetta, mikä on ollutkin aivan välttämätöntä, kun saalis nyt myydään kotimaahan, missä vain täysin hyvästä kalasta suoritetaan kunnollinen hinta. Aikaisemmin Laatokan kalansaalis vietiin melkein kokonaan Venäjälle, mutta nyttemmin ovat Venäjän markkinat täälläkin loppuneet.
      • Myöskin Laatokan rannikon kalastajaväestö on suurimmalta osaltaan maataomistavaa pienviljelijäväestöä. Maataloudellisten olojen kehityksessä eroavat Laatokan rannikkoseudut huomattavassa määrässä Suomenlahden itäisen osan rannikkoalueesta. Tähän on luonnon- ja maaperäsuhteiden ohella vaikuttanut näiden alueitten erilainen elinkeinoelämä aikaisempina aikoina. Samanlaisia taloudellisia etuja, joita Pietari ja venäläinen huvila-asutus tarjosivat Suomenlahden itäisen osan rannikon asukkaille, ei ollut Laatokan rannikon väestölle tarjona.
      • Laatokan rannikon kalastajaväestön viljelmät ovat yleensä pientiloja, joiden suuruus vaihtelee paikkakunnittain. Erittäin pieniä ovat ne sellaisissa tiheästi asutuissa seuduissa kuin Metsäpirtin Saaroisten ja Koselan, Pyhäjärven Sortanlahden lähikylissä, Sortavalan saaristossa sekä Salmin pitäjän Lunkulan ja Mantsin saarissa. Näiden seutujen , erikoisesti Metsäpirtin Saaroisten ja Koselan sekä Salmin saarten asutusolot ovatkin muodostuneet erittäin vaikeiksi. Tilojen liiallinen pirstoutuminen ja lisäksi tiluksien tavaton hajanaisuus ovat näissä kylissä verrattavissa vastaaviin oloihin Suomenlahden rannikon tiheimmissä asutuspaikoissa.
      • Tehtyään tämän jälkeen yksityiskohdittain selkoa Laatokan rannikon eri pitäjien taloudellisista olosuhteista siirtyy komitea ehdottamaan toimenpiteitä kalastajaväestön taloudellisen aseman parantamiseksi.
      • Samoin kuin Suomenlahden itäosissa, pitää komitea tarpeellisena myöskin Laatokan rannikolla kalastusluoton järjestämistä ehdottaen, että Laatokan alueen kalastusluoton kysynnän tyydyttämistä varten Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy:lle myönnettäisiin 700000 markkaa sellaisilla ehdoilla, että osuukassat voisivat antaa 4 %:n halpakorkoista luottoa.
      • Kalakaupan alalla vallitsee Laatokan rannikolla useita huomattavia epäkohtia. Syistä, joihin jo edellä on viitattu, on väestön puolellta lausuttu toivomus, että kaloja voitaisiin lähettää kylmävaunussa aina Helsinkiin saakka. Tällaisen vaunun saaminen olisi tarpeen kalan kuljetukseen heinäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Tämän johdosta komitea ehdottaa:
      • että junaan n:o 836 liitettäisiin kylmävaunu, joka kuljettaisi kalaa Raudusta Helsinkiin saakka.
      • Samoin kuin Suomenlahden itäosan rannikolla ja ulkosaarilla on myöskin Laatokan rannikolla kalakauppaa ehkäisevänä tekijänä kilpailun puute. Komitea ehdottaakin,
      • että, mikäli tällä alueella kalakaupan alalla ilmenee sellaista joko kalastajainosuustoiminnallista tai muunlaista yksityistä tervettä yri

Joulukuu 1930

Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Lehdet1930
Henkilökohtaiset työkalut