Kiviniemen kosken raivaus

Metsapirtti

Vuoksen laskemisesta kulunut 60 vuotta

• Viime maanantaina tuli kuluneeksi 60 v siitä merkkitapauksesta, jolloin Vuoksi sai itselleen uuden laskuväylän Kiviniemen kosken ja Suvannon kautta Laatokkaan.
• Ainaiset kevättulvat saivat suuria vahinkoja aikaan kaikkialla Vuoksen rantamilla ja aikaiseen olivat vuoksenrantalaiset havainneet vaaran välttyvän Kiviniemen kannaksen kanavoimisella. Uutta vauhtia sai aie viime vuosisadan alkupuolella onnellisesti suoritetuista Suvannon ja Simpeleen laskemisista. Asian johdosta pidettiinkin kokous, johon oli saapunut edustajia Jääskestä, Antreasta, Muolasta, Valkjärveltä, Sakkolasta, Räisälästä, Kaukolasta ja Käkisalmesta. Ylimalkaisten tutkimusten mukaan piti laskun tulla muutamassa vuodessa peittämään laskukustannukset. Suunnitelman mukaan olisi laskun toimittanut 100 miestä yhdessä päivässä. Sillä kertaa siis kuitenkin raukesi suvannonrantalaisten vastustusten takia. He pelkäsivät näet menettävänsä äsken saamansa vedenjättömaat ja sitäpaitsi oli odotettavissa suuria riitoja syystä ettei isojakoa oltu vielä toimitettu. Asian raukenemiseen vaikuttivat myöskin varojen puute ja eräiden maallemme ja sen hyvälle vieraiden aineiden vastustus. Vuosisatojen vaihtuessa oli kalastus näille seuduin lahjoitettu Aleksander Newskin luostarille Pietarin piispanistuimelle ja osaksi myöskin Laatokan luostareille. Tämä seikka tuli sitten kauan olemaan jarruna hankkeen toteuttamisessa.
• Suomalaisella itsepäisyydellä toimitettiin 1830 luvulla tutkimuksia, jolloin kustannusarvio nousi pariin miljoonaan markkaan. Kustannusten pienentämiseksi ehdotti insin.\ Berving, että annettaisiin luonnon itsensä puhkaista tie Suvannosta Laatokkaan välittämättä vahingosta minkä se saisi aikaan. Kaikeksi onneksi hylkäsi hallitus tämän ehdotuksen.
• Kun tulva jälleen 1840 luvulla oli saanut suuria vahinkoja aikaan, saivat laskun hommaaja paroni v. Kothenista innokkaan puoltajan asialleen. Hän koetti yksityisesti vaikuttaa niihin joista luvan saanti riippui selittämällä että kysymys on käynyt paikkakunnalla niin polttavaksi, että kansa on valmis käyttämään vaikka väkivaltaa tuuman toteuttamiseksi.
• 1850-luvulla ryhtyi asian johtoon eversti Stjärnvall, joka myöskin laati yksityiskohtaisen suunnitelman. Hänen mukaansa piti kanavoimisen tapahtua varovaisesti, kosken synty olisi estettävä ja uusi uoma mutrattava Taipaleen luona. Täten tulisi purjehduskelpoisuus taatuksi Laatokalta Jääsken kirkolle tai ainakin Paakkolan virralle.
• Monet turhat ponnistukset alkoivat kantaa hedelmiä. Yhä uusia vaikutusvaltaisia kannattajia ilmaantui. M.m. Topelius kirjoittaa, että Kiviniemen kanavoiminen on tullut paikkakunnan elinkysymykseksi.
• Kysymys oli kuitenkin vaikeasti ratkaistavissa. Valtiolainoja oli vaikea saada ja kustannukset olisivat nousseet yli viides osa valtion vuosituloista. Lisäksi tarvittiin kaikki ammattimiehet Saimaalta kanavan rakennustöistä.
• Itämainen sota pani tarkemmin ajattelemaan Suomen puolustusta. Itsestään oli selvää, että Itämeren laivasto oli voimaton länsivaltojen merivoimia vastaan. Siksi oli maan puolustus järjestettävä sitä tehokkaammaksi. Tärkeintä oli helpottaa joukkojen kuljetusta maamme kaakkoiskulmassa, jonka varustaminen oli varsin tärkeää pääkaupungin puolustukselle. Siksi päätettiinkin Vuoksen kanavoiminen heti sodan loputtua.
• Keisarillinen määräys 23 päivänä maaliskuuta 1856 ratkaisikin vihdoin tämän 'gordilaisen solmun'. Sopimuksen mukaan piti tilanomistajien suorittaa päivätöitä sekä toimittaa lankkuja ja pajahiiliä. Valtio puolestaan otti vastuulleen työn johdon, sitoutui kustantamaan työkalut, huolehti maan välttämättömien rakennusten siirrosta ja lunastamaan Aleksander Newskin luostarin kalastuksen. Muut pienemmät kalastukset oli valtio jo aikaisemmin lunastanut.
• Kaikesta päättäen pidettiin asiaa kiireellisenä, koska jo viikko jälkeen päätöksen päivämäärää purettiin Vuoksen ja Kotilampea yhdistävän salmen yli vievä maantiesilta. Työkalut ja muut tarpeet tuotiin juuri valmistuneelta Saimaan kanavalta. Suvannon väkivaltaisesta laskemisesta viisastuneena noudatettiin nyt suurta varovaisuutta kaivutöissä. Vuoksen puolelle laitettiin pitkä suojuspato, jonka suljettavista luukuista päästettiin tarvittava vesimäärä syövyttämään maakerrosta, kun ensin oli kivikkoinen kannas kaivettu Vuoksen vedenpinnan tasoon. Kovimmissa maakerroksissa autettiin vettä lapiolla. Välillä aina suljettiin luukut siksi ajaksi kun irtokivet korjattiin pois.
• Samalla syvennettiin Taipaleen joen koskia, ettei vahingoitettaisi Suvannon rantalaisia. Erikoisiin varovaisuustoimenpiteisiin ryhdyttiin Taipaleen kylän suojaamiseksi, ettei sitä tarvinnut siirtää. Työn suuruutta kuvaa parhaiten se päivätyömäärä - 27000 -, joka syyskuun lopussa oli käytetty rakennustöihin.
• Syyskuun 17 p määrättiin vihdoin avajaispäiväksi. Sanomalehdet saivat ilmoittaa sen yleisölle, joka varmaankaan ei unohtaisi saapua joukolla katsomaan tätä suurenmoista näytelmää.
• Paitsi kenraalikuvernööriä ynnä muita johtohenkilöitä oli Viipurista, Käkisalmesta ja naapuripitäjistä saapunut monituhatlukuinen juhlapukuinen yleisö katsomaan tätä insinööritaiden ihmetyötä.
• Suurissa töissä tapahtuu usein suuria laskuvirheitäkin. Tässäkin oli laskettu että voimakas vesivirta veisi irtomaan ja kivet mennessään ja siten vähitellen pyörryttäisi maata alhaalta Vuoksea kohti. Kohta alussa muuttui kuitenkin vesi 'komennettavasta' komentajaksi. Runsaslukuinen katselijajoukko sai katsella suurennoista luonnonilmiötä järjestetyn laskun asemasta.
• Suunnitellusta purjehdusreitistä Pietarista Jääskeen ei tullut mitään, sillä jo 24 pnä syyskuuta ilmoittaa johtava insin.\ eversti Appelberg kanavan asemasta syntyneenkin tasaisesti viettävän kosken.
• Turhaan ei työ ollut kuitenkaan mennyt. Viljelykselle voitettiin kymmeniä tuhansia hehtaareja hyväkasvuista maata ja Vuokselle saatiin uusi lyhyempi laskuväylä. Muutamassa päivässä laski Vuoksi tuntuvalla tavalla. Rouhialan koksi 60 cm. Suvanto kohosi 1 1/2 m, joka oli paljon pienempi laskettua määrää.
• Tapahtuman vaikutuksia kuvaavat sattuvasti muutamat johtavan insinöörin lausunnot: 'Vesi koko Suvannossa muistuttaa saviliejua ja Taipaleen jokea syö se niin nopeaan, että sen vesi on niin paksua kuin puuro'.
• Myöhemmin syksyllä oli Kiviniemen koski hyvän joukon yli 100 m leveä.
• Alussa v 1859 oli Ylä-Vuoksi laskenut yli 6 m. Keski-Vuoksi n 4 m ja Käkisalmen tienoot n 1 1/2 metriä.
• Samana kesänä tuli todellakin eräs pieni höyrylaiva Pietarista Taipaleen jokea pitkin Suvantoon ja siitä peratun Kiviniemen kosken kautta Jääskeen. Sama koe uudistettiin seuraavana kesänä, mutta mitään säännöllistä laivakulkua ei syntynyt.
  • Santeri Koskivaara
• Vuoksen laskeminen Santeri Koskivaaran kirjoitus (Käkisalmen Sanomat 21.9.1917)