Kivennavan kylät 1590-1730

Kylän koko vaihteli 20-40 talon välillä. Kaksi kolmasosaa, välillä lähes kaikki oli kuitenkin merkitty autioiksi. (Lisätietoja)

Kylässä jakson alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. (Lisätietoja)

Vuoteen 1680 kymmenkunta taloa, sitten kylä kasvaa taas parinkymmenen talon kyläksi (Lisätietoja)

Ahjärven talomäärä väheni. Maarevisiossa 1727 kylässä oli enää 11 taloa. (Lisätietoja)

Vuosisadan vaihtuessa Haapalassa oli 6 taloa, kaikki merkitty autioiksi. Sittemmin kylän suuruudeksi vakiintui 3 asuttua taloa. (Lisätietoja)

Haapala tilamäärä pysyi kolmena aina Ruptuurisodan päättymiseen, jonka jälkeen kylä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. (Lisätietoja)

Haapalan talomäärä vaihteli 1-7 välillä ollen pienimmillään 1685. (Lisätietoja)

(Lisätietoja)

Kylässä oli käytännössä vain yksi asuttu talo ja sukunimi Holttinen. (Lisätietoja)

Holttisen suku katosi, Eikä kylääkään vuosina 1636-1642 ole. Kylään asettui asumaan Villikoukku, tämäkin suku katosi, mutta Ruptuurisodan alkaessa kylä kasvoi kolmen talon kokoiseksi. (Lisätietoja)

Holttila oli kahden talon kylä. Sukunimet Venäläinen ja Suutari. (Lisätietoja)

Holttila pieneni yhden talon kyläksi ja lopulta hävisi hetkeksi kokonaan Isonvihan aikana. Vuoden 1727 maarevisiossa se elpyi viiden talon kokoiseksi. Sukunimiä: Venäläinen, Karhu, Suutari, Kirjavainen, Mäkeläinen (Lisätietoja)

Ikolassa oli 7-9 taloa, joista noin puolet oli autioina. Talonpitäjät ja suvut vaihtuivat usein. Ikosen suku tuli Ikolaan 1620-luvulla ja asettui tänne. (Lisätietoja)

Kylässä oli 3 taloa. Ikosen suku isännöi tämän ajanjakson ainakin yhtä, joskus kahta taloa. Järveläinen oli näinä vuosina myös pysyvä sukunimi Ikolassa. (Lisätietoja)

Ikola kasvoi neljän tilan kyläksi. Ikosen ja Järveläisen suku pysyi Ikolassa. (Lisätietoja)

Maarevisiossa 1727 kylässä on seitsemän tilaa. Uusia sukunimiä: Patrikki, Hyytiä, Jurvanen, Lempinen, Haukonen. (Lisätietoja)

Joutselkä oli suuri kylä, mutta pääosa tiloista oli merkitty autioiksi. Isännät ja suvut katosivat, uusia asettui tilalle. (Lisätietoja)

1630-luvun alussa Joutselkä oli pienentynyt kahdeksan talon kyläksi. Jokaisesta näistä taloista väki oli karannut tai kuollut. Vuosikymmenen lopun henkikirjassa taloissa on jälleen uudet asukkaat. Asukkaat vaihtuvat edelleen tiheään, kunnes 1652 maakirjassa on vain yksi nimi, sekin uusi, Erich Kiriawain. Vuoden 1657 henkikirja kertoo taas Joutselän olevan täynnä elämää. (Lisätietoja)

Tilamäärä näyttää Joutselässä asettuneen 3-4 paikkeille, samat suvut ja ihmiset elävät kylässä. (Lisätietoja)

Kylä pysyy, mutta asukkaat ja suvut vaihtuivat, entiset ovat kadonneet. Maarevisiossa 1627 kylän tiloja on 24. (Lisätietoja)

Vuosisadan vaihteessa Kanalassa oli vain Kauppi Revon tila, autioksi merkitty. Repo pysyi kuitenkin kylässä. 1630-luvulle tultaessa Kanalan isäntiä oli kaksi, Reko Repo ja Antti Repo. (Lisätietoja)

Repojen talojen lisäksi Kanalassa oli Saaren ja Sopon talot. Ne katosivat ja toista Revon taloa isännöi 1660-luvulle tultaessa Karhu. Tiloja oli siis kylässä enää kaksi. (Lisätietoja)

Suvut Repo ja Karhu isännöivät Kanalan tiloja. (Lisätietoja)

Isonvihan jäljet eivät Kanalassa juuri näy, Karhu hävisi välillä, mutta maarevisiossa Yrjö Yrjönpoika Karhu oli. Muita tiloja hallitsivat Repo, Pirinen ja Alakoisti. (Lisätietoja)

Karvala oli vuosisadan vaihteessa kuuden aution kylä. Kolmea tilaa asutettiin vuosisadan vaihteen jälkeen, tosin asukkaat vaihtuivat. Karvasen suku pysyi. (Lisätietoja)

Tuomas Martinpoika Karvanen oli jousiluettelossa pitäjän ratsastajia, kuten Yrjö Karvanenkin. Hannu Kiuru oli myös Karvalan ratsastaja. Kiuru katosi ja 40-luvulla Karvalassa oli Karvasen, Kirjavaisen ja Makkaran tilat. Matti Kirjavaisesta tuli nimismies.50-luvulla kolmella tilalla isännöivät Karvanen, Kirjavainen ja Valkonen. Nimismies oli nyt Heikki Matinpoika Kirjavainen. (Lisätietoja)

Nimismies Kirjavainen lähti kylästä ja kylässä oli nyt vain Karvasen talot. (Lisätietoja)

Kylä oli Karvasen suvun, mutta väki oli vähentynyt vuosisadan vaihtuessa. Vuonna 1723 kylää ei enää ollut, 1727 maarevisiokirjaan merkittiin kuitenkin Pietari Karvasen tila. (Lisätietoja)

Vuosisadan vaihtuessa Kaukolempiälän kuudesta tilasta viisi oli autioita. Autioiden määrä väheni ja 1930 tiloja oli kylässä neljä. (Lisätietoja)

1635 henkikirja löytää vain Martti Kaasan, yksin. Vuonna 1639 kylää ei ole, mutta 1642 taloa pitää ratsastaja Martti Kaasa. Kylällä on kolme muutakin taloa. Hyytiä ja Kaasa ovat sukunimiä, jotka säilyivät 60-luvulle. (Lisätietoja)

Kaukolempiälä oli kolmen talon kylä. (Lisätietoja)

1700-luvulle tultaessa taloja kylässä oli kaksi, vuoden 1723 maakirjassa ei kylää enää ollut. 1727 reviisiopöytäkirjassa kirjattiin uusia omistajia. Tiloja jäi kolme, Sysmäläisen, Veserin ja Mytyn. (Lisätietoja)

Vuosisadan vaihteessa Kauksamon seitsemästä tilasta oli kuusi autiona. Vesikaisen tila maksoi veroa. Verokykyiset tilat lisääntyivät viiteen 1630-luvulle. (Lisätietoja)

1633 merkittiin kaikki isännät karanneiksi. Kylässä piti tilaansa pari ratsastajaa, Roini ja Paajanen ja Paajasen suku asutti kylää. (Lisätietoja)

Kauksamossa oli kaksi Paajasen taloa. 70-luvulla Paajanen hävisi, tilalle tulivat Mylläri ja Nokireki. Myöhemmin myös Paavilainen. (Lisätietoja)

1700-luvun alkaessa Kauksamossa oli neljä tilaa, Nokireki, Kyllästinen, Huumonen ja Paajanen. Nämä katosivat kaikki, vuonna 1723 maakirjassa on Kirjavaisia ja Lankinen. Maarevisiossa Kirjavainen ottaa Paajasen tilat, Laukkanen ottaa Nokireen tilat ja Telkkinen ottaa Nevalaisen tilat. (Lisätietoja)

1598 Kekrolan kaikki 12 tilaa oli merkitty autioiksi. Sieltä 1630-luvun alkuun Kekrolassa vain Vuonan ja Kanasen tilat oli merkitty verokelpoisiksi. Muut olivat autioina. (Lisätietoja)

Edelleen kaksi tilaa, mutta asukkaat vaihtuivat. (Lisätietoja)

1660-luvulla Kerolan kylä kasvoi kolmen tilan kyläksi. (Lisätietoja)

Asukkaat vaihtuivat edelleen ja kylässä oli vuosisadan vaihteessa kaksi tilaa, 1700-luvun alkaessa vain yksi, Lempisen tila. Sitten myös Huutasen, ja maarevisiossa tiloja oli lopulta yhdeksän. (Lisätietoja)

Korpikylän 8 kirjattua tilaa olivat autiot vuoteen 1624. Tämän jälkeen nihti Lasse Jälkösen tila oli ainoa. (Lisätietoja)

Jälkösen tilan rinnalle tuli Smedhin tila vuonna 1639 ja 1639 Mikko Smedh oli ainoa tilallisena Korpikylässä. 1657 Korpikylää ei ollut. (Lisätietoja)

Nyt Korpikylässä olivat uudet asukkaat kolmella tilalla. 1680 tiloja oli kaksi ja 1688 neljä. (Lisätietoja)

1700-luvulle tultaessa väki vähenee ja 1723 maakirjassa ainoata tilaa viljelee Kainulaisen perhe, jossa on kaksi tytärtä, kuusi- ja kaksivuotiaat. (Lisätietoja)

Kotselässä oli vuosisadan alussa kaksi Kotselän suvulle kuulunutta tilaa. Näiden lisäksi oli yhdeksän autiota. 1620-luvulla Juho Leino asettui viljelemään kolmatta tilaa. (Lisätietoja)

Kylän kolmea tilaa viljelivät Kotselän ja Leinon suvut. Leinolle vävyksi tullut Mikko Nuutinpoika otti vaimonsa sukunimen, tila pysyi 'suvulla'. (Lisätietoja)

Talojen määrä väheni kahteen ja Kotselän suku hävisi 1670-luvulla. Kun tilojen määrä taas kasvoi asuivat kylässä Leinojen lisäksi luutnantti Cnut Feijerheim ja Heimoset. (Lisätietoja)

Kylän tilamäärä kasvoi neljään. Feijerheim, Venäläinen ja Leinojen kaksi tilaa. Suurien kuolonvuosien aikana tilamäärä pieneni yhteen, mutta vuoden 1723 maakirjassa Isonvihan jälkeen tiloja oli kolme: Leino, Veijalainen ja Sarvi. Maarevisiossa tilojen määrä nousi seitsemään. (Lisätietoja)

Vuosisadan alussa Kuokkalassa viljeli Matti Rantalainen. Autioita oli vuonna 1614 lueteltu peräti 14. 1620-luvulla veroja maksavien tilojen määrä nousi kolmeen. (Lisätietoja)

Perttu Antinpoika Kuokkanen asettui kylään 1632. Tilojen määrä vaihteli, nousi viiteen, putosi sitten neljään. Muut sukunimet vaihtuivat, mutta Rantalaisen ja Kuokkasen suvut säilyivät. Rantalainen vuoteen 1652, jonka jälkeen Rantalaisen tila hävisi maakirjoista. (Lisätietoja)

1663 Kuokkalassa oli Kuokkasen ja Koistin tilat, vuosikymmenen lopulla enää Kuokkasen tila. Tilamäärä kasvoi jälleen ja kylään asettui uusia viljelijöitä. Pärttyli Hannunpoika Koukku saapui 1980-luvulla ja välillä henkikirjoihin oli kirjattu kylän nimeksi Koukkula. (Lisätietoja)

Pärttyli Koukun vaimo oli Kuokkanen, Pärttylin poika Risto Kuokka. Kylä oli kirjoissa taas Kuokkala. Muitakin viljelijöitä saapui Kuokkalaan. Isovihan jälkeen 1723 tiloja oli viisi. Tilaluku kasvoi edelleen maarevisiossa ja nimismies Matthias Linberg asettui Kuokkalaan. (Lisätietoja)

Kurkela oli vuosisadan vaihteessa viiden aution kylä. Kylä myös pysyi autiona aina 1630-luvulle asti. (Lisätietoja)

Vuonna 1636 Kurkelaa asettui viljelemään kolme sukua, Kirjavainen, Kiuru ja Paakkinen, joka viimeksi mainittu merkittiin karanneeksi. Myös Kiuru katoaa, sillä 1639 henkikirjassa Kurkelassa on kaksi Kirjavaisten veljestä yhdellä tilalla. 1657 henkikirjassa on kolme tilaa, Suokas, Kostiainen ja Lasse Mikonpoika. Kirjavaiset löytyvät nyt Karvalasta. (Lisätietoja)

Tiloja on 1663 yksi, Kostiaisen tila. 1670-luvulla kaksi, 1690-luvulla kolme ja neljä. Hännikäinen, Hiiri ja Kostiaisilla kaksi. (Lisätietoja)

Suurten kuolonvuosien jälkeen Kurkelassa on edelleen Hiiren ja Kostiaisen tilat. Kolmantena on nyt Kirjavainen, joka on saapunut Pihlaisista. Isonvihan jälkeen kylässä on vain Hiiren talo, mutta maarevisioon mennessä kylään ovat taas asettuneet Kirjavainen ja Kostiainen. Hännikäinen, Hippeläinen ja Pakkanen ovat uusia sukuja. (Lisätietoja)

Lipola oli iso kylä. Parikymmentä kirjattua tilaa, joista tosin suurin osa autioita. Tiloille kirjatut suvut vaihtuivat, joten 1600-alku oli levotonta aikaa Lipolassa. (Lisätietoja)

Lipolassa on kuudesta kahdeksaan tila, mikä määrä 1657 romahtaa kahteen. Rampanen ja Sondero säilyvät sukuina Lipolassa. (Lisätietoja)

Kylän taas kasvaessa Inkisten ja Siiran suvut saapuvat. (Lisätietoja)

Lipola on iso kylä vielä Kuolonvuosien ja Isonvihan jälkeen. Maarevisiossa sukuja Rampanen, Ilonen, Pusa, Siira, Roininen, Kainulainen, Sokka, Kansa, Kurki, Ukkonen, Kukkonen, Kiiskinen, Smed, Termonen ja Salakka. (Lisätietoja)

Miettilä on sikäli harvinainen kylä Kivennavalla, että 1500-luvun lopussa suurin osa tiloita oli verotiloja, viisi tilaa. Vain yksi, Roinin tila, oli autio ja poltettu. Jatkossa tilojen määrä väheni ja autiot lisääntyivät. 1630-luvulle tultaessa tiloja oli kaksi, Makkaran ja Roinin ja kylää oli nimetty Metsäläksi. (Lisätietoja)

Metsälä näkyy henkikirjoissa kahden tilan kylänä, Roini ja Makkara viljelevät. 1659 kylää ei ole. (Lisätietoja)

1633 Miettilä on saanut takaisin vanhan nimensä. Toista tilaa saapuivat viljelemään Miettiset, toinen tiloista on Roinin rälssitila. 1673 Miettistä ei enää näy Miettilässä. (Lisätietoja)

Kylän nimi vaihtelee Miettilän ja Metsälän välillä. Roini pysyy vuoteen 1697 kahdella tilalla, kolmatta viljelee Kuosa. Isonvihan jälkeen kylässä ovat suvut Kooso, Inkinen, Kauranen ja Huumonen. (Lisätietoja)

Pamppalan 8 tilaa merkittiin autioiksi vuosisadan vaihtuessa. 1614 veroja maksoivat Susi, Patrikki ja Tiuhia, kymmenen vuotta myöhemmin Susi, Patrikki, Tukiainen ja Rättö. Rättöä ei mainita enää myöhemmin. (Lisätietoja)

Tukiainen häviää 1640 luvulla ja Pamppala oli kahden tilan kylä. (Lisätietoja)

Kolmas tila tulee viljelyyn 1660-luvulla kun Simo Seppänen asettuu sinne. (Lisätietoja)

Vuosisadan vaihtuessa Patrikin suvulla on kaksi tilaa ja kruununvouti Zachris Linberg asui Pamppalassa. Myös Seppänen viljeli edelleen tilaansa. Maarevisiokirjassa 1727 Linberg, Susi, Patrikki, Nikkanen, Seppänen ja Luukka ovat sukuja Pamppalassa. (Lisätietoja)

Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Henkikirjassa veroja maksaneet tilat olivat Aholla ja Sutelaisella. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Varvas oli vahvistuva suku Pihlaisissa. (Lisätietoja)

Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa. (Lisätietoja)

Samat kolme sukua pysyivät Pihlaisissa ja uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat ovat autiot. (Lisätietoja)

Pihlaisissa oli 1693 kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja. Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella. (Lisätietoja)

Polviselän 13 taloa merkittiin kaikki autioiksi vuonna 1598. 1630-luvulle mentäessä nimet tiloilla vaihtuivat, verokykyisiä tiloja oli pari kolme. (Lisätietoja)

Hippeläinen on sukunimi, joka toistuu lähteissä. Muut vaihtuvat. Myös tilojen määrä vaihtelee, enimmillään niitä kylässä oli 10. (Lisätietoja)

1663 henkikirjassa kylässä on neljä tilaa. Trapun, Sopon ja 2 tilaa Hippeläisen. Nämä suvut ovat myös 90-luvulle tultaessa Polviselässä. (Lisätietoja)

Suvut Trappu, Räikkönen, Jääskeläinen, Husu ja Sopo löytyvät vuoden 1697 henkikirjasta. 1705 kylän taloja hallitsivat nimismies Oxman, Hirvonen ja Sopo. Tiloja oli viisi. (Lisätietoja)

Puhtulassa asui Pekka Sarvi 1598. Vuosisadan alussa tiloja on merkitty enemmän, autioineen kymmenen tilaa. Sarvi ja Vilski viljelevät 1630-luvulle. (Lisätietoja)

1632 Puhtulassa on kolme tilaa. Hämäläinen, Sarvi ja Vilski. 1636 kylää ei ole. Vuonna 1639 autiot ovat ottaneet viljelykseen Vampainen ja Vilski. Nämä Vilskit ovat eri henkilöitä kuin vuosikymmenen alussa. Vuonna 1657 kolmatta tilaa ryhtyy viljelemään Torkko. (Lisätietoja)

Vuoden 1663 henkikirja kertoo, että kylää ei ole. 1667 kylässä viljeli Makunen, 1673 myös Illonen ja Havia. Illonen katoaa, samoin Havia. 1688 kylässä on Makusen talo ja kaksi Harjun taloa. Harjut ovat itseasiassa Havioita, mutta Illonen on hävinnyt. (Lisätietoja)

Suurten kuolonvuosien ja Isonvihan jälkeen Puhtulassa on kaksi taloa. Makunen ja Harju. (Lisätietoja)

1500-luvulla Räikylässä oli ollut taloja, mutta se pysyi autiona vuoteen 1624. Latun suku viljeli maita sen jälkeen. (Lisätietoja)

Lattu pysyy Räikylässä vuoteen 1636. Sen jälkeen kylää ei ole. Vuoden 1647 henkikirjasta Räikylä taas löytyy. Nyt kylässä asui Jaarisen suku, kunnes 1659 kylä lakkaa taas olemasta. (Lisätietoja)

Ei kylää 1660-1690. (Lisätietoja)

Vuonna 1693 Räikylään oli asettunut Smeds ja Pakkanen. Vuonna 1697 kylä oli hävinnyt. Kylä katosi siis ennen Isovihaa suurina kuolonvuosina. 1727 maarevisiokirjassa Pakkasen ja Smedsin tilat ovat merkitty autioiksi. Kylää ei ollut. (Lisätietoja)

Raivola oli ollut iso kylä jo 1500-luvulla. 1600-luvun alussa 4 verotilaa ja 18 autioksi merkittyä. (Lisätietoja)

1630-luvulla tilojen määrä vaihteli kolmesta viiteen. 1633 Raivola näyttää autioituneen, koska kaikki kolme tilallista oli karannut Inkeriin tai Venäjälle. Vuonna 1636 uudet asukkaat olivat viidellä tilalla. 1639 tilojen määrä laski kolmeen, Joronen, Anttonen ja Kapanen pysyivät. Tosin Kapanen ei näy enää vuoden 1647 jälkeen. (Lisätietoja)

1663 Raivolassa oli kaksi tilallista, Joronen ja Bossman. Anttoset asuivat Jorosilla. Kaksi tilaa näyttää Raivolassa olleen aina 1690 vuoteen asti. (Lisätietoja)

Tilaluku kylässä kasvoi viiteen mutta suurissa kuolonvuosissa väestö vaihtui. Jorosilla oli 1705 edelleen talo, jossa asuivat isäntä, emäntä ja isännän äiti. Kovin harvaksi oli Raivolan väki muutenkin huvennut. Vuoden 1723 maakirjassa väkeä on taas. Käkösiä, Vesterisiä, Pelkosia, Havioita, Käkiä ja Kouhioita. (Lisätietoja)

Vuonna 1594 Rantakylässä näyttäisi olevan 14 viljeltyä tilaa. Vuonna 1598 kaikki Rantakylän 12 tilaa on merkitty autioiksi. Autioita Rantakylässä on edelleen 1600-luvulle tultaessa, mutta 1614 Iivonen ja Tinttunen viljelevät maitaan. Vuonna 1624 tiloja on jo kahdeksan. (Lisätietoja)

Henkikirjassa 1638 todetaan ettei Rantakylää eikä Kukonmäkeä ole. Kuitenkin 1639 henkikirjassa tiloja on Rantakylässä seitsemän, yhdessä niistä nimismies Niilo Iivonen, ja Kukonmäellä neljä tilaa. 1642 Rantakylässä on viisi tilaa, Kukonmäellä kolme. Rantakylään yhdistetään jatkossa lähteissä Kukonmäki. 1659 tiloja on kuusi, joista Iivosilla viisi ja Koistilla yksi. (Lisätietoja)

Rantakylä pysyy edelleen Iivosten kylänä, jossa yhtä tilaa viljelee Koistit. Nimismiehentalo siirtyy 1673 Carl Öhmannille. Tilojen määrä pienee. Vuonna 1679 Nimismies Öhmannilla on tila, samoin Koistilla ja Iivosilla on kaksi tilaa. (Lisätietoja)

1697 Rantakylä näyttää keskeiseltä hallintokylältä. Henkikirjassa Raatimies Theslefin väki, Kruununvouti Thorwöst, nimismies, henkikirjuri, lautamies, veronkantajia, pyöveli, jalkaväkeä ja ratsuväkeä. Joukossa Iivosia ja Koisteja. 1705 Rantakylän kerrotaan olevan joissain lähteissä täysin aution, henkikirja luettelee sinne asukkaita kahdelle tilalle. Onko autioituminen tapahtunut vasta 1610, jolloin venäläiset valtasivat Viipurin? Isonvihan jälkeen 1723 Rantakylässä oli viisi tilaa. Kukonmäen puolella kaksi tilaa, Ruokosen ja Koistin, Vuotjärven rannalla kolme tilaa, Tolvasen, Iivosen ja Koistin. (Lisätietoja)

Vuosisadan lopussa Riihisyrjässä oli kaksi verotilaa ja 7 autiota. 1614 verotilojen määrä oli neljä, autioita 6. 1630-luvulle tultaessa tilojen määrä laski kahteen. Suvut Tiukkeli ja Korkki pitivät näitä verotiloja koko ajan. (Lisätietoja)

Riihisyrjä oli edelleen Tiukkelin ja Korkin sukujen kylä. (Lisätietoja)

Vuoden 1665 henkikirjasta lähtien Korkki ja Tiukkeli asuvat samalla tilalla, toinen kylän tiloista on Ollopekon. (Lisätietoja)

Vuodesta 1693 Ollopekko ja Susi viljelevät kylässä. 1697 sinne tulee myös Kirjavainen. Nämä kolme jakavat kylän aina 1700-luvun alkuun. Kirjavainen on vuoden 1708 henkikirjassa, mutta ei enää vuoden 1723 maakirjassa. (Lisätietoja)

Pekko Saarella oli vuoden 1598 kirjan mukaan oma nautakuntansa. Saaren suku piti yksin Saarenmaata vuoteen 1636. (Lisätietoja)

Kauppi Saari isännöi Saaren tilaa eli Saarenmaan vuoteen 1936. Sen jälkeen kylää ei ollut. Saaren suku asettui Saarenmaalle jälleen vuodesta 1647 lähtien. (Lisätietoja)

Saarenmaan ainoa asutus oli Saaren tila. (Lisätietoja)

Nälkävuosien jälkeen eli Olli Simonpoika Saari vielä Saarenmaalla vaimonsa kanssa. Heillä oli kolme poikaa, Yrjö, Heikki ja Simo. Isovihan jälkeen ei Saarenmaalla enää ollut asutusta. (Lisätietoja)

Seppälän tilat olivat autiot, kunnes Olli Villinkoukku asettui sinne 1614 ja Simo Villinkoukku 1624. (Lisätietoja)

1932 Seppälän kahta tilaa viljelivät Himanen ja Sepponen. Vuonna 1635 kylää ei ollut. 1636 siellä viljelivät Heinoinen, Ryssä ja Seppinen. Vuosina 1638-1646 kylää ei ollut. Vuonna 1647 Eeva, Rytiä ja Sorponen merkittiin maakirjassa Seppälään. Eeva pysyi, muut suvut vaihtuivat Lempiseen ja Kappaseen. (Lisätietoja)

1663 kahta Seppälän tilaa viljelivät Pölläsen veljekset. Eevan tilaa ei enää ollut. Pölläsetkin katosivat ja Smeds tuli 1688. (Lisätietoja)

Iivonen asettui viljelemään Pölläsen tilaa. Smeds viljeli toista Seppälän tilaa. Suurten kuolonvuosien aikana nämä hävisivät ja tilalle asettui Yrjö Lempinen. Isonvihan jälkeen Seppälän kylää ei enää ollut. (Lisätietoja)

Siiranmäellä olivat vanhat autiot, mutta ei asutusta. Vuonna 1614 Yrjö Martinpoika on merkitty henkikirjaan Siiranmäen viljelijäksi, mutta kylä autioitui kohta uudelleen. (Lisätietoja)

Siiranmäki on autio vuoteen 1657, kunnes Siiran suku asettuu sinne. (Lisätietoja)

Siirat viljelevät kylää. Vuosina 1673-1979 kylää ei ollut. 1680 kylässä oli kaksi taloa. (Lisätietoja)

Henkikirjoissa vuosina 1697-1708 näkyy Juho Siira vaimonsa ja poikansa Antin kanssa ainoana tilallisena. Antilla on myös vaimo. Isonvihan jälkeen Siiranmäellä ei ole asutusta. (Lisätietoja)

1600-luvun alussa Sikiälä kulkee Multalan nimellä ja kylässä on Lasse Multaperseen autio. Kylässä ei ole asutusta. (Lisätietoja)

1636 Sikiälään asettui Kirjavainen. 1642-1667 kylää ei ollut. (Lisätietoja)

1667 kylään asettui jälleen Kirjavaisia. Tulija on entinen nimismies Heikki Matinpoika kahden veljensä kanssa vaimoineen. He tulevat siis Karvalasta. Kirjavaiset lähtivät Pihlaisiin ja 1688 Sikiälässä asuvat Hippeläiset. (Lisätietoja)

Hippeläiset viljelevät Multalaa. (Lisätietoja)

Soppikylässä oli vuosisadan vaihtuessa Valkiaisen verotila ja 8 autiota. 1624 Valkiaisen lisäksi kylässä viljeli myös Vasselinen. (Lisätietoja)

1632 Valkiainen on edelleen Soppikylässä. Tämän lisäksi Sopoilla oli kaksi tilaa. Sopot katosivat ja Soppikylään jäi Valkiainen. Vuonna 1639 Valkiaisen tilaa viljeli Smedh. Kylää ei ollut vuodesta 1642. (Lisätietoja)

1663 Paavilaiset asuivat Soppikylässä. Kymmenen vuoden kuluttua 1673 tilaa viljeli Järveläinen veljensä kanssa. Järveläisen tilan rinnalle raivasi Lempinen tilan 1680. 1688 Soppikylän kahta tilaa viljelivät Lempinen ja Suutari. (Lisätietoja)

Vuosisadan vaihteeseen Soppikylässä oli kaksi tilaa. Järveläinen ja Suutari. Vuonna 1723 kylää ei enää ollut. (Lisätietoja)

Suurselkä oli autio vuosisadan vaihteessa. 1614 verotiloja siellä oli kolme, kaksi Lempisen ja yksi Vorhon. Lempisen tilat lisääntyivät kolmeen ja 1630 kylässä oli neljä tilaa. (Lisätietoja)

Ensin Varho ja kolme Lempistä. Kyllästinen tuli 1647 ja 1657 henkikirjassa kylässä oli vain Kyllästisen tila. (Lisätietoja)

Kyllästinen katosi kylästä 1680. 1688 kylän ainoa talo oli Paavilaisen. (Lisätietoja)

1693 kylää ei ollut. Isonvihan jälkeen kylässä asuivat Suutarin ja Parantaisen suvut. (Lisätietoja)

Terijoella oli vuosisadan vaihtuessa parikymmentä autiota ja neljä verotilaa. Villikainen, Käkönen, Huli ja Huumonen. (Lisätietoja)

1632 tiloja oli 3, Huumonen, Huli ja Käkönen. 1642 myös Havia. (Lisätietoja)

1663 henkikirjassa ovat Huumonen, Huli ja Käkönen. Kymmenen vuotta myöhemmin Havia oli taas henkikirjassa, nyt kahdella tilalla. Tilat lisääntyivät ja Boossman kirjattiin henkikirjassa 1690. (Lisätietoja)

1967 sukuja oli Käkönen, Huli, Huumonen, Boosman, Vesterinen ja Havia. Maakirjassa vuodelta 1723 ei ole Terijokea ja Revisiopöytäkirjaan 1727 kaikki tilat on merkitty autioiksi. (Lisätietoja)

Tiilinmaassa ei ole kylää vuosisadan vaihteessa. Lauri Lattu kirjattiin Tiilinmaahan 1624. (Lisätietoja)

Reko Lattu asui Tiilinmaalla 1632-1636. Kylää ei ollut henkikirjoissa 1637-1658. Esko Tiili vaimoineen asui kylässä 1659. (Lisätietoja)

Tiilen suvun talo pysyy Tiilinmaassa 1660-1690. (Lisätietoja)

Tiilinmaan asukkaita on 1697 Lauri Tiili vaimonsa kanssa, Tuomas Tiilen vaimo ja Peter Venäläinen. Tämän jälkeen kylää ei ole. (Lisätietoja)

Tirttula oli autioitunut 1500-luvulla. 1624 sinne siirtyivät ensimmäiset muuttajat, Niippahattu ja Vunukka. (Lisätietoja)

Niilo Niippahattu ja Markus Vunukka viljelivät tilojaan vuoteen 1636. Sen jälkeen kylä asutettiin vasta 1657: Niipa, Venäläinen, Jääskeläinen ja Tirttunen. Pyykkö vuonna 1659. (Lisätietoja)

Kylä hävitettiin taas. 1673 sinne muutti Trappu, vuonna 1688 Käkönen ja Sopo. (Lisätietoja)

Tirttulan väki vaihtui nopeasti. 1693 siellä oli Töllön tila, 1697 luutnantti Loderin virkatalo sekä Kontiainen. Isonvihan jälkeen kylää ei ollut. (Lisätietoja)

Vaittila autioitui 1500-luvulla. Pietari Inkinen otti tilan sieltä 1614 ja Matti Patturi 1624. (Lisätietoja)

1632 Vaittilassa asuivat Toivonen, Lyytikäinen ja Inkinen. Hyrkäisen suku jatkoi viljelyä, muut kylän asukkaat vaihtuivat. 1659 kylän jakoivat Pusan ja Inkisen suvut. (Lisätietoja)

Kylässä oli kaksi tilaa, vuonna 1680 kolme. Kaksi Inkisillä ja yksi Pusalla. (Lisätietoja)

1705 Riikonen asuu yhtä tilaa, Lemmetty toista ja Inkinen kolmatta. Isonvihan jälkeen Vaittilassa on Inkisiä ja Hirvosia. (Lisätietoja)

Ei kylää. (Lisätietoja)

1642 kylässä asuu ratsastaja Antti Paavilainen. 1657 kylässä asui Paavilaisia, Siiroja ja Kuismia. (Lisätietoja)

1663 Vehmainen oli Paavilaisen ja Kuisman kylä. Iivoset tulivat 1673 ja lähtivät. 1688 uusia sukuja Korkki ja Suutari. (Lisätietoja)

Kuisma, Korkki, Suutari ja Lempiäinen, Paavilaisia ei 1693 enää näy kylässä. Suurten kuolonvuosien jälkeen Vehmaisissa asuivat Suutarit ja Lempiäiset, Isonvihan jälkeen Suutarit, Haakanat ja Pitkäset. (Lisätietoja)

Voipialaa asuttivat Soittu ja Pimiä 1614, Pero vuonna 1624. (Lisätietoja)

Voipiala oli kahden talon, Pimiän ja Soittun kylä, vuodesta 1642 Soittun tilalla asuu Räpsy ja 1959 Husu. (Lisätietoja)

1663 Vopiailassa on kaksi tilaa, Husun ja Pimiän, joissa asuu 1673 lähtien Pimiä ja Varvas. 1693 Pimiä ja Hyytiä. Kumpikin suku selviää suurista kuolonvuosista ja Isovihan jälkeen kylää asuttavat myös Siira, Sysmäläinen, Veseri ja Mutta. (Lisätietoja)

1693 kylässä asuvat Pimiä ja Hyytiä. Kumpikin suku selviää suurista kuolonvuosista ja Isovihan jälkeen kylää asuttavat myös Siira, Sysmäläinen, Veseri ja Mutta. (Lisätietoja)

Vuottaa on autio kunnes 1614 jälkeen sitä asuttavat Pylkkö ja Värsiä. (Lisätietoja)

1635-1646 ei kylää. Vuodesta 1647 Harju, Kolkki ja Värsiä, 1657 näiden lisäksi Rautasen ja Kuisman suvut asuvat Vuottaalla. (Lisätietoja)

1663 kylässä on vain Kolkin talo. Vähitellen kylään tulee Kyllästiset, Savolaiset ja Suutarit. (Lisätietoja)

Kolkki on kadonnut, kylää asuttavat Kyllästiset, Savolaiset, Suutarit ja Kuismat. Suurten kuolonvuosien jälkeen Suutarit ja Kuismat. Isonvihan jälkeen Vuottaalla asuvat Lempiset, Suutarit ja Lampaat. (Lisätietoja)

Ylentölässä on 1500-luvun jäljiltä 15 autiota ja yksi verotila, Ahtiaisten. 1624 Ahtiainen on kadonnut ja kylässä on Kostiaisten, Tiasten ja Heimasten talot. (Lisätietoja)

1632 Ylentölässä on kaksi Ahtiaisen ja yksi Heinosen tila. (Lisätietoja)

Kylässä asuu Heinonen ja Päkäri 1663. Kymmenen vuotta myöhemmin Tepponen, Kärpänen ja Päkäri. Päkäri pysyy, vuonna 1688 toinen kylän tiloista on Vanhasen. (Lisätietoja)

Kylä vaihtaa jälleen asukkaita vuosisadan vaihteessa. Ahtiainen, Kärpänen, Turkki, Päkkari, Lemmitty. Mutta enää Isonvihan jälkeen kylää ei ole. (Lisätietoja)