Saaroinen

Metsapirtti

Nykyinen versio 30. syyskuuta 2019 kello 14.18

Saaroinen on kylä Metsäpirtissä.

Sijainti

• Posteri

• Saaroisten kylä sijaitsi Metsäpirtin itä-osassa Laatokan rannalla. Tuo alue lienee saanut nimensä Laatokan saarista, jotka nousivat esiin veden alta maan kohoamisen johdosta. Saaroinen tunnetaan jo Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500.
• Saaroisten kylän alue on sijoitettu 1500-1800 lähteissä Metsäpirtin kirkolta Tappariin kulkevan tien pohjoispuolelle. Saaroisten kylä rajoittui tuolloin eteläpuolelta VanhaanJaamaan. Idässä rajana oli Tapparoja ja sen takana Inkeri (Vuole).
• Saaroisten kylän alue tarkentui myöhemmissä kartoissa, ja eritoten isojaossa käsittämään alueita edellä mainitun tieuran molemmilta puolilta. Isojaossa Saaroisten kylä jaettiin kahteen osaan, jolloin muodostui Saaroinen 1 eli Saaroinen ja Saaroinen 2 eli Kivikko. Samassa yhteydessä myös Vanhajaama jaettiin kahteen osaan: Vanhajaama 1 eli Tappari ja Vanhajaama 2 eli Seppälä.
• Saaroisten alue ja sen muutokset löytyvät alla olevasta linkistä.
• Virtuaali Saaroinen Karttoja ja kohteita eri aikakausilta.

Historiallinen tausta

• Metsäpirtin alue kuului Pähkinäsaaren rauhan 1323 jälkeen Novgorodiin.
• Novgorod kukistui v. 1478, kun Moskovan suuriruhtinas Iivana III Vasiljevitsh ryösti ja valloitti Novgorodin.
  • Ensimmäinen väestön rakennetta käsittelevä asiakirja vuodelta 1500 on ns Vatjan viidenneksen verokirja. Siinä esitetään sikäläinen väestö ja väestön olot. Saaroisten alue oli silloin nimeltään Ostrovtsa. Alue kuului silloin Raudun pogostaan.
• Vuonna 1595 Ruotsin ja Venäjän kesken tehdyssä Täyssinän rauhassa Metsäpirtin alue jäi edelleen itäisen vallan, nyt Venäjän alle. Tuon 25 vuotta kestäneen sodan aikana alue oli jonkin aikaa Ruotsin sotaväen hallussa.
• Stolbovan rauhassa 1617 koko Käkisalmen lääni sekä Inkeri liitettiin ruotsiin.
• Ruotsin vallan aikana suurin osa Metsäpirtin aluetta mukaanlukien Saaroisten kylä, oli annettu läänityksenä 30.6.1651 eversti Johan Eberhard von Billinghusenille. Sen jälkeen alue siirtyi hänen jälkeläisilleen ja myöhemmin v.1680 kuningas Kustaa XI :n toimeenpaneman Isoreduktion eli läänitysten peruuttamisen jälkeen muillekin.
• Venäläisten toimeenpaneman Isovihan aikana tsaari Pietari antoi v. 1713 valloittamaltaan alueelta lahjoitusmaana Sakkolan seudulta 91 tilaa kreivi Mussin-Pushkinille läänitykseksi. Tätä suurtilaa kutsuttiin Saaroisten hoviksi ja sen päärakennus oli kotikyläni Saaroisten naapurikylässä Viisjoella. Tuo kartanon keskuspaikka sijaitsi Viisjoen kylän suhteen sen itäsivulla, Saaroisten puoleisesti, vanhan tien varrella. Noilla paikoin asui viimeksi myös Ahtiaisia eli "Tuomaa Simo pojat" ja Viljam Ahtiainen. Hovin puistikon vanhoja, suuria jalopuita oli aikanani vielä pystyssä. Varsinainen Viisjoen kylä oli ollut pohjoisempana, ennenkuin kirkonkylästä Tappariin johtava tie valmistui, eli Vanhakylän kohdalla.
• Saaroisten hovin maat olivat edelleen Mussin-Pushkinin suvun hallussa myös 30.8.1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Tuo rauha päätti Isovihan ja Suuren Pohjan sodan ja sen jälkeen elettiin vakaampia aikoja, Kannaksella kylläkin Venäjän vallan alla. Rauhansopimuksessa luvattiin taata uskonnonvapaus. Mitään muita asukkaiden oloja turvaavaa sopimus ei erikseen sisältänyt. Silti Venäjä säilytti pääasiassa entisen hallinnon. Luterilaisista seurakunnista useimmat, kuten Sakkolakin, jäivät Venäjän haltuun Uudenkaupungin rauhassa. Turun rauha solmittiin hattujen sodan päätteeksi vuonna 1743 ja siinä Ruotsin ja Venäjän raja siirtyi Kymijoelle. Rauhassa luovutetuille alueille luvattiin vapaa uskonnonharjoitus ja myös koululaitos säilytettiin Ruotsin hallituksen aikaisella kannalla. Venäjälle menetettyä aluetta kutsuttiin Vanhaksi Suomeksi, joka sitten siirrettiin muun eli Uuden Suomen yhteyteen vuonna 1812 Venäjän otettua koko Suomen haltuunsa sodassa vuosina 1808-1809.

• Maanomistusolot koettiin Venäjän vallan alla epäkohdaksi, joskin mitä ilmeisimmin Ruotsin vallan aikana olot olivat olleet vieläkin kurjemmat. Lahjoitusmaajärjestelmä ei ollut lahja ainakaan kansalle.

• Uudistuspaineesta johtuen lahjoitusmaat lunastettiin lopulta valtiolle, eli Suomen Suuriruhtinaskunnalle asukkaille jakamista varten 1800-luvun lopulla. Saaroisten lahjoitusmaa oli ostettu 17.3.1873 päivätyllä kauppakirjalla paroni Nikolai Freedericksziltä 380 000 markan lunastushinnalla. Tämä perustui Suomen valtiopäivien päätökseen vuodelta 1867, minkä tarkoituksena oli saattaa lahjoitusmaat alueen asukkaiden perintömaiksi.

Väestö

• Tarkempi kuvaus väestöstä on esitetty vuosisadoittain kunkin vuosisataa kuvaavan jakson ensimmäisessä linkissä.

1500-luku

• Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500. Katso myös Kooste verokirjasta
  • Vatjan viidenneksen verokirja luettelee muutaman asukkaan.

1600-luku

• Saaroisten väestö 1600-luvulla

• Metsäpirtin (Sakkolan) alueelta on käytettävissä asiakirjoja Stolbovan rauhan (1617) jälkeiseltä ajalta, jolloin Metsäpirtti kuului hallinnollisesti Ruotsin valtakuntaan.
• Näitä lähteitä on mm vuosilta 1629, 1637, 1640, 1651, jne.

1700-luku

• Saaroisten väestö 1700-luvulla

• Ensimmäiset lähteet (Henkikirja 1724 ja Maakirja 1724) ovat vuodelta 1724, jolloin isoviha oli päättynyt ja oli solmittu Uudenkaupungin rauha (v 1721). Näissä lähteissä Saaroisten kylän asukkaiksi on merkitty 3 taloa.
  • Yrjö Jantunen (Jöran Janduin) talo 1
  • Mikko Karvanen (Michel Karfwanen) talo 2
  • Tuomas Hyytiä (Thomas Hyttiä) talo 3
    • Jantunen ja Karvanen katoavat Saaroisista. Sen sijaan Tuomas Hyytiä asettuu pysyvästi Saaroisiin. Tuomas Hyytiän 4 jälkipolvea
• Seuraavissa lähteissä (MK 1727 ja MK 1728) Saaroinen mainitaan autioa (ei veron maksajia). Ainoana talona mainitaan populi Antti Hyytiä. Antilla on vaimo vuoteen 1734 asti. Antti itse kuolee 1749. Antilla ei näy olevan jälkeläisiä. Vuodesta 1745 lähtien henkikirjaan on kirjattu Yrjö Tuomaanpoika Hyytiä vaimoineen ja vuodesta 1746 Kaapre Hyytiä.
• Väestömäärä lisääntyi tämän jälkeen nopeasti. Pikkuvihan jälkeen 1740-luvulla Saaroisissa asui jo kymmeniä perheitä, jopa toistakymmentä eri sukunimen omaavaa taloutta. Väestöluettelon 1754 mukaan Saaroisissa asui vähintään 54 henkilöä, todennäköisesti jopa 71 asukasta.

• Vuosina 1735-1799 on Saaroisissa kirjattu syntyneeksi 101 ja kuolleiksi 91 luterilaista henkilöä. Osa kirjauksista on merkitty Jaaman kohdalle. Myös Raudun historiakirjoissa on muutamia tietoja. Vastaavasti tuona jaksona on 45 Saaroisissa asunutta naista vihitty avioliittoon. Miesten avioliittoja tältä jaksolta on vain 23. He ovat avioituneet omassa seurakunnassa asuneen naisen kanssa.

• 1700-luvulla Saaroisissa oli kaikkiaan 11 taloa ja 14 itsellistä.

1800-luku

• Saaroisten väestö 1800-luvulla

• Vuodet 1797-1809:
  • Sakkolan kolmas rippikirja käsittelee vuodet 1797-1809. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.
    • Juho Revon 3 jälkipolvea

• Vuodet 1810-1818:
  • Sakkolan neljäs rippikirja käsittelee vuodet 1810-1818. Seuraavassa on lueteltu uudet suvut ja heidän jälkipolveaa.
    • Tuomas Eevan 3 jälkipolvea

• Saaroisten tilat 1800-luvulla
  • Saaroisten tila 2 1800-luvulla

• Saaroisten hovi perustettiin v 1837.

1900-luku

• Saaroisten väestö 1900-luvulla

• Saaroinen sijaitsi Metsäpirtin kirkolta kaakkoon johtavan tien varrella rajoittuen lännessä Laatokkaan. Kylässä oli 1930-luvulla xx taloa. Nämä talot ja talojen isännät näkyvät oheisesta kartasta.

• Saaroisten talot 1930-luvulla
  • T3058 Kolala

Saaroisten tilatiedot

Tilatiedot ennen isoajakoa

Isojako

• Isojako Saaroisissa suoritettiin 13.10.1881.
  • Isojako Saaroisissa
  • Isojako Saaroisissa

• Maarekisteritiedot:

Saaroinen 1 Saaroinen

• katso Saaroisten lähteet

Saaroinen 2 Kivikko

• katso Saaroisten lähteet

Tilatiedot isojaon jälkeen

• Uudistushakemisto
• Uudistushakemisto jatkoa

Elämää Saaroisissa 1900-luvulla

• Saaroisten kylä muodostui kahdesta kylänosasta, osat 1 ja 2.
• 1930-luvulla Saaroinen 1:ssä (Saaroinen) oli 82 taloa ja Saaroinen 2:ssa (Kivikko) 35 taloa.
• Talot ja assukkaat näkyvät oheisista linkeistä:
  • Saaroinen 1, talot 1930-luvulla
  • Saaroinen 2, talot 1930-luvulla

• Lehdistön kertomaa

Saaroisten kyläyhdistys

Julkaisuja

• PenttiAhtiainen Saaroisten historiaa
• PenttiAhtiainen Kotikyläni Saaroinen
• Saaroisten hovi
• Saaroisten kyläkirjat

Lähteitä

• Tämä sivu
  • Kalevi Hyytiä
  • Pentti Ahtiainen
  • Metsäpirtti, entisen kaakkoiskulman äärimmäinen kulmakunta, Turku 1953

• Lähteitä verkossa
  • Rippikirjat
  • Henkikirjat
  • Tilajaot

• Kalastajajuhlat Saaroisissa (luovutettukarjala.fi)