Paikannimistö

Metsapirtti

Versio 7. maaliskuuta 2017 kello 22.45

Aineistoja

• Tällä sivustolla esitetään Metsäpirtin alueen paikannimistö
  • Lähteenä KOTUKsen aineisto Metsäpirtin osalta

• Toistaiseksi keskeneräinen. Tässä A-kirjaimella alkava nimistö

• Voit siirtyä suoraan haluamasi alkukirjaimen kohtaan klikkaamalla kyseistä kirjainta.

A

• Aaltojärvi. Ad. Neovius v 1889 (V. Ruoppila 1976)
  • Altojärvi, näin sanotaan Laatokkaa (Loatukka) ennen nimitetyn (Simo Hatakka).
• Aapro, Aaprola. Ad. Neovius v 1889 (V. Ruoppila)
  • Oapro = Abraham. Oaprola, talo. Saman nimisiä taloja Metsäpirtissä.
  • Aaprola, uaprola, Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Eemil Lemetti. Lohottu Laurilasta. Asukkaat uaproloist; Antti Kajaala 1964
• Alekkala. Antti Kajaala 1964
  • Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Aleksander Lemmetti. Asukkaat: alekkaloist.
• Alusniitty, Mäntii alusniityl.; Luonnon niitty. Joentaka; T. Paukku 1962
• Aapramla, uapramla, Talo Hatakka; Helena Klaus 1959
  • Helena Klaus 1959 Karj. kilp.; Simo Apronp Hämäläisen ja Tahvo Apronp Hämäläisen perilliet: Talo (Uapramla) Kustalas. Lottie Mare kohas. Törölist tulovii kujasii varrell. Riihkoppol ol kujasii toisell puolell ja kuja ja liävätakan ol 'omenakoppol', joka oli 'pieni aitausalue yleinen. Saaroinen no: 1.
• Ahosaari: Ahosaar, Ahosaaree, Ahosaarest; pelto; Saaroinen Mäntymäki; Lauri Kaija 1959
  • Ahosuore talo; Marttinal Suoroisii. 2 No: Siin asu Ahtijaisti Metsäpitti. Ahosuorest ko männiä Viisjuol päi mantietä tulee Porosmahv. Helena Klaus 1959
  • Ahosuar; Ahosuarel olj ennen pontika keittäjii. Viisjoen kylän osa; Viisjoki; Aulis Ryyppö 1959
• Ala-aho; Kuarlela, Tappari. Helena Klaus 1959
  • Ala-aho ol muantien vasemal puol. Sielkii ol peltoloi. aholoil paimennettii lehmii uam' päiväl, ko ei ne kaik kuivat paikat pelloks kelvanniet.
• Ala-apaja; Taipalie juos ol 2 pyyntipaikkaa kalastajill. Helena Klaus 1959
  • Kaarjokisen suus oli Ala-apaja nuotan vetäjillä ja kolujia eli kalapatoja.
• Ala-joki. Viljo Hyytiä 1959
  • Alajoki, pelto, Joentaa (Aug. Susi). Tämä maa sijaitsi joen varrella. Kai nimi siitä.
• Alakorpi (alakorp). Helena Loponen 1966-68
  • Metsäpirtti, Saaroinen (19J-20K). Laajahko metsäalue Laatokan rannalla, Saaroisten ja Tapparin kylien välillä, kirkonkylästä Venäjän rajalle johtavan tien itäpuolella.
  • Alakorpi ja kivi, oli rannapuolel. Pitki Luatokarantua tuli vanha kärritie Valkijuanenniä ast. Enn ol jo suuret hakkuokset. (Helena Klaus 1959)
• Alakylä. Aulis Ryyppö 1959
  • Alakylä, kyläs, kylkiä, osa Huhdin kylästä, Rautu Huhti [ei kuulu Metsäpirttiin]
• Alaluoto. Helena Loponen 1966-68
  • Alaluoto, alaluvvos. Yksi Milskeenluodoista Saaroisten rannassa Laatokassa. Alaluodolle on useiden vuosikymmenien ajan jokaiseksi purjehduskaudeksi sijoitettu Taipaleenluoto-niminen majakkalaiva (Metsäpirtti, s. 9).
• Alaniityt. Helena Klaus 1959
  • Alaniityt ja pellot, sit tulluakii jo Kaivanoniityl. Alakorve kohas ol alaniityt, monel talol Suaroisii 2 nemer. Luavat ol niittylöil kaikil.
  • Alaniityt ojittu peltoloiks siel Pitkiiahhoi puolel. Suaroinen No: 2.
  • Alaniityt, Tapparin kylän muantietä myötö tulles on ensi rajalla ja kuuluu Vanhaanjaamaan. Kuivempia paikkoja on jo vanhoilla ajoilla tehty pelloksi, senmukaan kun pere kasvo ja kerkesi.
• Alapelto. Helena Loponen 1966-68
  • alapelto, Koukunniemi (12H).Notkolan tilan maapalsta Suvannon rannassa. Vähän ylempänä rannalla oli Yläpelto, vrt tätä.
• Aluspelto. T. Paukku 1962
  • Oltii aluspellol, tultii aluspellolt. Rakennuksien, tai nuiden viljelysmaiden alapuolella oleva pellon nimi. Joentaka.
• Amerikanharju. Helena Klaus 1959
  • Amerikanharju Laatokall'. Sin mäntii Mikkie-lumvuolt harjult' selälpäi, ja syvis vesis laskiit lohverkoloi. Matalill pyysiit riapyksii. Se on muikun oukune kala, sillin kokoa. Saunasuare 2. ja Valkianena nieme puoli.
• Antrein suo pn. Ad Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
  • Antrei suo. Vaskela
• Anttila. Helena Loponen 1966-68
  • anttila, Kosela (14H). Albert Eevan talo Eevalassa. Vir. nimi, jota myös kansa yl. käytti.
• Apsula. Helena Klaus 1958 ja 1959
  • Apsula, kop. < Salamon.
  • Apsula, kyläryhmä, joka on saanut nimensä edellä kerrotusta sotakarkulaisesta, Apsusta, joka asui Sittoojan laijall, samalle paikalle on isoisät Matti ja Martti Moni Hyytiä ensin rakentaneet. Isojaon jälkeen muuttaneet ja nimi Apu'la pysyi aina. (Moke , Heke, Joska, Peku, Sike, Matikka ja Johannes Hyytiä). Suorrone 1.
• Apsulanpelto. Helena Klaus 1959
  • Apsulapelto, joka oli Sittoojan laijal', kuului Kustaloisill (Suaroinen No: 1). Ennenvanhaan on ojalaijal asunut joku sotakarkuri, mahdollisesti Apsalom. Siitä nimi, josta on 200 v paikkeille aikaa. Ennen isoajakoa asui Apu (Matti Hyytiä samalla paikalla ja peri Apsuola nimen).
• Apsulantie. Helena Klaus 1959
  • Apsulantie, joka läks' Rannakujasilt alkupiäst' Myöhäse talo kohast, samasta tiestä nuorahmis Majasuotie. Apulatie jatkuo olliit Liavakyläkujaist. Suoroinen No: 1.
• Arkuntanhua. Helena Klaus 1959
  • Arkuntanhua kylä No: 12, johon kuului hovin maat ja Liaväkylä, samoin Ressoiasukkuat. Nimi lienee syntynyt Sakkolan Sudenhännässä.
  • Arkuntanhua pn. Arkuntanhuva, kylän nimi (Arkontanh... 1654), -sta. Sak ja Metsäp. vrt Pilkkatie. arkuntahuvoiset = Arkuntahuan asukkaat. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1979
  • arkutanhua, vanha kylännimi. Vir. (mutta myös kansan käytössä.) Nimen kehitys: Orko Tanhia (1631), Orkå Tanhua (1638), Arkotanhua (1678), Arkutanhua (1772). Arkuntanhuan kaksi tunnetuinta osaa olivat: Lääväkyl (18J) ja Vaskela (13J). orko appell. = notko, tanhua appell. = karjapiha. (Metsäpirtti, s 11). Helena Loponen 1966-68.
  • Vaskela. Aulis Ryyppö 1959
• Autiomäki. Helena Klaus 1959
  • Autiomäk, Taipaliest tullus kilometri verra ennen Tuokkolua. sodan aikana maasta tuli pääkalloja, ampumahautoja kaivoissa. Kosela
  • autiomäk, Kosela (15I). Koselan kylän laidasta Taipaleeseen päin nouseva mäki, jonka yli kulki Koselan-Taipaleen maantie. Vrt Hopiamäki. Helena Loponen 1966-68
• Autionpellot. Helena Klaus 1959
  • Autio pellot. Ennenvanhaan niityt. Urpaseoja taloloil. Suoroisii No: 2.

E

eeva