| Tapahtui:
| Pitkäviha 1570-1595. Ankarat kato- ja tautivuodet. Rutto. Jaakko De la Gardie sotajoukkoineen Moskovaan. Venäjän sota ja Stolbovan rauha, Inkerinmaa ja Käkisalmen lääni Ruotsille.
| Ruotsi mukaan 30-vuotiseen sotaan, suomalaiset osallistuivat 30-vuotiseen sotaan Saksassa. Kivennapa läänitysherroille. Ruptuurisota.
| Ruotsin suurvalta-aikaa. Noitavainot. Karjarutto. Ruotujakolaitos
| Suuret kuolonvuodet. Isoviha. Vanhan Suomen aika alkaa. Uusi hallitusmuoto.
|
| Ahjärvi
| Kylän koko vaihteli 20-40 talon välillä. Kaksi kolmasosaa, välillä lähes kaikki oli kuitenkin merkitty autioiksi. (Lisätietoja)
| Kylässä jakson alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. (Lisätietoja)
| Vuoteen 1680 kymmenkunta taloa, sitten kylä kasvaa taas parinkymmenen talon kyläksi (Lisätietoja)
| Ahjärven talomäärä väheni. Maarevisiossa 1727 kylässä oli enää 11 taloa. (Lisätietoja)
|
| Haapala
| Vuosisadan vaihtuessa Haapalassa oli 6 taloa, kaikki merkitty autioiksi. Sittemmin kylän suuruudeksi vakiintui 3 asuttua taloa. (Lisätietoja)
| Haapala tilamäärä pysyi kolmena aina Ruptuurisodan päättymiseen, jonka jälkeen kylä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. (Lisätietoja)
| Haapalan talomäärä vaihteli 1-7 välillä ollen pienimmillään 1685. (Lisätietoja)
| Taloluku oli etupäässä kolme, välillä tästä nousten. Maarevisiossa Haapalaan nousi kahdeksan tilaa. (Lisätietoja)
|
| Holttila
| Kylässä oli käytännössä vain yksi asuttu talo ja sukunimi Holttinen. (Lisätietoja)
| Holttinen katosi, kylää ei ole. Tilalle tulee Villikoukku, sekin katoaa. Ruptuurisodan alkaessa kylä kasvoi kolmen talon kokoiseksi. (Lisätietoja)
| Holttila oli kahden talon kylä. Sukunimet Venäläinen ja Suutari. (Lisätietoja)
| Holttila pieneni yhden talon kyläksi ja lopulta hävisi hetkeksi kokonaan Isonvihan aikana. Vuoden 1727 maarevisiossa se elpyi viiden talon kokoiseksi. Sukunimiä: Venäläinen, Karhu, Suutari, Kirjavainen, Mäkeläinen (Lisätietoja)
|
