Saaroinen

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(→1700-luku)
(→Väestö)
Rivi 10: Rivi 10:
== Väestö ==
== Väestö ==
 +
 +
* Tarkempi kuvaus väestöstä on esitetty vuosisadoittain kunkin vuosisataa kuvaavan jakson ensimmäisessä linkissä.
=== 1500-luku ===
=== 1500-luku ===

Versio 8. huhtikuuta 2017 kello 09.41

Saaroinen on kylä Metsäpirtissä.

Sisällysluettelo

Sijainti

  • Saaroisten kylä sijaitsi Metsäpirtin itä-osassa Laatokan rannalla. Tuo alue lienee saanut nimensä Laatokan saarista, jotka nousivat esiin veden alta maan kohoamisen johdosta. Saaroinen tunnetaan jo Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500.
  • Saaroisten kylän alue on sijoitettu 1500-1800 lähteissä Metsäpirtin kirkolta Tappariin kulkevan tien pohjoispuolelle. Saaroisten kylä rajoittui tuolloin eteläpuolelta VanhaanJaamaan. Idässä rajana oli Tapparoja ja sen takana Inkeri (Vuole).
  • Saaroisten kylän alue tarkentui myöhemmissä kartoissa, ja eritoten isojaossa käsittämään alueita edellä mainitun tieuran molemmilta puolilta. Isojaossa Saaroisten kylä jaettiin kahteen osaan, jolloin muodostui Saaroinen 1 eli Saaroinen ja Saaroinen 2 eli Kivikko. Samassa yhteydessä myös Vanhajaama jaettiin kahteen osaan: Vanhajaama 1 eli Tappari ja Vanhajaama 2 eli Seppälä.
  • Saaroisten alue ja sen muutokset löytyvät alla olevasta linkistä.
  • Virtuaali Saaroinen Karttoja ja kohteita eri aikakausilta.

Väestö

  • Tarkempi kuvaus väestöstä on esitetty vuosisadoittain kunkin vuosisataa kuvaavan jakson ensimmäisessä linkissä.

1500-luku

1600-luku

1700-luku

  • Ensimmäiset lähteet (Henkikirja 1724 ja Maakirja 1724) ovat vuodelta 1724, jolloin isoviha oli päättynyt ja oli solmittu Uudenkaupungin rauha (v 1721). Näissä lähteissä Saaroisten kylän asukkaiksi on merkitty 3 taloa.
    • Yrjö Jantunen (Jöran Janduin)
    • Mikko Karvanen (Michel Karfwanen)
    • Tuomas Hyytiä (Thomas Hyttiä)
  • Seuraavissa lähteissä (1727 ja 1728) Saaroinen mainitaan autioa (ei veron maksajia). Ainoana talona mainitaan populi Antti Hyytiä.
  • Väestömäärä lisääntyi tämän jälkeen nopeasti. Pikkuvihan jälkeen 1740-luvulla Saaroisissa asui jo kymmeniä perheitä, jopa toistakymmentä eri sukunimen omaavaa taloutta.

1800-luku

  • Vuodet 1797-1809:
    • Sakkolan kolmas rippikirja käsittelee vuodet 1797-1809. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.
  • Vuodet 1810-1818:
    • Sakkolan neljäs rippikirja käsittelee vuodet 1810-1818. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.

1900-luku

Saaroinen sijaitsi Metsäpirtin kirkolta kaakkoon johtavan tien varrella rajoittuen lännessä Laatokkaan. Kylässä oli 1930-luvulla xx taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.


Saaroisten tilatiedot

Tilatiedot ennen isoajakoa

Isojako

  • Maarekisteritiedot:

Saaroinen 1 Saaroinen

Saaroinen 2 Kivikko

Tilatiedot isojaon jälkeen

Elämää Saaroisissa 1900-luvulla

  • Saaroisten kylä muodostui kahdesta kylänosasta, osat 1 ja 2.
  • 1930-luvulla Saaroinen 1:ssä oli 82 taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.
  • Saaroinen 2:ssä oli 35 taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.

Saaroisten kyläyhdistys

Julkaisuja

Lähteet verkossa

Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Saaroinen
Henkilökohtaiset työkalut