Rantakyla1720

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
-
'''Rantakylän väestö 1720-1740'''  [Rantakyla1700] väestö 1700-1720  [Rantakyla1740] väestö 1740-1760
+
'''Rantakylän väestö 1720-1740'''  [[Rantakyla1700]] väestö 1700-1720  [[Rantakyla1740]] väestö 1740-1760
* Tuomas Martinpoika Koisti (-1763) ja vaimo Johanna Ristontytär (-1734);  
* Tuomas Martinpoika Koisti (-1763) ja vaimo Johanna Ristontytär (-1734);  

Versio 8. tammikuuta 2016 kello 23.09

Rantakylän väestö 1720-1740 Rantakyla1700 väestö 1700-1720 Rantakyla1740 väestö 1740-1760

  • Tuomas Martinpoika Koisti (-1763) ja vaimo Johanna Ristontytär (-1734);
    • 3. tila (1727). Kruununtila. Peltoa runsaasti kuuden tynnyrin verran savensekaista ruokamultamaata, alavaa niittyä kahdeksan kuorman ala, riittävästi metsämaata, sisäjärvikalastusta, ei myllyä tai sen paikkaa, ei humalatarhaa. Vähennetään 1/6 verosta, 1/3 apuveromanttaalista. Vastaa 1/2, 1 verosta.
    • Tuomas on seuraavana vuonna Tauno Yrjönpoika Koistin (1683-1741) yhtiömiehenä tällä tilalla.
  • Matti Matinpoika Karhi (-1740) ja vaimonsa Kaisa Matintytär (1682-1742);
    • 4. tila (1727). Tämä tila oli aiemmin luutnantti von Giertenin. Matti Karhi otti tämän kruununtilan (autiotila) haltuunsa v 1726. Hiekansekaista peltomaata kaikkiaan neljän tynnyrin verran, vielä osa kesantona, osaksi saraa kasvavaa luonnonniittyä kuuden kuorman ala. Ei humalatarhaa eikä myllynpaikkaa, muut tilukset samanlaiset kuin kyläkunnalla. Vähennetään 1/12 verosta, 1/6 apuveromanttaalista. Hovi-intendentti Anton Pormeigdon vaatii omistusoikeutta tähän tilaan, joka sijaitsee laillisten asiakirjojen sille asianmukaisesti osoittamalla paikalla. Merkitään 1/4, 1/2 veroista
  • Martti Martinpoika Koisti (1663-172x) ja vaimonsa Kaisa Heikintytär (1673-1735). Heillä lapset Paavo Koisti (1702-1765) ja Maria Koisti (1698-1741). Marian mies Mikko Antinpoika (1695-1754) on tullut vävyksi. Heillä lapset Kaarina (1716-1759) ja Antti (1720-1738).
    • 5. tila (1727). Peltoa kaikkiaan kolmen tynnyrin verran kivistä ruokamultamaata, saraniittyä kolmen kuorman ala, omistaa pienen jalkamyllyn kotikäyttöä varten, ei ole humalatarhaa, muut tilukset kuten kyläkunnalla. Maksaa 1/6, 1/3 veroista 1
  • Juho Pietarinpoika Ruokonen ja vaimo Madlena Matintytär. Poika Pietari Ruokonen ja vaimo Maria Pietarintytär sekä poikansa Juho (1722-);
    • 6. tila (1727). Kruununtila. Peltoa kaikkiaan kahden tynnyrin verran kivistä ruokamultamaata, niittyä kolmen kuorman ala, ei myllyä eikä humalatarhaa, muuten tilukset ovat samanlaiset kuin edellisellä naapurilla tai kylässä. Tilaa hoitaa nyt Pietari Juhonpoika Ruokonen. Maksaa 1/8, 1/4 veroista. Tila oli aiemmin Pekka Antinpoika Iivosella ja sitten Hotsilla.
  • Pietari Martinpoika Vanonen () ja vaimonsa (1732)
    • 9. tila (1727). Kruununtila. Simo Sinkko (97-37), nyt Pietari Martinpoika Vannanen. Peltoa kaikkiaan puolentoista tynnyrin verran kivistä hiekkamaata, puoleksi saraa kasvavaa luonnonniittyä kolmen kuorman ala, riittävästi metsämaata, sisäjärvikalastusta, ei myllynpaikkaa eikä humalatarhaa. Vähennetään 5/24 verosta, 5/12 apuveromanttaalista. Säilyy autiona määrällä 1/8, 1/4 veroista.
  • Juho Joonaanpoika Tolvanen (1673-1749) ja vaimonsa Marketta Heikintytär (1673-172x). Heillä lapset Joonas (1702-1765), Helena (1712-1776), Esko (1714- ) sekä Juho (1715-1751); Yhtiömies Joonas Joonaanpoika Tolvanen (1695-1735) ja vaimonsa Kaarina Ristontytär (1687-1735). Heillä lapset Maria ja Liisa;
    • 10. tila (1727). Theslefin perintötila. Tila on aiemmin ollut Pietari Teschellä, sitten tilanhoitaja Thesleffillä ja on nyt Juho Joonaanpoika Tolvasella. Peltoa kaikkiaan 15 tynnyrin verran savimaata, josta puolet kesantona. Rantaheinäniittyä 12 kuorman ala joen rannalla, muu osa metsittynyttä, riittävästi metsämaata, sisäjärvikalastusta, kotikäyttömylly, ei humalatarhaa. Tarkastaja Karl Öhman (82-01) on tämän tilan, joka Ruotsin hallituksen aikana oli ratsutilana, ostanut itselleen perintötilaksi. Hänen nykyisen puolisonsa entinen aviomies, yllä mainittu tilanhoitaja Theslef, omisti tilan maan siirtymiseen asti, ja pitäisi sen langeta hänen jälkeensä Ömanin pojalle, viipurilainen raatimies Herman Ömanille, tilan oikealle omistajalle alkuperäisin asiakirjoin todistettuna ja tarjouksin suorittaa verot aikaisempien verolukujen mukaisesti. Harkitaan lyhennettäväksi määrällä 3/4, 3/2, veroista
  • Pietari Antinpoika Iivonen (1672-172x) ja vaimonsa Katri Ollintytär (1687-17xx) sekä poikansa Antti (1720-);
  • Tauno Yrjönpoika Koisti (1683-1741) ja vaimonsa Riitta Ollintytär (1683-1741) sekä tyttärensä Marketta (1716-1744);
  • Itsellinen, seppä Mikko ja vaimonsa (1728).
  • Itsellinen Matti Tuomaanpoika ja vaimonsa (1728).
  • Pietari Juhonpoika Ruokonen ja vaimonsa Maria Matintytär (1728) sekä Iisakki Juhonpoika Ruokonen. Iisakilla vaimo vuonna 1732.
  • Tuomas Koisti ja vaimo sekä veli Paavo Koisti ja vaimonsa (1732)
  • Matti Karhi ja vaimonsa Kaisa Matintytär (1732)
  • Mikko Koisti ja vaimo sekä yhtiömies Paavo Koisti ja vaimo (1732)
  • itsellinen Matti Ahtiainen (1732) ja Liisa Pekantytär
  • itsellinen Salomon Karhi ja vaimonsa Helena Heikintytär (1732)
  • Yrjö Puhakka ja vaimo
  • Matti Husu ja vaimo
  • Yrjö Sipinen ja Ristiina Antintytär
  • Nuutti Koisti ja vaimo
  • Tuomas Koisti ja Johanna Ristontytär
  • Niilo Koisti ja vaimo
  • Tauno Koisti ja Reetta Ollintytär
  • Pietari Koisti ja vaimo
Henkilökohtaiset työkalut