Saaroinen
Metsapirtti
Versio hetkellä 8. huhtikuuta 2017 kello 09.41 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Saaroinen on kylä Metsäpirtissä.
Sisällysluettelo |
Sijainti
- Saaroisten kylä sijaitsi Metsäpirtin itä-osassa Laatokan rannalla. Tuo alue lienee saanut nimensä Laatokan saarista, jotka nousivat esiin veden alta maan kohoamisen johdosta. Saaroinen tunnetaan jo Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500.
- Saaroisten kylän alue on sijoitettu 1500-1800 lähteissä Metsäpirtin kirkolta Tappariin kulkevan tien pohjoispuolelle. Saaroisten kylä rajoittui tuolloin eteläpuolelta VanhaanJaamaan. Idässä rajana oli Tapparoja ja sen takana Inkeri (Vuole).
- Saaroisten kylän alue tarkentui myöhemmissä kartoissa, ja eritoten isojaossa käsittämään alueita edellä mainitun tieuran molemmilta puolilta. Isojaossa Saaroisten kylä jaettiin kahteen osaan, jolloin muodostui Saaroinen 1 eli Saaroinen ja Saaroinen 2 eli Kivikko. Samassa yhteydessä myös Vanhajaama jaettiin kahteen osaan: Vanhajaama 1 eli Tappari ja Vanhajaama 2 eli Seppälä.
- Saaroisten alue ja sen muutokset löytyvät alla olevasta linkistä.
- Virtuaali Saaroinen Karttoja ja kohteita eri aikakausilta.
Väestö
- Tarkempi kuvaus väestöstä on esitetty vuosisadoittain kunkin vuosisataa kuvaavan jakson ensimmäisessä linkissä.
1500-luku
- Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500. Katso myös Kooste verokirjasta
- Vatjan viidenneksen verokirja luettelee muutaman asukkaan.
1600-luku
1700-luku
- Ensimmäiset lähteet (Henkikirja 1724 ja Maakirja 1724) ovat vuodelta 1724, jolloin isoviha oli päättynyt ja oli solmittu Uudenkaupungin rauha (v 1721). Näissä lähteissä Saaroisten kylän asukkaiksi on merkitty 3 taloa.
- Yrjö Jantunen (Jöran Janduin)
- Mikko Karvanen (Michel Karfwanen)
- Tuomas Hyytiä (Thomas Hyttiä)
- Jantunen ja Karvanen katoavat Saaroisista. Sen sijaan Tuomas Hyytiä asettuu pysyvästi Saaroisiin. Tuomas Hyytiän 4 jälkipolvea
- Seuraavissa lähteissä (1727 ja 1728) Saaroinen mainitaan autioa (ei veron maksajia). Ainoana talona mainitaan populi Antti Hyytiä.
- Väestömäärä lisääntyi tämän jälkeen nopeasti. Pikkuvihan jälkeen 1740-luvulla Saaroisissa asui jo kymmeniä perheitä, jopa toistakymmentä eri sukunimen omaavaa taloutta.
1800-luku
- Vuodet 1797-1809:
- Sakkolan kolmas rippikirja käsittelee vuodet 1797-1809. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.
- Vuodet 1810-1818:
- Sakkolan neljäs rippikirja käsittelee vuodet 1810-1818. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.
- Saaroisten tilat 1800-luvulla
1900-luku
Saaroinen sijaitsi Metsäpirtin kirkolta kaakkoon johtavan tien varrella rajoittuen lännessä Laatokkaan. Kylässä oli 1930-luvulla xx taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.
Saaroisten tilatiedot
Tilatiedot ennen isoajakoa
Isojako
- Isojako Saaroisissa suoritettiin 13.10.1881.
- Maarekisteritiedot:
Saaroinen 1 Saaroinen
- katso Saaroisten lähteet
Saaroinen 2 Kivikko
- katso Saaroisten lähteet
Tilatiedot isojaon jälkeen
Elämää Saaroisissa 1900-luvulla
- Saaroisten kylä muodostui kahdesta kylänosasta, osat 1 ja 2.
- 1930-luvulla Saaroinen 1:ssä oli 82 taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.
- Saaroinen 2:ssä oli 35 taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.
Saaroisten kyläyhdistys
Julkaisuja
- PenttiAhtiainen Saaroisten historiaa
- PenttiAhtiainen Kotikyläni Saaroinen
- Saaroisten hovi
- Saaroisten kyläkirjat