Kivennavan kylät
Metsapirtti
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
---- | ---- | ||
+ | ===[[Haapala]]=== | ||
+ | Haapala liitettiin Terijoen kuntaa 1920-luvulla. Kylä sijaitsi [[Joutselkä|Joutselän]] eteläpuolella lähellä [[Kellomäki|Kellomäkeä]] ja [[Kuokkala|Kuokkalaa]]. | ||
+ | {| width=100% | ||
+ | |- | ||
+ | |width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Haapala historiaa]] | ||
+ | |width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Haapala suvut]] | ||
+ | |width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Haapala nyt]] | ||
+ | |} | ||
+ | ---- | ||
===[[Hartonen]]=== | ===[[Hartonen]]=== | ||
Idässä '''Hartonen''' rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46. | Idässä '''Hartonen''' rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46. | ||
Rivi 45: | Rivi 54: | ||
---- | ---- | ||
===[[Ikola]]=== | ===[[Ikola]]=== | ||
- | '''Ikola''' sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa. | + | '''Ikola''' sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä [[Raivola|Raivolan]] asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 65: | Rivi 74: | ||
---- | ---- | ||
===[[Joutselkä]]=== | ===[[Joutselkä]]=== | ||
- | '''Joutselkä''' oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan. | + | '''Joutselkä''' oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt [[Viipuri|Viipurista]] [[Pietari|Pietariin]] johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin [[Terijoki|Terijoelle]] ja [[Kuokkala|Kuokkalaan]]. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 75: | Rivi 84: | ||
---- | ---- | ||
===[[Kanala]]=== | ===[[Kanala]]=== | ||
- | '''Kanala''' oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin. | + | '''Kanala''' oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi [[Siiranmäki|Siiranmäeltä]] ja [[Suurselkä|Suurselkälästä]] etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 85: | Rivi 94: | ||
---- | ---- | ||
===[[Karvala]]=== | ===[[Karvala]]=== | ||
- | '''Karvalasta''' kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan. | + | '''Karvalasta''' kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. [[Lintula|Lintulan]] luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 115: | Rivi 124: | ||
---- | ---- | ||
===[[Kekrola]]=== | ===[[Kekrola]]=== | ||
- | '''Kekrolasta''' oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä. | + | '''Kekrolasta''' oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään [[Seppälä|Seppälän]] kylän ja [[Rontu|Ronnunkylän]] kautta 12 kilometriä. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 145: | Rivi 154: | ||
---- | ---- | ||
===[[Korpikylä]]=== | ===[[Korpikylä]]=== | ||
- | '''Korpikylä''' sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa. | + | '''Korpikylä''' sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä [[Vehmainen]], lännessä [[Vuottaa]], luoteessa [[Kauksamo]] ja [[Miettilä]] sekä pohjoisessa [[Lipola]]. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 155: | Rivi 164: | ||
---- | ---- | ||
===[[Kotselkä]]=== | ===[[Kotselkä]]=== | ||
- | '''Kotselän''' kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa. | + | '''Kotselän''' kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä [[Viipuri|Viipurin]] suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 165: | Rivi 174: | ||
---- | ---- | ||
===[[Kuokkala]]=== | ===[[Kuokkala]]=== | ||
- | Kuokkala liitettiin Terijokeen 1928. | + | Kuokkala liitettiin [[Terijoki|Terijokeen]] 1928. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 184: | Rivi 193: | ||
---- | ---- | ||
===[[Lavola]]=== | ===[[Lavola]]=== | ||
- | '''Lavola''' oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. Terijoen asemalle oli matkaa 12 kilometriä, Kivennavan kirkolle saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa. | + | '''Lavola''' oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. [[Terijoki|Terijoen]] asemalle oli matkaa 12 kilometriä, [[Kirkonkylä|Kivennavan kirkolle]] saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 224: | Rivi 233: | ||
---- | ---- | ||
===[[Miettilä]]=== | ===[[Miettilä]]=== | ||
- | '''Miettilä''' sijaitsi Rautuun johtavan tien varressa, puolimatkassa Kivennavan kirkonkylästä Raudun kirkonkylään, Kauksamon ja Lipolan välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa. | + | '''Miettilä''' sijaitsi [[Rautu|Rautuun]] johtavan tien varressa, puolimatkassa [[Kirkonkylä|Kivennavan kirkonkylästä]] Raudun kirkonkylään, [[Kauksamo|Kauksamon]] ja [[Lipola|Lipolan]] välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 234: | Rivi 243: | ||
---- | ---- | ||
===[[Multala]] (Sikiälä)=== | ===[[Multala]] (Sikiälä)=== | ||
- | '''Multala''' oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. Karvala ja Hartonen olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala. | + | '''Multala''' oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. [[Karvala]] ja [[Hartonen]] olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 254: | Rivi 263: | ||
---- | ---- | ||
===[[Pamppala]]=== | ===[[Pamppala]]=== | ||
- | '''Pamppala''' sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa Muolaan rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35. | + | '''Pamppala''' sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa [[Muolaa|Muolaan]] rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 264: | Rivi 273: | ||
---- | ---- | ||
===[[Patrikki]]=== | ===[[Patrikki]]=== | ||
- | '''Patrikki''' sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan Ikolan kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen. Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa. | + | '''Patrikki''' sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan [[Ikola|Ikolan]] kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen. Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 274: | Rivi 283: | ||
---- | ---- | ||
===[[Pihlainen]]=== | ===[[Pihlainen]]=== | ||
- | '''Pihlainen''' sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa. | + | '''Pihlainen''' sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, [[Muolaa|Muolaan]] ja [[Valkjärvi|Valkjärven]] pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin [[Rantakylä|Rantakylään]] ja [[Ahjärvi|Ahjärvelle]] oli matkaa, [[Ahjärvi]] oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 294: | Rivi 303: | ||
---- | ---- | ||
===[[Puhtula]]=== | ===[[Puhtula]]=== | ||
- | '''Puhtula''' liitettiin vuoden 1920 alusta Terijokeen. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää. | + | '''Puhtula''' liitettiin vuoden 1920 alusta [[Terijoki|Terijokeen]]. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 313: | Rivi 322: | ||
---- | ---- | ||
===[[Rantakylä]]=== | ===[[Rantakylä]]=== | ||
- | Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km Viipuriin vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa. | + | Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km [[Viipuri|Viipuriin]] vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 323: | Rivi 332: | ||
---- | ---- | ||
===[[Riihisyrjä]]=== | ===[[Riihisyrjä]]=== | ||
- | Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä Rautuun johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53. | + | Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä [[Rautu|Rautuun]] johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 333: | Rivi 342: | ||
---- | ---- | ||
===[[Riihiö]]=== | ===[[Riihiö]]=== | ||
- | '''Riihiö''' oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja Lempaala. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo. | + | '''Riihiö''' oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja [[Lempaala]]. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 353: | Rivi 362: | ||
---- | ---- | ||
===[[Räikylä]]=== | ===[[Räikylä]]=== | ||
- | '''Räikylä''' tai '''Räikkylä''' oli pieni kylä Siiranmäen, Soppikylän ja Kekrolan välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen. | + | '''Räikylä''' tai '''Räikkylä''' oli pieni kylä [[Siiranmäki|Siiranmäen]], [[Soppikylä|Soppikylän]] ja [[Kekrola|Kekrolan]] välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 364: | Rivi 373: | ||
===[[Saarenmaa]]=== | ===[[Saarenmaa]]=== | ||
- | '''Saarenmaa''' oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli Kuortti. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa. | + | '''Saarenmaa''' oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli [[Kuortti]]. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 374: | Rivi 383: | ||
---- | ---- | ||
===[[Seppälä]]=== | ===[[Seppälä]]=== | ||
- | '''Seppälä''' sijaitsi Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä. | + | '''Seppälä''' sijaitsi [[Ronnunkylä|Ronnunkylän]] ja [[Kekrola|Kekrolan]] välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 394: | Rivi 403: | ||
---- | ---- | ||
===[[Soppikylä]]=== | ===[[Soppikylä]]=== | ||
- | '''Soppikylä''' oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa Vehmaisten ja Räikkylän välissä hieman syrjässä maantiestä. | + | '''Soppikylä''' oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa [[Vehmainen|Vehmaisten]] ja [[Räikylä|Räikkylän]] välissä hieman syrjässä maantiestä. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 404: | Rivi 413: | ||
---- | ---- | ||
===[[Suurselkä]]=== | ===[[Suurselkä]]=== | ||
- | '''Suurselkälä''' sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä. | + | '''Suurselkälä''' sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen [[Siiranmäki|Siiranmäen]] ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 432: | Rivi 441: | ||
---- | ---- | ||
===[[Tirttula]]=== | ===[[Tirttula]]=== | ||
- | '''Tirttula''' Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa. | + | '''Tirttula''' Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja [[Polviselkä|Polviselän]] harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 452: | Rivi 461: | ||
---- | ---- | ||
===[[Vaittila]]=== | ===[[Vaittila]]=== | ||
- | '''Vaittila''' oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Valkjärvelle ja Rautuun johtavien teiden risteyksessä. Lipola oli Vaittilan naapurikylä. | + | '''Vaittila''' oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa [[Valkjärvi|Valkjärvelle]] ja [[Rautu|Rautuun]] johtavien teiden risteyksessä. [[Lipola]] oli Vaittilan naapurikylä. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 462: | Rivi 471: | ||
---- | ---- | ||
===[[Vehmainen]]=== | ===[[Vehmainen]]=== | ||
- | '''Vehmainen''' sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56. | + | '''Vehmainen''' sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, [[Siiranmäki|Siiranmäestä]] pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 482: | Rivi 491: | ||
---- | ---- | ||
===[[Vuottaa]]=== | ===[[Vuottaa]]=== | ||
- | '''Vuottaa''' sijaitsi Kirkonkylästä Rautuun johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja Valkjärven tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939. | + | '''Vuottaa''' sijaitsi Kirkonkylästä [[Rautu|Rautuun]] johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja [[Valjärvi|Valkjärven]] tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Rivi 492: | Rivi 501: | ||
---- | ---- | ||
===[[Ylentölä]]=== | ===[[Ylentölä]]=== | ||
- | '''Ylentelä''' oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä Valkjärven rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa. | + | '''Ylentelä''' oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä [[Valkjärvi|Valkjärven]] rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- |
Versio 27. joulukuuta 2015 kello 09.34
Kivennavalla laskettiin olleen 50 – 52 kylää riippuen sitä, mitä taloryhmiä nimitettiin omiksi kylikseen. Tästä jaottelusta puuttuu muutama. Ne voi lisätä tai käynnistää keskustelu asiasta tai yleensä kylärajoista tämän sivun keskustelusivulla. Tämä sivu on koostettu Kivennapa kylästä kylään kirjan pohjalta. Lisäksi mukaan on otettu Kuokkala ja Terijoki, vaikka ne eivät enää kuuluneetkaan Kivennapaan vuonna 1939. Aiempi historiallinen yhteys kuitenkin on.
Ahjärvi
Ahjärvi oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
Ahjärven historiaa | Ahjärven talot 1939 | Ahjärven suvut | Ahjärvi nyt |
Haapala
Haapala liitettiin Terijoen kuntaa 1920-luvulla. Kylä sijaitsi Joutselän eteläpuolella lähellä Kellomäkeä ja Kuokkalaa.
Haapala historiaa | Haapala suvut | Haapala nyt |
Hartonen
Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
Hartosen historiaa | Hartosen talot 1939 | Hartosen suvut | Hartonen nyt |
Hiirelä
Hiirelä oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
Historiaa | Talot 1939 | Hiirelän suvut | Hiirelä nyt |
Holttila
Holttila oli pieni kylä lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Holttila suvut | Holttila nyt |
Ikola
Ikola sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Ikola suvut | Ikola nyt |
Jalkala
Jalkalan kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.
Historiaa | Talot 1939 | Jalkalan suvut | Jalkala nyt |
Joutselkä
Joutselkä oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.
Historiaa | Talot 1939 | Joutselkä suvut | Joutselkä nyt |
Kanala
Kanala oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.
Historiaa | Talot 1939 | Kanala suvut | Kanala nyt |
Karvala
Karvalasta kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.
Historiaa | Talot 1939 | Karvalan suvut | Karvala nyt |
Kaukolempiälä
Kaukolempiälää kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.
Historiaa | Talot 1939 | Holttilan suvut | Holttila nyt |
Kauksamo
Kauksamo oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Kauksamon suvut | Kauksamo nyt |
Kekrola
Kekrolasta oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä.
Historiaa | Talot 1939 | Kekrolan suvut | Kekrola nyt |
Kirkonkylä
Kirkonkylä koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä. Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.
Historiaa | Talot 1939 | Kirkonkylän suvut | Kirkonkylä nyt |
Kontu
Kontu oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.
Historiaa | Talot 1939 | Konnun suvut | Kontu nyt |
Korpikylä
Korpikylä sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Korpikylän suvut | Korpikylä nyt |
Kotselkä
Kotselän kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Kotselän suvut | Kotselkä nyt |
Kuokkala
Kuokkala liitettiin Terijokeen 1928.
Historiaa | Kuokkalan suvut | Kuokkala nyt |
Kurkela
Kurkela sijaitsi aivan rajan pinnassa
Historiaa | Talot 1939 | Kurkelan suvut | Kurkela nyt |
Lavola
Lavola oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. Terijoen asemalle oli matkaa 12 kilometriä, Kivennavan kirkolle saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Lavolan suvut | Lavola nyt |
Liikola
Liikola sijaitsi Kivennapa-Kanneljärvi maantien varressa. Liikolassa oli talvisodan alkaessa parikymmentä taloa. Kylää kutsuttiin myös Keski-Voipeelaksi tai Hyyteläksi, jotta sitä ei sekoitettaisi pitäjänrajan toisella puolella olevaa Kanneljärven Liikolaan.
Historiaa | Talot 1939 | Liikolan suvut | Liikola nyt |
Lintula
Lintulassa toimi ennen sotaa Lintulan luostari, joka oli Suomen ainoa kreikkalaiskatolinen naisluostari.
Historiaa | Talot 1939 | Lintulan suvut | Lintula nyt |
Lipola
Lipola oli isohko kylä ennen talvisodan syttymistä, taloja 77. Lipola sijaitsi aivan rajan tuntumassa pitäjän koilliskulmalla.
Historiaa | Talot 1939 | Lipolan suvut | Lipola nyt |
Miettilä
Miettilä sijaitsi Rautuun johtavan tien varressa, puolimatkassa Kivennavan kirkonkylästä Raudun kirkonkylään, Kauksamon ja Lipolan välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Miettilän suvut | Miettilä nyt |
Multala (Sikiälä)
Multala oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. Karvala ja Hartonen olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala.
Historiaa | Talot 1939 | Multalan suvut | Multala nyt |
Mustapohja
Mustapohja oli pienehkö kylä aivan rajan pinnassa pitäjän kaakkoiskulmalla. Taloja vuonna 1939 oli 24.
Historiaa | Talot 1939 | Mustapohjan suvut | Mustapohja nyt |
Pamppala
Pamppala sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa Muolaan rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35.
Historiaa | Talot 1939 | Pamppaisen suvut | Pamppainen nyt |
Patrikki
Patrikki sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan Ikolan kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen. Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Patrikin suvut | Patrikki nyt |
Pihlainen
Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Pihlaisen suvut | Pihlainen nyt |
Polviselkä
Polviselkä oli Kivennavan isoimpia kyliä, vuonna 1939 lähes 70 taloa, joissa asukkaita noin kolme ja puolisataa. Polviselkä oli kirkonkylästä etelään, aivan kirkonkylän liepeillä. Polviselkä sijaitsi korkealla mäellä.
Historiaa | Talot 1939 | Polviselän suvut | Polviselkä nyt |
Puhtula
Puhtula liitettiin vuoden 1920 alusta Terijokeen. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää.
Historiaa | Puhtulan suvut | Puhtulan nyt |
Raivola
Raivola koostui kolmesta osasta. Puhuttiin Alaraivolasta ja Yläraivolasta sekä Raivolan asemasta. Taloja Raivolassa oli ennen talvisotaa yli neljäsataa.
Historiaa | Talot 1939 | Raivolan suvut | Raivola nyt |
Rantakylä
Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km Viipuriin vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Rantakylän suvut | Rantakylä nyt |
Riihisyrjä
Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä Rautuun johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53.
Historiaa | Talot 1939 | Riihisyrjän suvut | Riihisyrjä nyt |
Riihiö
Riihiö oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja Lempaala. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo.
Historiaa | Talot 1939 | Riihiön suvut | Riihiö nyt |
Ronnunkylä
Ronnunkylä kuului kirkonkirjoissa Ahjärvelle, vaikka se maantieteellisesti siitä oli selvästi erillään.
Historiaa | Talot 1939 | Ronnunkylän suvut | Rontu nyt |
Räikylä
Räikylä tai Räikkylä oli pieni kylä Siiranmäen, Soppikylän ja Kekrolan välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen.
Historiaa | Talot 1939 | Räikylän suvut | Räikylä nyt |
Saarenmaa
Saarenmaa oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli Kuortti. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa.
Historiaa | Talot 1939 | Saarenmaan suvut | Saarenmaa nyt |
Seppälä
Seppälä sijaitsi Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä.
Historiaa | Talot 1939 | Seppälän suvut | Seppälä nyt |
Siiranmäki
Siiranmäki sijaitsi kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen. Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Sikiälän suvut | Sikiälä nyt |
Soppikylä
Soppikylä oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa Vehmaisten ja Räikkylän välissä hieman syrjässä maantiestä.
Historiaa | Talot 1939 | Soppikylän suvut | Soppikylä nyt |
Suurselkä
Suurselkälä sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä.
Historiaa | Talot 1939 | Suurselän suvut | Suurselkä nyt |
Terijoki
Terijoen ensimmäinen kuntakokous pidettiin Keskikylän kansakoulussa 1910. Terijoen seurakunta oli päässyt itsenäiseksi jo aiemmin ja tämä mahdollisti Kivennavan eteläosien kylien irtautumisen entisestä pitäjästään.
Historiaa | Terijoen suvut | Terijoki nyt |
Tiilinmaa
Historiaa | Talot 1939 | Tiilinmaan suvut | Tiilinmaa nyt |
Tirttula
Tirttula Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Tirttulan suvut | Tirttula nyt |
Uupune
Uupune sijaitsi viitisen kilometriä Kirkonkylästä koilliseen Terijoki-Viipuri maantien varressa. Uupuneen viisi taloa olivat tiiviinä rykelmänä tien varressa.
Historiaa | Talot 1939 | Uupunen suvut | Uupune nyt |
Vaittila
Vaittila oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Valkjärvelle ja Rautuun johtavien teiden risteyksessä. Lipola oli Vaittilan naapurikylä.
Historiaa | Talot 1939 | Vaittilan suvut | Vaittila nyt |
Vehmainen
Vehmainen sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56.
Historiaa | Talot 1939 | Vehmaisen suvut | Vehmainen nyt |
Voipiala
Voipiala oli Kivennavalla yksi kolmikyläksi sanotun kylärykelmän osa. Näitä kyliä kutsuttiin yhteisellä nimellä Voipeela. Voipialassa oli 23 taloa vuonna 1939.
Historiaa | Talot 1939 | Voipialan suvut | Voipiala nyt |
Vuottaa
Vuottaa sijaitsi Kirkonkylästä Rautuun johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja Valkjärven tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939.
Historiaa | Talot 1939 | Vuottaan suvut | Vuottaa nyt |
Ylentölä
Ylentelä oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä Valkjärven rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa.
Historiaa | Talot 1939 | Ylentölän suvut | Ylentölä nyt |