Lehdet1930

Metsapirtti

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Lehdistö

Tammikuu 1930

Helmikuu 1930

Maaliskuu 1930

Huhtikuu 1930

  • 01.04.1930 Metsäpirtin kalastajaseuran vuosikokous Käkisalmen Sanomat
  • 01.04.1930 Metsäpirtin sataman rakentaminen Käkisalmen Sanomat
  • 17.04.1930 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Käkisalmen Sanomat
    • hätäaputöiden järjestäminen - Kunta liittyy Karjalan Kannaksen Liiton jäseneksi - Viisjoen koululle vuokrattiin huoneisto
      • Metsäpirtin kunnanvaltuustolla oli kokous tk. 12 p:nä. Ensiksi luettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kirjelmä, jossa ilmoitettiin, että kunnalta oli evätty valtiolta kunnan teiden hätäaputöinä kuntoonsaattamista varten anottu rahaerä siitä syystä, koska Saaroisten satama teetetään hätäaputyönä. Kun valtuustolla kuitenkin on tiedossa, ettei kysymyksessäoleva satamatyö ole työttömyyttä paljonkaan lieventänyt ja etteivät työt kesänkään aikana tule jatkumaan suuremmassa mittakaavassa, niin päätti valtuusto vieläkin uudistaa anomuksensa ja valtuutti sitä laatimaan kunnan työttömyyslautakunnan.
      • Luettiin edellisessä kokouksessa pöydälle pantu Karjalan Kannaksen Liiton kirjelmä, jossa kuntaa kehoitettiin liittymään jäseneksi sanottuun liittoon. Valtuusto päätti ...
      • jatkuu
  • 26.04.1930 Laatokan kalastajat olleet koolla Sortavalassa Laatokka
  • 26.04.1930 Laatokan kalastajien yhteistoiminta Käkisalmen Sanomat

Toukokuu 1930

Elokuu 1930

  • 02.08.1930 Liikemies Tahvo Peltosen hautaus Käkisalmen sanomat
    • Vaikuttava surujuhla satoihin nousseen saattojoukon läsnäollessa.
      • Haudan lepoon kätkettiin elokuun 1 p:nä Metsäpirtin hautausmaalla liikemies Tahvo Peltosen maalliset jäännökset. Arkkua, jonka kantoivat vainajan pojat, maanvilj. Wille Paukku ja liikemihet Aapro Susi ja Matti Inkinen, hautaan laskettaessa lauloi lauloi Metsäpirtin sekakuoro kanttori Kuisman johdolla 'Vaipuos, vaivu synnyinmaasi helmaan', minkä jälkeen ...
  • 16.08.1930 Helena Juhontytär Hyytiän (leski) Finlands Allmänna Tidning
    • Arkuntanhuassa olevien kiinteistöjen (12.11, 12.12 ja 12.21 ulosmittaus useiden velkojien saatavien suorittamiseksi.
  • 19.08.1930 Valtuustojen puhdistaminen vasemmistolaisista Käkisalmen Sanomat
    • Metsäpirtin valtuustosta erotettu 4 sosialistia.
      • Kun Metsäpirtin kunnanvaltuusto t.k. 14 p:nä kokoontui yleiseen kokoukseen kunnantalolle, saapui kokoukseen myöskin edellisenä päivänä pidetyn kansalaiskokouksen valitsema 13-henkinen lähetystö, joka esitti kansalaiskokouksen pöytäkirjan ja vaati neljää sosialistien äänillä valtuustoon valittua valtuusmiestä eroamaan kunnanvaltuustosta ja kaikista kunnan luottamustoimista. Valtuuston porvalillisiin puolueisiin lukeutuvat jäsenet yhtyivät täydellisesti lähetystön vaatimukseen main. neljän valtuuston jäsenen erottamiesta.
      • ...
    • 19.08.1930 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Käkisalmen Sanomat

Syyskuu 1930

  • 02.09.1930 Velkojat Käkisalmen Sanomat
    • liikemies Tahvo Peltosen Metsäpirtin pitäjän Viisjoen kylästä kuolinpesän konkurssissa kutsutaan täten kokoukseen, joka pidetään ensi syyskuun 17 päivänä kello 16 (4 ip) Sakkolan pitäjän Kiviniemen kylässä sijaitsevalla Valtion kalastamolla. Kokouksessa keskustellaan ja päätetään irtaimen tavaraan myynnistä, pesässä löytyvän uskotun tavaran luovuttamisesta, palvelijain palkkojen, hautauskustannusten y.m. maksuista, sekä kaikista konkurssipesää koskevista asioista, ja huomautetaan siitä konkussisäännön määräyksestä, että poissaolevat velkojat saavat tyytyä läsnäolevien päätöksiin.
    • Metsäpirtissä 28 p:nä elokuuta 1930. Antti Kuisma, Albin Bergh, Konkurssipesän uskotut miehet.
  • 04.09.1930 Sosialistien 'ansioituneet' ehdokkaat Laatokka
    • Sosialistien ehdokkaaksi Viipurin läänin itäisessä vaalipiirissä on asetettu m.m. kalastaja Jalmari Tauren, jonka ansioiksi mainitaan seuraavaa:
      • Hän otti v. 1918 innolla osaa punakapinaan Raudun rintamalla y.m. Pakeni sitten Venäjälle, josta palasi takaisin kapinan jälkeen, olojen rauhoittua. Sen jälkeen on hän nimellisesti kuulunut sosialisteihin, mutta toiminta on osoittanut hänen aina olleen läheisessä kosketuksessa kommunistien kanssa. Ollessan kalastusmatkoilla Laatokalla, kun suomalaisten kalastajien joko myrskyn tai kalastuslupatodistusten tarkastamisen takia on ollut pakko poiketa Neuvosto-Venäjän alueelle, on Tauren todistettavasti ollut useita tunteja yksityisissä neuvotteluissa Suomesta Venäjälle paenneen kommunistijohtaja Ojalan kanssa. Muilta mukana olleilta suomalaisilta on jyrkästi evätty maihin nousukin Venäjäjän puolella, mutta Taurenille on se aina sallittu.
      • Hänen lapsensa, kun opettaja antoi ainekirjoitustunnilla oppilaiden kirjoittaa aineen Suomen lipusta, kirjoitti m.m. 'kohta muuttuu Suomen lippu punaiseksi'. Opettajan kysyessä kuka hänelle on sellaista opettanut, vastasi lapsi:'Isä on niin sanonut'.
      • Toimiessaan Metsäpirtin Saaroisten Osuuskassan hoitajana erotettiin Tauren 15.08.1930 sanotusta toimesta 'sen huolimattoman hoidon ja kassassa ilmenneen vajauksen takia'. Ylemänä mainittujen ja y.m. syitten takia erotti Metsäpirtin kunnanvaltuusto T:n 14.08.1930 valtuuston jäsenyydestä.
      • Tuntuu siltä, että sosialistit tällaisia ehdokkaita asettaessaan tahtovat kalastaa kommunistien ääniä ja se pienikin ero, joka heidät leniniläisitä erottanut, on nyt umpeen kasvamassa.
  • 06.09.1930 Kuulutus Käkisalmen Sanomat
    • Joll'ei maksua tahi muuta laillista estettä ilmaannu, myydään keskiviikkona 17 p:nä syyskuuta 1930 kello 9 ap. asuttavalla tilalla toimitettavalla julkisella pakkohuutokaupalla talollisenlesken Helena Juhontytär Hyytiän omistamat puolet (1/29 0,0086 osalukuisesta ja 0,0021 manttaalin veroisesta Loskeenniitty-nimisestä perintötilasta Rek. N:o 12.11, puolet (1/2) saman Helena Hyytiän omistamasta 0,0091 osalukuisesta ja 0,0022 manttaalin veroisesta Suurniitty-nimisestä perintötilasta Rek. N:o 12.12 ja puolet (1/2) saman Helena Hyytiän omistamasta 0,2035 osalukuisesta ja 0,0488 manttaalin veroisesta Hyytiän perintötilasta Rek. N:o 12.21, kaikki Metsäpirtin pitäjän Arkuntanhuan kylässä, Savo-Karjalan, Osake-Pankin alkujaan 6000 markan, kauppias Antti Lemmetyn 1870 markan, Suomen Maatalous-Osake-Pankin alkujaan 4500 markan, saman Osake-Pankin 5000 markan, saman Osake-Pankin 2700 markan, kauppias Heikki Pärssisen 3624 markan, maanviljelijä Antti Vuohelaisen 3000 markan, Savo-Karjalan Osake-Pankin 1600 markan, varatuomari Runar Gräsbeck'in 10300 markan ja Toiminimi Suomen Teollisuustuotteiden Myyntitoimiston Carl Rudolf Tragman'in 3000 markan suuruisten tuomiosaatavain, paitsi korkoa, provisioonia, protestikuluja ja oikeudenkäyntikuluja, sekä ulosottokustannusten suorittamiseksi, josta asiallisille täten ilmoitetaan huomauttamalla, että huutokauppatilaisuudessa pidettävässä keskustelukokouksessa tulee kaikkien asiallisten valvoa oikeutensa ja että saaminen, tahi oikeus, jonka ottaminen velkojainluetteloon riippuu sen ilmoittamisesta huutokaupantoimittajalle, on joko aikaisemmin kirjallisesti tahi viimeistään huutokauppatilaisuudessa ilmoitettava allekirjoittaneelle Käkisalmen kihlakunnan kruununvoudille.
      • Käkisalmen kihlakunnan kruununvoudin virkahuoneessa, Käkisalmen kaupungissa, 12 p:nä elokuuta 1930. Fr.O, Bergh
    • Joll'ei maksua tahi muuta laillista estettä ilmaannu, myydään keskiviikkona 17 p:nä syyskuuta 1930 kello 2 ip asuttavalla tilalla, Metsäpirtin pitäjän Raajun kylässä, toimitettavalla julkisella pakkohuutokaupalla talollisen Juho Lampun ja hänen vaimonsa Amanda Lampun omistamat 0,0256 osalukuinen ja 0,0141 manttaalin veroinen Kuusela-niminen perintötila Rek. N:o 1.12, lukuunottamatta tilasta eroitettua palstatilaan Rek. N:o 1.18, 0,0333 osalukuinen ja 0,0100 manttaalin veroinen Suvantola-niminen perintötila Rek. N:o 2.0, 0,0752 osalukuinen ja 0,0203 manttaalin veroinen Saarela-niminen perintötila Rek. N:o 3.11 sekä 0,0704 osalukuinen ja 0,0190 manttaalin veroinen Repola-niminen perintötila Rek. N:o 3.14, kaikki Metsäpirtin pitäjän Raajun kylässä ynnä 0,0079 osalukuinen ja 0,0052 manttaalin veroinen Rajunniitty-niminen perintötila Rek. N:o 4.10 ja 0,0080 osalukuinen sekä 0,0053 manttaalin veroinen Kuismansuo-niminen perintötila Rek. N:o 4.96, molemmat Sakkolan pitäjän Riiskan kylässä, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen 100000 markan korkoineen ja muine maksuineen, varatuomari Aappo Hämäläisen alkujaan 1960 markan, Sakkolan Osuuskauppa r.l:n alkujaan 3757 markan, varatuomari Vilho Pentikäisen 1550 markan, maanviljelijä Simo Ukkosen alkujaan 10000 markan, liikemies Mikko Lampun alkujaan 8000 markan ja tulo- ja omaisuusveron vuodelta 1928 tekevä ilman lisäveroa 91 markkaa 40 penniä sekä ammatiltaan ilmoittamatta jätetyn Heikki Virolaisen alkujaan 1228 markan suuruisten tuomiosaatavien, paitsi korkoja ja kulunkia, sekä ulosottokustannusten suorittamiseksi, josta asiallisille täten ilmoitetaan huomauttamalla, että huutokauppatilaisuudessa pidetttävässä keskustelukokouksessa tulee kaikkien asiallisten valvoa oikeutensa ja että saaminen, tahi oikeus, jonka ottaminen velkojainluetteloon riippuu sen ilmoittamisesta huutokaupantoimittajalle, on joko aikaisemmin kirjallisesti tahi viimeistään huutokauppatilaisuudessa ilmoitettava allekirjoittaneelle Käkisalmen kihlakunnan kruununvoudille.
      • Käkisalmen kihlakunnan kruununvoudin virkahuoneessa, Käkisalmen kaupungissa, 12 p:nä elokuuta 1930. Fr.O, Bergh
    • Jollei maksua tai muuta laillista estettä väliin tule, myydään julkisella pakkohuutokaupalla ulosmitattua irtainta omaisuutta, Metsäpirtin kunnalle maksamattomista kunnallisveroista vuodelta 1928 ja 1929, allamainituissa paikoissa ja aikoina:
      • Saaroisten myymälällä syysk. 18 p:nä 1930 klo 12 päivällä
      • Joentaan myymälällä syysk. 19 p:nä 1930 klo 12 päivällä
      • Taipaleen myymälällä syyskuun 22 p:nä 1930 klo 12 päivällä
      • Metsäpirtin kunnantalolla syyskuun 20 p:nä 1930 klo 12 päivällä.
    • Yllämainuissa huutokaupoissa tullaan kaikki ulosmitatut saatavat perimään, joten perimisia ei enään siirretä.
      • Metsäpirtissä syysk. 3 p:nä 1930. Heikki Koskinen, Kunnall. ulosottomies
  • 10.09.1930 Velkojat Metsäpirtin pitäjän Viisjoen kylästä olleen edesmenneen liikemiehen Suomen Virallinen Lehti
    • Tahvo Peltosen kuolinpesän elokuun 2 päivänä 1930 alkaneessa konkurssissa kutsutaan täten keskiviikkona marraskuun viidentenä (5) päivänä 1930 ennen kello 7 illalla saapumaan mainitun pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeuteen Metsäpirtin Kirkonkylässä olevaan rouva Anni Kuopan taloon saamisensa sanotussa konkurssissa ilmoittamaan ja valvomaan marraskuun 9 päivänä 1808 annetussa konkurssisäännössä säädetyllä tavalla ja uhalla.
      • Käräjäpaikalla, elokuun 26 päivänä 1930, Kihlakunnanoikeuden puolesta: Teini Ahava, v.t.

Lokakuu 1930

Marraskuu 1930

  • 08.11.1930 Metsäpirtissä kummittelee Käkisalmen Sanomat
    • Pakinaa, joka jatkuu seuraavalla sivulla
  • 08.11.1930 Mutta nyt kuuluu kummia Metsäpirtistä. Käkisalmen Sanomat
    • Kyllästisiä on jälleen ruvettu kivittämään. Ja kauhu on vallannut metsäpirttiläisten sydämet. Sillä kivittäjä ei olekaan mikään tavallinen kivittäjä, vaan kummitus, joku pitkähäntäinen, sarvellinen, huih! Kiviä saattaa nyt lennellä Kyllästisen talossa miten päin hyvänsä, sekä ulospäin että sisäänpäin sekä alaspäin että ylöspäin. Se on jo jotakin kamalaa.
    • Ei ole epäilemistäkään, miinkä voiman sormet ovat Metsäpirtissä pelissä. Ja siksi onkin kauhu vallannut metsäpirttiläiset. Henkimaailman kanssa ei ole leikittelemistä.
    • 08.11.1930 Huutokauppa Käkisalmen Sanomat
      • Vapaaehtoisella huutokaupalla, joka pidetään paikan päällä Metsäpirtin Lapanaisissa tk. 14 päivänä kello 12 myyn seuraavat omistamani niittypalstat:
      • Sakkolassa marraskuun 5 pnä 1930, Vihtori Virkki
  • 22.11.1930 Velkojat edesmenneen maanviljelijän Tahvo Peltosen Suomen Virallinen Lehti
    • Metsäpirtin pitäjän Viisjoen kylästä, kuolinpesän konkurssissa kutsutaan täten velkojienkokoukseen, joka pidetään tiistaina ensitulevan joulukuun 9 päivänä klo 14 Asianajotoimista Äijälä & Koistisen konttorissa, Viipurin kaupungissa, Repolankatu 7, saamaan selkoa pesän nykyisestä tilasta sekä keskustelemaan ja päättämään pesän myymättä olevan omaisuuden rahaksi muutosta, uskottujenmiesten palkkioista ynnä muista ehkä esilletulevista kysymyksistä, ja muistutetaan velkojia siitä konkurssisäännön määräyksestä, että poissaolevat velkojat saavat tyytyä läsnäolevien päätöksiin.
    • Viipurissa 19 päivänä marraskuuta 1930. Albin Bergh, Väinö Koistinen, Toimitsijamiehet
  • 29.11.1930 Laatokan kalastus kärsii erinäisistä puutteellisuuksista Käkisalmen Sanomat
    • Laatokan kalakannan lisäämiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Muutamia hätäsatamia olisi rakennettava rannikolle
      • Valtioneuvoston asettama komitea on tutkinut myöskin Laatokan kalastajaväestön asemaa ja heidän elinkeinomahdollisuuksiaan sekä esittänyt antamassaan mietinnössä erinäisiä korjauksia epäkohtien poistamiseksi. Sanotussa mietinnössö esitetään m.m. seuraavaa:
      • Laatokan rannikon kalastusolot poikkeavat suuresti Suomenlahden itäosan ja ulkosaarten kalastusoloista. Laatokka on maamme suurista vesistä ja itse kalavetenäkin parhain. Pääkalastuksena on maamme arvokkaimpien kalojen, nimittäin lohen, siian, nieriäisen ja kuhan pyynti, jotapaitsi lahtivesissä saadaan muita tavallisia makeanveden kaloja. Kalastustoiminta ei täällä rajankäynnin kautta ole rajoitettu, sillä Suomen ja Venäjän välilä tehdyn sopimuksen mukaan kalastajat saavat ylittää valtakuntain välisen vesirajan 50 km:n etäisyydellä.
      • Vaikka Laatokan kalastus onkin viime aikoina kasvanut, on mainittava, että Laatokan ulkomerikalastuksen suurimpana haittana ovat pitkät matkat. Kun tästä syystä ja myrskyisten säiden takia pyydyksiä ei voida kokea säännöllisesti joka päivä, on osa kalasta ja merestä nortettessa kuollut ja myytävä polkuhintaan. Ja muutenkin varsinkin lämpimillä ilmoilla on kuljetusmatkan pituuden takia olemassa vaara, että kalat menettävät ensiluokkaisuutensa. Moottoriveneiden käytäntöönotto on kyllä tässäkin suhteessa parantanut tilannetta, mikä on ollutkin aivan välttämätöntä, kun saalis nyt myydään kotimaahan, missä vain täysin hyvästä kalasta suoritetaan kunnollinen hinta. Aikaisemmin Laatokan kalansaalis vietiin melkein kokonaan Venäjälle, mutta nyttemmin ovat Venäjän markkinat täälläkin loppuneet.
      • Myöskin Laatokan rannikon kalastajaväestö on suurimmalta osaltaan maataomistavaa pienviljelijäväestöä. Maataloudellisten olojen kehityksessä eroavat Laatokan rannikkoseudut huomattavassa määrässä Suomenlahden itäisen osan rannikkoalueesta. Tähän on luonnon- ja maaperäsuhteiden ohella vaikuttanut näiden alueitten erilainen elinkeinoelämä aikaisempina aikoina. Samanlaisia taloudellisia etuja, joita Pietari ja venäläinen huvila-asutus tarjosivat Suomenlahden itäisen osan rannikon asukkaille, ei ollut Laatokan rannikon väestölle tarjona.
      • Laatokan rannikon kalastajaväestön viljelmät ovat yleensä pientiloja, joiden suuruus vaihtelee paikkakunnittain. Erittäin pieniä ovat ne sellaisissa tiheästi asutuissa seuduissa kuin Metsäpirtin Saaroisten ja Koselan, Pyhäjärven Sortanlahden lähikylissä, Sortavalan saaristossa sekä Salmin pitäjän Lunkulan ja Mantsin saarissa. Näiden seutujen , erikoisesti Metsäpirtin Saaroisten ja Koselan sekä Salmin saarten asutusolot ovatkin muodostuneet erittäin vaikeiksi. Tilojen liiallinen pirstoutuminen ja lisäksi tiluksien tavaton hajanaisuus ovat näissä kylissä verrattavissa vastaaviin oloihin Suomenlahden rannikon tiheimmissä asutuspaikoissa.
      • Tehtyään tämän jälkeen yksityiskohdittain selkoa Laatokan rannikon eri pitäjien taloudellisista olosuhteista siirtyy komitea ehdottamaan toimenpiteitä kalastajaväestön taloudellisen aseman parantamiseksi.
      • Samoin kuin Suomenlahden itäosissa, pitää komitea tarpeellisena myöskin Laatokan rannikolla kalastusluoton järjestämistä ehdottaen, että Laatokan alueen kalastusluoton kysynnän tyydyttämistä varten Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy:lle myönnettäisiin 700000 markkaa sellaisilla ehdoilla, että osuukassat voisivat antaa 4 %:n halpakorkoista luottoa.
      • Kalakaupan alalla vallitsee Laatokan rannikolla useita huomattavia epäkohtia. Syistä, joihin jo edellä on viitattu, on väestön puolellta lausuttu toivomus, että kaloja voitaisiin lähettää kylmävaunussa aina Helsinkiin saakka. Tällaisen vaunun saaminen olisi tarpeen kalan kuljetukseen heinäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Tämän johdosta komitea ehdottaa:
        • että junaan n:o 836 liitettäisiin kylmävaunu, joka kuljettaisi kalaa Raudusta Helsinkiin saakka.
      • Samoin kuin Suomenlahden itäosan rannikolla ja ulkosaarilla on myöskin Laatokan rannikolla kalakauppaa ehkäisevänä tekijänä kilpailun puute. Komitea ehdottaakin,
        • että, mikäli tällä alueella kalakaupan alalla ilmenee sellaista joko kalastajainosuustoiminnallista tai muunlaista yksityistä tervettä yritteliäisyyttä, että sen voidaan katsoa huomattavalla tavalla tulevan edistämään kalan ja kalanvalmisteiden sijoittamista kulutuskauppaan, sille valtion varoista annettaisiin toimintaansa varten välttämätön huokeakorkoinen laina.
      • ...

Joulukuu 1930

  • 02.12.1930 Kunnanvaltuutettujen vaaliehdokkaat 4. ja 5.12.1930 pidettävissä vaaleissa Käkisalmen Sanomat
  • 04.12.1930 Metsäpirtin suojeluskunta kokoontuu Käkisalmen Sanomat
  • 09.12.1930 Kunnanvaltuustojen kokoonpano: Metsäpirtissä menettivät sosialistit kaksi paikkaa Käkisalmen Sanomat
    • Valitut:
      • Porvarit: Mikko Peltonen (kamreeri Viisjoelta, 552 ääntä); Jooseppi Eeva (kunnallislautakunnan esimies Koselasta, 397 ääntä); Eino Leimola (kauppias Metsäpirtistä); Arvi Ukkonen (maanv. Koukunniemestä); Matti Hämäläinen (maanv. Wanhajaamasta); Albert Mp. Hatakka (talollinen Martinkorholasta); Albert Sp Eeva (talollinen Koselasta); Pekka Paakkinen (maanv. Koukunniemestä); Martti Sutelainen (maanv. Metsäpirtistä); Aleks. Hyytiä (talollinen Joentakaa), Heikki Koskinen (talollinen Waskelasta); Juho Ap. Paksu (talollisen poika Raajusta); Yrjö Mellen (rajaviskaali Hotokkalasta)
      • Sosialistit: Mikko Hp. Tuokko (talollinen Koselasta, 308 ääntä); Aapro Juhonpoika Peltonen (talollinen Metsäpirtistä); Juho Martinpoika Torikka (talollinen Joentakaa); Aug. Antinpoika Kiiski (talollisenpoika Saaroisista).
  • 15.12.1930 Velkojat Metsäpirtin pitäjän Raajun kylästä olevan kalollisen Suomen Virallinen Lehti
    • Juho Lampun elokuun 28 päivänä 1930 alkaneessa konkurssissa kutsutaan täten maanantaina tammikuun yhdeksäntenätoista (1) päivänä 1931 viimeistään ennen kello 7 illalla saapumaan maintun pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeuteen Metsäpirtin Kirkonkylässä olevaan rouva Anni Kuopan taloon saatavansa sanotussa konkurssissa ilmoittamaan ja valvomaan marraskuun 9 päivänä 1808 annetussa konkurssiasetuksessa säädetyllä tavalla ja uhalla.
    • Käräjäpaikalla, lokakuun 4 päivänä 1930, Kihlakunnanoikeuden puolesta, Einar Lindberg
  • 18.12.1930 Pakina: Sähköistetty Metsäpirtti Käkisalmen Sanomat
Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Lehdet1930
Henkilökohtaiset työkalut