Saaroinen
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→1800-luku) |
(→Sijainti) |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Sijainti == | == Sijainti == | ||
- | * [http://www.metsapirtti.net/kylat/saaroi/virtuaali/virtuaalisaaroinen.html Virtuaali Saaroinen] Karttoja ja | + | * Saaroisten kylä sijaitsi Metsäpirtin itä-osassa Laatokan rannalla. Tuo alue lienee saanut nimensä Laatokan saarista, jotka nousivat esiin veden alta maan kohoamisen johdosta. Saaroinen tunnetaan jo Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500. |
+ | * Saaroisten kylän alue on sijoitettu 1500-1800 lähteissä Metsäpirtin kirkolta Tappariin kulkevan tien pohjoispuolelle. Saaroisten kylä rajoittui tuolloin eteläpuolelta VanhaanJaamaan. Idässä rajana oli Tapparoja ja sen takana Inkeri (Vuole). | ||
+ | * Saaroisten kylän alue tarkentui myöhemmissä kartoissa, ja eritoten isojaossa käsittämään alueita edellä mainitun tieuran molemmilta puolilta. Isojaossa Saaroisten kylä jaettiin kahteen osaan, jolloin muodostui Saaroinen 1 ja Saaroinen 2. Samassa yhteydessä myös Vanhajaama jaettiin kahteen osaan: Vanhajaama 1 ja Vanhajaama 2. | ||
+ | * Saaroisten alue ja sen muutokset löytyvät alla olevasta linkistä. | ||
+ | * [http://www.metsapirtti.net/kylat/saaroi/virtuaali/virtuaalisaaroinen.html Virtuaali Saaroinen] Karttoja ja kohteita eri aikakausilta. | ||
== Väestö == | == Väestö == |
Versio 8. huhtikuuta 2017 kello 09.16
Saaroinen on kylä Metsäpirtissä.
Sisällysluettelo |
Sijainti
- Saaroisten kylä sijaitsi Metsäpirtin itä-osassa Laatokan rannalla. Tuo alue lienee saanut nimensä Laatokan saarista, jotka nousivat esiin veden alta maan kohoamisen johdosta. Saaroinen tunnetaan jo Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500.
- Saaroisten kylän alue on sijoitettu 1500-1800 lähteissä Metsäpirtin kirkolta Tappariin kulkevan tien pohjoispuolelle. Saaroisten kylä rajoittui tuolloin eteläpuolelta VanhaanJaamaan. Idässä rajana oli Tapparoja ja sen takana Inkeri (Vuole).
- Saaroisten kylän alue tarkentui myöhemmissä kartoissa, ja eritoten isojaossa käsittämään alueita edellä mainitun tieuran molemmilta puolilta. Isojaossa Saaroisten kylä jaettiin kahteen osaan, jolloin muodostui Saaroinen 1 ja Saaroinen 2. Samassa yhteydessä myös Vanhajaama jaettiin kahteen osaan: Vanhajaama 1 ja Vanhajaama 2.
- Saaroisten alue ja sen muutokset löytyvät alla olevasta linkistä.
- Virtuaali Saaroinen Karttoja ja kohteita eri aikakausilta.
Väestö
1500-luku
- Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500. Katso myös Kooste verokirjasta
- Vatjan viidenneksen verokirja luettelee muutaman asukkaan.
1600-luku
1700-luku
- Vuosi 1724:
- Jöran Janduin (Yrjö Joonaanp Jantunen, s. 1663) 61 v
- hustr Carin Bertilsdr (vmo Kaarina Pärttylintr, s. 1682) 42 v
- svärson Joh Syringson (vävy Juho Sipinp, s. 1707) 17 v
- hustr Maria Jöransdr (vmo Maria Yrjöntr, s. 1709) 15 v
- Michel Karfwainen (Mikko Karvanen, s. 1676) 42 v
- hustr Anna Christersdr (vmo Anna Ristontr, s. 1682) 42 v
- Thomas Hyttiä (Tuomas Hyytiä, s. 1687) 37 v
- hustr Carin Hindrichsdr (vmo Katariina, s. 1682) 42 v
- son Jöran (pka Yrjö) (susien vahingoittama)
- MK 1724
- Yrjö Jantunen (Jöran Janduin)
- Mikko Karvanen (Michel Karfwanen)
- Tuomas Hyytiä (Thomas Hyttiä)
-
- Isonvihan jälkeen Saaroisissa oli 3 taloa, Yrjö Jantusen, Mikko Karvasen ja Tuomas Hyytiän talot. Jantunen ja Karvanen katoavat Saaroisista. Sen sijaan Tuomas Hyytiä asettuu pysyvästi Saaroisiin. Tuomas Hyytiän 4 jälkipolvea
- Vuosi 1727:
- MK 1727
- Saaroinen mainitaan autiona.
- Populi Antti Hyytiä (Bobl Andreas Hytiä) asuu tilalla.
- Vuosi 1728:
- MK 1728
- Saaroinen mainitaan autiona. Tila on ollut isännätön vuodesta 1724 alkaen
- Populi Antti Hyytiä (Bobl Anders Hytiä) asuu tilalla.
- Vuodet 1748-1764:
- Kun tullaan pikkuvihan jälkeiseen aikaan, niin alueella asui jo huomattava määrä uusiakin tulokkaita. Nämä on kirjattu Sakkolan ensimmäiseen rippikirjaan, mikä otettiin käyttöön vuonna 1748.
- Oheisessa luettelossa on esitetty tuolloin eräiden Saaroisissa eläneiden perheiden jälkipolvitulosteita:
- Samuel Kurrin 4 jälkipolvea
- Antti Hyytiä (Ei jälkipolvea)
- Matti Hyytiän 4 jälkipolvea
- Tapani Jortikan 4 jälkipolvea
- Heikki Immosen 4 jälkipolvea
- Reko Vanhasen 4 jälkipolvea
- Mikko Urpasen 4 jälkipolvea
- Jaakko Urpasen 4 jälkipolvea
- Risto Hämäläisen 4 jälkipolvea
- Juho Hämäläisen 4 jälkipolvea
- Sipi Hinkkasen 4 jälkipolvea
- Juho Metson 3 jälkipolvea
- Vuodet 1765-1782:
- Sakkolan ensimmäisen rippikirjan jälkimmäinen osa käsittelee vuodet 1765-1782. Uusia sukuja tulee tälle alueelle. Heidän jälkipolvitulosteita on lueteltu seuraavissa linkeissä:
- Vuodet 1783-1796:
- Sakkolan toinen rippikirja käsittelee vuodet 1783-1796. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaan.
1800-luku
- Vuodet 1797-1809:
- Sakkolan kolmas rippikirja käsittelee vuodet 1797-1809. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.
- Vuodet 1810-1818:
- Sakkolan neljäs rippikirja käsittelee vuodet 1810-1818. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.
- Saaroisten tilat 1800-luvulla
1900-luku
Saaroinen sijaitsi Metsäpirtin kirkolta kaakkoon johtavan tien varrella rajoittuen lännessä Laatokkaan. Kylässä oli 1930-luvulla xx taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.
Saaroisten tilatiedot
Tilatiedot ennen isoajakoa
Isojako
- Isojako Saaroisissa suoritettiin 13.10.1881.
- Maarekisteritiedot:
Saaroinen 1 Saaroinen
- katso Saaroisten lähteet
Saaroinen 2 Kivikko
- katso Saaroisten lähteet
Tilatiedot isojaon jälkeen
Elämää Saaroisissa 1900-luvulla
- Saaroisten kylä muodostui kahdesta kylänosasta, osat 1 ja 2.
- 1930-luvulla Saaroinen 1:ssä oli 82 taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.
- Saaroinen 2:ssä oli 35 taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.
Saaroisten kyläyhdistys
Julkaisuja
- PenttiAhtiainen Saaroisten historiaa
- PenttiAhtiainen Kotikyläni Saaroinen
- Saaroisten hovi
- Saaroisten kyläkirjat