Pihlaisten historiaa
Metsapirtti
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
| - | |width: | + | |width:20% bgcolor=#ccff99 align=center|[[Kivennavan kylät]] |
| - | |width: | + | |width:20% bgcolor=#ccff99 align=center|[[Pihlainen]] |
| - | |width: | + | |width:20% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisten talot 1939]] |
| - | |width: | + | |width:20% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisten suvut]] |
| + | |width:20% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlainen nyt]] | ||
|} | |} | ||
---- | ---- | ||
Versio 17. tammikuuta 2016 kello 04.33
Sisällysluettelo |
Ruotsin vallan aika
Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.
Lähteitä
- Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1580 Arkistolaitos
- Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1603 Arkistolaitos
- Äyräpään voutikunnan maakirja 1604 Arkistolaitos
- Äyräpään voutikunnan maakirja 1606-1607 Arkistolaitos
- Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos
- Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos
Vanhan Suomen aika
Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella.
- Pihlainen 1700-1720
- Pihlainen 1720-1740
- Pihlainen 1740-1760
- Pihlainen 1760-1780
- Pihlainen 1780-1800
- Pihlainen 1800-1820
- Pihlainen 1820-1840
- Pihlainen 1840-1860
- Pihlainen 1860-1880
- Pihlainen 1880-1900
- Pihlainen 1900-1920
- Pihlainen 1920-1940
Suomen Suuriruhtinaskunnassa
Pihlaisten kylän väestö oli kasvanut 1700-luvulla merkittävästi. Kylässä asui useita uusia sukuja, jotka etupäässä olivat syntyneet kotivävyiksi tulleiden nuorten miesten tuomina. Muutama uusi perhekin muutti Pihlaisiin, mikä sekin laajensi nimistöä. Isojako suoritettiin Pihlaisissa 1889-1894.
Lähteitä
- Henkikirja 1820-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1840-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1860-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1880-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1900-Kansallisarkisto
| Kivennavan kylät | Pihlainen | Pihlaisten talot 1939 | Pihlaisten suvut | Pihlainen nyt |
