Hyytiä

Metsapirtti

Versio hetkellä 29. lokakuuta 2017 kello 18.48 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Metsäpirtin Hyytiät

  • Hyytiä-suku on saapunut Sakkolaan 1670-luvulla todennäköisesti Muolaan Kopralasta. Sakkolaan tullessaan he ovat olleet Hyytiäisiä. Sukunimi kuitenkin muuttui varsin pian lyhyemmäksi, eli Hyytiä muotoon. Samlla tavalla kävi myös Kivennavalla.
    • Hyytiä suku saapui Metsäpirttiin (entiseen Sakkolaan) 1670-luvulla Muolaan Kopralasta.

Pärttyli Hyytiä (s. 1630, k. )

  • Pärttyli Hyytiän elinvaiheista ei ole tarkkaa tietoa. Hänet mainitaan Paavo Hyytiän patronyyminä (isänä) vuoden 1699 tuomiokirjassa (Käkisalmi).
  • Pärttyli lienee asunut Muolaan Kopralassa.
  • Pärttylin vanhemmat ja lapset:
  • Lähteet


Heikki Hyytiä (s. 1640, k. 1700)

  • Heikki Hyytiä (Hyytiäinen) on asunut Sakkolan Saaroisissa 1600-luvun lopulla.
  • Heikin syntymäpaikka ei ole varmuudella tiedossa, ei myöskään hänen vanhempansa.
  • Heikki on mitä todennäköisemmin syntynyt Muolaan Kopralassa.
  • Käkisalmen läänin tuomiokirjoista löytyy 3 mainintaa Heikki Hyytiäisestä. On mahdollista, että niissä jokaisessa on kysymys tästä Heikistä.
  • Sakkolan henkikikirjoista Heikki Hyytiä löytyy vuosilta 1685-1696.
  • Heikin vanhemmat ja sisarukset sekä poikalapset:
        • Heikin isä: Martti Hyytiä
        • Heikin sisarukset: Matti Hyytiä
        • Heillä ei liene poikalapsia.
  • Lähteet
    • Metsäpirtti-kirja s 27: Saaroisten kylässä asuu vuoden 1691 savuluettelon mukaan isäntä Heikki Hyytiäinen ainoana talonpoikana. Sitä aikaisemmissa maakirjoissa kylässä asuivat Jerofei Lasaroff ja kaksi Labanoffia (v 1646).
    • Heljä Pullin kirje 30.01.1990: Maakirjassa 1651 (9681/ES 2676) ei Sakkolassa mainita Hyytiää tai Hyytiäistä; tosin kaikilla ei ole mainittu sukunimeä. Saaroisissa oli tällöin vain kolme kreikanuskoista isäntää.
      • Henkikirjoista 1682 - 1696 löytyy seuraavat maininnat
        • HK 1682 (9741/ES 1305) - Sakkolaa ei ole mainittu.
        • HK 1683 (9744/LT 102) - sisältää osan Sakkolaa, ei Saaroista.
        • HK 1685/sivu 777: Saruset Hindr Hytinen ja poblar Påhl Påldonn, Mats Sxxx ?, Christ Parfin ?
        • HK 1686 (9751/LT 1363/sivu 934 Saruses by Hindr Hyttin (1 + 1) sekä populi Påhl Päldoin (1 + 0)..
        • 1687 Sarus Hindr Hyttin Heikki Hyytiäinen talollisena, Paavo Peltonen ja Sxxxj populeina.
        • HK 1688 (9758/LT 1395) s. 855 Saruset Sarois'in kylässä asui Hindrich Hytiäin (1+1) sekä populit Påhl Päldoin (1+0), Mats Sonivara ? (1+0) ja Jöran Råbått ? (1+0)
        • HK 1689/954:
          • Metsäpirtti: Matts Hyttin (populi)
          • WanhaJama: Pxx Pxx (populi) 1+0), Mats Såxxx (populi 1+0), Hindrich Hytiäin (1+1), Jöran Pxx (populi 1+0), Petter Peldoin (populi 1+0)
        • 1690 (9766/ES 2687) - Sarois'in kylässä asui Hindrich Hytinen. Verot 1+1
        • HK 1692 (9774/LT 1396) Saaroinen Hindrich Hytiäin. Tämä talo oli ainoa asuttu talo Saaroisissa.
        • Haparainen Haparais'in kylässä asui Påhl Hytiäinen (ensimmäinen tieto). Verot 1+4
        • 1694 (9782/LT 1601) - Sarois'in kylässä asuu Hidrich Hytiäin. Myös tuolloin talo oli ainut asuttu talo Saaroisissa. Vastaavasti Haparais'in kylässä asuu edelleen Påhl Hytiäin. Verot 1+1
        • 1695 9786/sivu 871
          • Saaroinen</a> Hindrich Hytiäin ja vaimonsa.
          • Haparaisissa asuu Påhl Hytiäin vaimonsa kanssa.
        • HK 1696 (9790/LT 1339) s. 935 (Sar)ois
          • Hindrich Hytiäin. Hänestä mainitaan 'förmåhr ej betahla Ting Cap(r)'. Tämä tarkoittaa, ettei Heikki pystynyt tuolloin maksamaan käräjäkappoja.
        • Seuraava lähde on vuodelta 1724, henkikirja (9807/ES 2693): Saaroisten kylä puuttuu tuosta lähteestä. Henkikirjasta löytyy Karholan kylästä Thomas Hyttiä ja vaimonsa Catharina. Muista kylistä ei Hyytiä-nimisiä löydy.
      • Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto/talonpojat
        • 1679: Hendrich Hytieinen, Sakkola 1679.11.27-28, gg2/942/12
          • ES 1795/96 (1679, s. 942), tulkinta Kari-Matti Piilahti:
            • Aldenstund Michel Lambert är af Inspectoren Sahl Mårtten Kustor allareda i förleden Wåhr afsagt ifrån det hemman han i Purpusa by åbodt för sin oförmögenhet skull, som icke förmåhr landet, som sig böhr förestå och bruka, det han herra Baronen Hr Eberhardt Johan von Gilling 'huikhen'(?) förmedelst sin skrijfwelse af d(e)n 16 Octobris rästledne, och har yttermehra gjordt och den andra Henrich Hytieinen hend samma ländh efter beml()re Inspector Kustors honom d(e)n 18 Maij nästledne medhdelte zedel.
            • Inspektööri Sahl Martinp Kustor on jo edellisenä keväänä 'erottanut' Mikko Lambertin tilalta, koska Mikko ei ole kyennyt suoriutumaan annetuista maksuista. Herra parooni Eberhardt Juho von Gilling on puolestaan antanut 16. lokakuuta (viime vuonna) kirjallisesti xxx, ja on lisäksi tehnyt ja toinen Heikki Hyytiäinen saanut saman tilan inspektööri Kustorilta 18. toukokuuta (tänä vuonna) ja sitä osoittavan todistuksen.
        • " 1689: Heikki ja Matti Hyytiä
          • Lähde 1689
          • poika Paavo Hyytiä
            • Såsom Inspectoren Leonhardt Casper Kuster betyger, att han haar för 6. åhr sedan updragit Henrich Hytiäinen och Matz Hytiäinen ett hemman i Sarois by och Sackola Sochn, som Uthi Ur minnes Tijdher haar ödhe legat, och eij något huuss opå warit, att dhe deraf effter 3. åhrs förlopp stella skulle, som och Nembden detta således betyga alt i sanning wara, altså opå begäran blef detta således ad Protocollum fördt, och detta der å till laga bewijs meddeelt.
            • Kuten inspehtori Leonhardt Casper Kuster todistaa, hän on kuusi vuotta sitten antanut Heikki ja Matti Hyytiäiselle viljeltäväksi Saaroisten kylässä ja Sakkolan pitäjässä olevan tilan, joka on ikimuistoisista ajoista asti ollut autio, ja jolla ei ole ollut taloa, ja että he ovat kolme vuotta myöhemmin asettuneet sinne asumaan, minkä myös lautamies todistaa olevan totta, joten tämä saatettiin pyynnöstä pöytäkirjaan merkityksi, ja siitä annettiin laillinen todistus.
          • Tulkintaa: Heikki ja Matti Hyytiä ovat siis saaneet v 1683 Saaroisista aution tilan viljelläkseen sitä. Vuodesta 1686 alkaen he ovat siellä asuneet (viljelleet). Mikä on Heikin ja Matin keskinäinen sukulaisuussuhde. Se on toistaiseksi avoin. Heikille en ole löytänyt poikapolven edustajia. Matilla sen sijaan on ainakin 3 aikuiseksi kasvanutta poikaa. Vielä toistaiseksi on myös avoin, mitä noissa myöhemmissä asiakirjoissa on kirjoitettu. (07.10.2017/Kalevi)
        • 1689: Pohl Hytiäinen
          • eli ..
        • 1697: Hindrich Hytiein, Sarois, Rautu, Sakkola 1697.11.22-26, gg16/365v-366/22
          • Tulkintaa: Capelan Wällärde H[er]r Zacharias Sidensnöre framhade fölliande sine Debitorer nembl[igen] för 4 1⁄2 tunna belöpande wäxt å 5 Cap[par] på tunnan 1 t[unn]a 5 C[appa]r Sigfred Sipilein 1 D[ahler] K[oppar]m[yn]t, Brusius Runa Cautions gälldh föö[r] Simon Ranj 3 D[ahle]r Carl Ticka i Kifwinemj för Christer Nåckinen ib[ide]m 12 Cap[pa]r Rågh Dito Carl med sine brööder 1 t[unn]a 20 Cap[pa]r Rågh, Hind. Pauko i Paukolla 3 tunnar Lars Pauko ib[ide]m 1 t[unn]a 27 C[a]p[pa]r Jacob Mäskanen i Willakala 1 t[unn]a 20 C[a]p[pa]r Christer Moskain ibm 1 1⁄2 tunna Anders Labot i Wanhamaja 2 tunnor Råg, Hind. Hytiein i Sarois 1 tunna råg Eskill Knappj i Noiterma 1⁄2 tunna Thomas Colitza Cautions gälld för Anders Kåirain 1⁄2 tunna hwillcka såsom sielfständig gieldh dhe dömmes till bem[äl]te H[e]r[r] Zacharias förnöya medh tillhoopa 1 D[ahler] S[ilfwer]m[yn]t anwände Rättegång Expenser.
          • Käännös: Kappalainen, hyvin oppinut herra Zacharias Sidensnöre toi esiin seuraavat velallisensa, nimittäin 4 1⁄2 tynnyrille kasvava korko 5 kappaa tynnyriltä, 1 tynnyri 5 kappaa. 2 Sipi Sipiläinen, 1 vaskitaalari, Rusi Ruuna takaajan maksua Simo Ranin puolesta 3 taalaria, Kalle Tikka Kiviniemestä Risto Nokkisen samoin [Kiviniemestä] puolesta 12 kappaa ruista, Samoin [Kiviniemestä] Kalle ja hänen veljensä 1 tynnyri 20 kappaa ruista, Heikki Paukku Paukkolasta 3 tynnyriä, Lauri Paukku samoin [Paukkolasta] 1 tynnyriä 27 kappaa, Jaakko Meskanen Vilakkalasta 1 tynnyri 20 kappaa, Risto Moskainen samoin 1 1⁄2 tynnyriä. Antti Laapotti Vanhajaamasta 2 tynnyriä ruista, Heikki Hyytiäinen Saaroisten kylästä 1 tynnyri ruista, Esko Knaapi Noitermaalta 1⁄2 tynnyriä, Tuomas Kolitsa takaajan maksua Antti Koirasen puolesta 1⁄2 tynnyriä, jotka erillisenä maksuna tuomitaan suorittamaan herra Sakariakselle yhteensä 1 hopeataalari käytettäväksi oikeudenkäynnin kuluihin.
          • kääntänyt Terho Asikainen 28.10.2017
        • 1698: Käräjät 1.-10.12.1698 Käkisalmen läänin tuomiokunta, vars. asiat 1698 (KO a 19), Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven käräjät 1.–10.12.1698, s. 252v–253,
          • Tulkintaa: Matz Hytiäin i Sackulla Sochn och Haparaisby gaaf Rätten tillkienna det hann 1696 haar gifwit sig ifrå des broder Hindrich å det hemman dhe tillsammans innehaft i Saråisby af det tillfälle att Laduga Siön mycket samma tijdh flödat så att Wattnet åkrarne öfwergånget, och som samma flödande sig nu ändat så anhölte han at fåå tillträda sin förra Lägenhet igen, Hindrich förklarade sig på Denne brodrens giorde relation att han godhwilligt sig begifwit ifrå honom och att hemman i Haparaisby blifwit af Arendatoren Boisman honom sedermehra inrymbt och derföör alleredo 1 åhrs Räntta erlegt; sägendes sig så mycket mindre nu kunna honom uthi sitt boolag å nyo antaga som han det engång sielfwilligt frijfarit och han uthom honom har manshielp hemmanet förestå och innehafwa, Så emedan Matz således eij kan sig någon annan uthan sielf sin willia och mogne betänckiande uthi detta hans boorijfwande tillräckna; dy lämbnad[e] Rätten och desse bröder at förblifwa så åthskillde som dhe nu förtiden är och at hwardera böör innehafwa dhe Lägenheter hwar å dhe nu boo och byggia och uthfaste Hindrich goodwilligt at wara mot till bistånd med någre huus reparerande å det hemman han sedermehra af bem[äl]te hemman till sitt bruuk och nyttiande inbekommit, och hwad af Löösör ännu waar dem emellan odeelt det förordnas Länsmanen wählförståndig Erich Erichsson dem emellan jämcka och dehla.
          • Käännös: Matti Hyytiäinen Sakkulan pitäjästä ja Haparaisten kylästä antoi oikeudelle tiedoksi, että hän oli vuonna 1696 eronnut veljestään Heikistä ja siltä tilalta, jota he olivat yhdessä hallinneet Saaroisten kylässä, johtuen siitä, että Laatokka oli juuri siihen aikaan tulvinut niin, että vesi oli tullut pelloille. Koska tulva oli nyt loppunut, hän anoi, että voisi saada aiemman asuntonsa jälleen haltuunsa. Heikki selitti veljensä kertomukseen liittyen, että tämä oli vapaaehtoisesti lähtenyt hänen luotaan, ja että vuokraaja Boisman 1 oli sittemmin antanut hänelle asuttavaksi Haparaisten kylässä olevan talon, josta on jo yhden vuoden vuokrakin suoritettu. [Heikki] sanoi, että hän entistä vähemmän saattoi nyt ottaa veljeään uudestaan yhtiömiehekseen, kun tämä oli omasta tahdostaan lähtenyt pois, ja kun hänellä nyt ilman tätäkin on miestyövoimaa tilan hoitamiseen ja hallitsemiseen. Matti puolestaan ei voi pitää lähtönsä suhteen vastuullisena ketään muuta kuin omaa tahtoaan ja tarkkaa harkintaansa. Niin myös oikeus jätti nämä veljekset erilleen siten, kuin he tällä hetkellä ovat, niin, että kummankin pitää hallita niitä asuntoja, joissa he ne asuvat ja joita he rakentavat. Heikki lupasi vapaaehtoisesti olla apuna tietyissä talonkorjauksissa sillä tilalla, jonka [Matti] oli sittemmin saanut mainitulta tilalta asuttavakseen ja nautittavakseen, ja mitä irtaimistoa heidän välillään oli vielä jakamatta, sitä sovittelemaan ja jakamaan määrätään nimismies, ymmärtäväinen Eerik Eerikinpoika.


      • Yhteenveto:
        • Edellisten perusteella voidaan todeta, että talollinen Heikki Hyytiäinen on asunut Purpuan kylässä vuonna 1679 ja Saaroisissa ainakin vuosina 1683-1696. Hän ei ole pystynyt nälkävuosien 1695-1696 aikana maksamaan asetettuja veroja 'käräjäkappoja'. Hänellä ei liene poikalapsia. Hän on asunut veljensä Matin kanssa samaa taloa vuoteen 1696 asti, jolloin on asettunut omalle talolleen. Mitä sukua hän on samaan aikaan eläneelle Paavo Hyytiäiselle, ei ole tiedossa. Heikki Hyytiä on ollut ensimmäinen Hyytiä-nimen tunnettu kantaja Saaroisten kylässä. Ja todennäköisesti hän on muuttanut Sakkolaan Muolaan Kopralasta. Käkisalmen lääniin muuttaneiden piirissä oli melko tavallista, että '-nen'-pääte jäi pois viimeistään 1700-luvun alkupuolella. Näin Hyytiäinen-nimi lyhentyi Hyytiäksi.

Martti Hyytiä (s. 1630, k. )

  • Martti Hyytiän elinvaiheista ei ole tarkkaa tietoa. Hänet mainitaan Matti Hyytiän patronyyminä (isänä) vuoden 1695 tuomiokirjassa (Käkisalmi).
  • Martti lienee asunut Muolaan Kopralassa.
  • Matin vanhemmat ja lapset:


    • Matti Hyytiä (Hyytiäinen) on asunut Sakkolan Saaroisissa 1600-luvun lopulla.
    • Matin syntymäpaikka ei ole varmuudella tiedossa, ei myöskään hänen vanhempansa.
    • Matti on mitä todennäköisemmin syntynyt Muolaan Kopralassa.
    • Käkisalmen läänin tuomiokirjoista löytyy 3 mainintaa Matti Hyytiäisestä. On mahdollista, että niissä jokaisessa on kysymys tästä Matista.
    • Matin vanhemmat ja sisarukset sekä poikalapset:
      • isä: Martti Hyytiä (s. 1640-luku)
      • poika Matti Hyytiä (1684-1769)
      • poika Tuomas Hyytiä (1687-1736)
      • poika Antti Hyytiä (1690-1749)
    • Lähteet
      • Henkikirja vuodelta 1689, Metsäpirtti
        • Matti Hyytiä asuu Metsäpirtin kirkolla populina
      • Käkisalmi, tuomiokirja vuodelta 1689
        • Lähde, 1689
          • Såsom Inspectoren Leonhardt Casper Kuster betyger, att han haar för 6. åhr sedan updragit Henrich Hytiäinen och Matz Hytiäinen ett hemman i Sarois by och Sackola Sochn, som Uthi Ur minnes Tijdher haar ödhe legat, och eij något huuss opå warit, att dhe deraf effter 3. åhrs förlopp stella skulle, som och Nembden detta således betyga alt i sanning wara, altså opå begäran blef detta således ad Protocollum fördt, och detta der å till laga bewijs meddeelt.
          • Kuten inspehtori Leonhardt Casper Kuster todistaa, hän on kuusi vuotta sitten antanut Heikki ja Matti Hyytiäiselle viljeltäväksi Saaroisten kylässä ja Sakkolan pitäjässä olevan tilan, joka on ikimuistoisista ajoista asti ollut autio, ja jolla ei ole ollut taloa, ja että he ovat kolme vuotta myöhemmin asettuneet sinne asumaan, minkä myös lautamies todistaa olevan totta, joten tämä saatettiin pyynnöstä pöytäkirjaan merkityksi, ja siitä annettiin laillinen todistus.
        • Tulkintaa:
          • Heikki ja Matti Hyytiä ovat siis saaneet v 1683 Saaroisista aution tilan viljelläkseen sitä. Vuodesta 1686 alkaen he ovat siellä asuneet (viljelleet). Mikä on Heikin ja Matin keskinäinen sukulaisuussuhde. Se on toistaiseksi avoin. Heikille en ole löytänyt poikapolven edustajia. Matilla sen sijaan on ainakin 3 aikuiseksi kasvanutta poikaa. Vielä toistaiseksi on myös avoin, mitä noissa myöhemmissä asiakirjoissa on kirjoitettu. (07.10.2017/Kalevi)


  • Lähteet


Lauri Hyytiäinen

Lauri Hyytiäinen

    • Lautamies Muolaan Kopralassa

Matti Hyytiäinen

    • Lautamies Muolaan Kopralassa
    • Isä on Lauri Hyytiäinen
  • Käkisalmi, tuomiokirja vuodelta 1690
    • Tulkinta:
      • Anno 1690 dh: 19 och 20 Septembris, efter föregånget laga afstedh, wedh ordinarie Tingen, så på Kexholms som Wijborgz Lähns sijdan, och uppå Arendatorens öfwer Regementz qwarteer Mästarens Wälb:e Nils Rosenfelttz frelse godz, Noisniemj, Wälförståndigh Eskill Pirhoins, tillföllie af dess slutne Arrende Contract, anhållande; Woro wij Underskrefne opå Syn och Ransakan, emellan bem:de Noisniemi boer, af Sackola Sochn och Kexholms Lähn, Kärande, och dhe Päiwäkifwi boer, Mårten Kuosa och Jöran Liski; från Eufrapä häradh och Måhla Sochn
      • Swarande, angående deeras Bye Råår och Skilnad, som dhe een rum tijdh warit twistige om, och dhe Noisniemi boer klagat, Kuosa i synnerhet, med sitt bruuk och swedie, tijdh efter annan ha sig öf:r trädt. Och war der wedh tillstädes, Cronans Befahl:n I bem:te Eufrapä Häradz Wälb:de Hans Ottosson, efter Wälb:ne hl:r landzhöfdingens dher I ohrten, Speciale ordres af dh: 2. hujus, tillijke medh efterskrefne Eedsworne I Nembden
      • Af Eufrapä Häradh
        • Eskill Lemmety i Lemmetilä
        • Matz Hytiäin i Kåprala
        • Staffan Papuin i Olliskala,
        • Mårten Nousiain i Nousiala,
        • Johan Karfwain I Karfwala,
        • Olof Sarj I Saren Maa
      • Af Sackola Sochn.
        • Erich Paasoj i Röyckylä,
        • Sigfredh Roiwain i Räiheranda
        • Simon Tulokas ibm,
        • Christer Jordicka ibm,
        • Grels Koirain i Kifwiniemi
        • Christer Häckinen ibm.
    • Käännös:
      • Vuonna 1690 syyskuun 19. ja 20. päivänä, aiempien laillisten päätösten jälkeen, jotka oli tehty lakimääräisissä käräjissä sekä Käkisalmen että Viipurin läänin puolella, koskien rykmentin majoitusmestarin, jalosukuisen Nils Rosenfeldtin rälssitilan Noisniemen vuokraajan, ymmärtäväisen Esko Pirhosen solmimaa vuokrasopimusta, me allekirjoittaneet olimme pitämässä syyniä ja tarkastusta, jossa kantajina olivat mainitun Noisniemen asukkaat Sakkolan pitäjästä ja Käkisalmen läänistä, ja vastaajina Päiväkiven asukkaat Martti Kuosa ja Yrjö Liski Äyräpään kihlakunnasta ja Muolaan pitäjästä.
      • Tarkastus koski heidän kyliensä välistä rajaa, josta he olivat pitemmän aikaa olleet erimielisiä, ja Noisniemen asukkaat ovat valittaneet, että erityisesti Kuosa on kaskillaan ja viljelyksillään aika ajoin ylittänyt rajan. Saapuvilla oli mainitun Äyräpään kihlakunnan kruununvouti, luotettava Hans Ottosson, asianomaisen jalosukuisen maaherran tämän kuun 2. päivänä antaman määräyksen mukaisesti, sekä seuraavat valantehneet lautamiehet:
      • Äyräpään kihlakunnasta
        • Esko Lemmetty Lemettilästä
        • Matti Hyytiäinen Kopralasta
        • Tahvo Papunen Ollikkalasta
        • Martti Nousiainen Nousialasta
        • Juho Karvainen Karvalasta
        • Olli Saari Saarenmaasta
      • Sakkolan pitäjästä
        • Erkki Paaso Röykkylästä
        • Sihvo Roivainen Räiherannalta
        • Simo Tulokas samoin
        • Risto Jortikka samoin
        • Reko Koirainen Kiviniemestä
        • Risto Häkkinen samoin
  • Tulkintaa:
    • Matti Hyytiäinen ja isänsä Lauri Hyytiäinen ovat molemmat lautamiehiä Kopralasta. Tässä he ovat olleet lautamiehinä 19. ja 20. syyskuuta v 1690 pidetyissä käräjissä. He eivät tämän lähteen mukaan ole asuneet Sakkolassa.

Lähteitä

Lähteitä

Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Hyyti%C3%A4
Henkilökohtaiset työkalut