Kivennavan kylät

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(Versioiden välissä 153 muuta muokkausta.)
Rivi 1: Rivi 1:
-
{{SmallTOC}}
+
-
===[[Ahjärvi]]===
+
==Kylien jaottelu==
 +
Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.
-
'''Ahjärvi''' oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
+
Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa.
-
{| width=100%
+
 
-
|-
+
Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven historiaa]]
+
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven talot 1939]]
+
1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut [[Terijoki]] ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. [[Rätysaari]] eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven suvut]]
+
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärvi nyt]]
+
Kyläjaotteluista eri aikoina ja eri lähteissä on listat toisella koostesivulla: '''[[Kivennavan kylät eri lähteissä]]'''
-
|}
+
 
 +
 
 +
== Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät ==
 +
 
 +
{| style="width:100%" border="0"
 +
|-
 +
| style="width:50%" valign=top|
 +
'''<big>[[Ahjärvi]]</big>'''
----
----
-
===[[Hartonen]]===
+
'''<big>[[Alakylä]]</big>'''<small> oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.</small>
-
Idässä '''Hartonen''' rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
+
-
{| width=100%; border="0"
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartonen nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Hiirelä]]===
+
'''<big>[[Haapala]]</big>'''<small> Haapalaan kuuluneille '''[[Luutahäntä|Luutahännälle]]''' ja '''[[Tulokas|Tulokkaalle]]''' on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. '''[[Tulokas]]''' on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754  henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut '''[[Alakylä]]''' oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle. </small>
-
'''Hiirelä''' oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Holttila]]===
+
'''<big>[[Hiirelä]]</big>'''<small> Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu '''[[Kurkela|Kurkelaan]]'''. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa Kurkela on '''[[Tonteri]]''', '''[[Vanhakylä]]''', ja '''[[Hiirelä]]'''.</small>
-
'''Holttila''' oli pieni kylä  lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttila suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttila nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Ikola]]===
+
'''<big>[[Hartonen]]</big>'''<small> Hartonen liitettiin 1920-luvulla '''[[Terijoki|Terijokeen]]''', joten ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa sitä ei ole.</small>
-
'''Ikola''' sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikola suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikola nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Jalkala]]===
+
'''<big>[[Holttila]]</big>'''
-
'''Jalkalan''' kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkalan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkalan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkalan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkala nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Joutselkä]]===
+
'''<big>[[Ikola]]</big>'''<small> Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa '''[[Järvelä]]''' nimisenä 1780-luvulle. '''[[Patrik]]''' kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. '''[[Paksujalkala]]''' kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.</small>
-
'''Joutselkä''' oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselkä suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselkä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kanala]]===
+
'''<big>[[Jalkala]]</big>'''<small> oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. ''Kylästä kylään'' kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.</small>
-
'''Kanala''' oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanalan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanalan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanala suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanala nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Karvala]]===
+
'''<big>[[Joutselkä|Joutselän]]</big>'''<small> osat '''[[Jalkala]]''', '''[[Rasala]]''' ja '''[[Mustapohja]]''' esitellään ''Kylästä kylään'' kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.</small>
-
'''Karvalasta''' kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Jäppinen]]</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa.</small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvalan historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Järvelä]]</big>'''<small> Osa '''[[Ikola]]n''' taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvalan talot 1939|Talot 1939]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvalan suvut]]
+
'''<big>[[Kanala]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvala nyt]]
+
---- 
-
|}
+
'''<big>[[Karvala]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kaukolempiälä]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kauksamo]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kekrola]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kivennavan Kirkonkylä]]</big>'''<small> ''Kivennapa kylästä kylään'' sijoittaa '''[[Tiilinmaa]]n''' osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään. </small>
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kontu]]</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.</small>
 +
---- 
 +
'''<big>[[Korpikylä]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kotselkä]]</big>'''
----
----
-
===[[Kaukolempiälä]]===
+
'''<big>[[Koukkula]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa '''[[Koukkula|Koukkulan]]''' kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.</small>
-
'''Kaukolempiälää''' kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Kukonmäki]]</big>''' <small>1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.</small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Kuokkala]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttila nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kauksamo]]===
+
'''<big>[[Kurkela]]</big>''' 
-
'''Kauksamo''' oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Lavola]]a</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. ''Kivennapa kylästä kylään'' esittelee sen omana kylänään.</small>
-
|-
+
---- 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamon historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Liikola]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamon talot 1939|Talot 1939]]
+
---- 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamon suvut]]
+
'''<big>[[Linnanmäki]]</big>'''<small> Linnanmäki oli osa '''[[Kirkonkylä]]ä''', mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamo nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kekrola]]===
+
'''<big>[[Lintula]]</big>'''
-
'''Kekrolasta''' oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä.
+
----
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Lipola]]</big>'''
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrolan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrola nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kirkonkylä]]===
+
'''<big>[[Luutahäntä]]</big>'''<small> Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.</small>
-
'''Kirkonkylä''' koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä.  Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.
+
----   
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Metsälä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' Metsälän '''[[Miettilä]]'''-kylän yhteydessä.</small>
-
|-
+
----  
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Miettilä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' '''[[Metsälä|Metsälän]]''' Miettilä-kylän yhteydessä.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän talot 1939|Talot 1939]]
+
----  
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän suvut]]
+
'''<big>[[Multala]]n</big>'''<small> vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylä nyt]]
+
----
-
|}
+
 
 +
 
 +
|
 +
| style="width:50%" valign=top|  
 +
'''<big>[[Mustapohja]]</big>'''<small>  oli henkikirjoissa osa '''[[Joutselkä]]ä'''</small>
 +
---- 
 +
'''<big>[[Pamppala]]</big>'''
----
----
-
===[[Kontu]]===
+
'''<big>[[Paksujalkala]]</big>'''<small> kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi '''[[Ikola]]a'''.</small>
-
'''Kontu''' oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Patrik]]ki</big>'''<small> kuului '''[[Ikola]]an''', vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään. </small>
-
|-
+
---- 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Pihlainen]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kontu nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Korpikylä]]===
+
'''<big>[[Polviselkä]]</big>'''
-
'''Korpikylä''' sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kotselkä]]===
+
'''<big>[[Puhtula]]</big>'''
-
'''Kotselän''' kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselkä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kuokkala]]===
+
'''<big>[[Pylkkölä]]</big>''' <small>Osa '''[[Vuottaa]]n''' taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
-
Kuokkala liitettiin Terijokeen 1928.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kuokkalan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kuokkalan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kuokkala nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kurkela]]===
+
'''<big>[[Raivola]]</big>'''
-
'''Kurkela''' sijaitsi aivan rajan pinnassa
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkelan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkelan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkelan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkela nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Lavola]]===
+
'''<big>[[Rantakylä]]</big>'''
-
'''Lavola''' oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. Terijoen asemalle oli matkaa 12 kilometriä, Kivennavan kirkolle saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lavolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lavolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lavolan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lavola nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Liikola]]===
+
-
'''Liikola''' sijaitsi Kivennapa-Kanneljärvi maantien varressa. Liikolassa oli talvisodan alkaessa parikymmentä taloa. Kylää kutsuttiin myös Keski-Voipeelaksi tai Hyyteläksi, jotta sitä ei sekoitettaisi pitäjänrajan toisella puolella olevaa Kanneljärven Liikolaan. 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Liikolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Liikolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Liikolan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Liikola nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Lintula]]===
+
'''<big>[[Rasala]]a</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
'''Lintulassa''' toimi ennen sotaa Lintulan luostari, joka oli Suomen ainoa kreikkalaiskatolinen naisluostari.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lintulan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lintulan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lintulan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lintula nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Lipola]]===
+
-
'''Lipola''' oli isohko kylä ennen talvisodan syttymistä, taloja 77. Lipola sijaitsi aivan rajan tuntumassa pitäjän koilliskulmalla.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipolan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipola nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Miettilä]]===
+
-
'''Miettilä''' sijaitsi Rautuun johtavan tien varressa, puolimatkassa Kivennavan kirkonkylästä Raudun kirkonkylään, Kauksamon ja Lipolan välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Multala]] (Sikiälä)===
+
'''<big>[[Riihisyrjä]]</big>'''<small> </small>
-
'''Multala''' oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. Karvala ja Hartonen olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Multalan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Multalan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Multalan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Multala nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Mustapohja]]===
+
'''<big>[[Riihiö]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
Mustapohja oli pienehkö kylä aivan rajan pinnassa pitäjän kaakkoiskulmalla. Taloja vuonna 1939 oli 24.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[MMustapohjan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Mustapohjan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Mustapohjan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Mustapohja nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Pamppala]]===
+
-
'''Pamppala''' sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa Muolaan rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppaisen historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppaisen talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppaisen suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppainen nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Patrikki]]===
+
-
'''Patrikki''' sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan Ikolan kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen.  Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Patrikin historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Patrikin talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Patrikin suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Patrikki nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Pihlainen]]===
+
-
'''Pihlainen''' sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisen historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisen talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisen suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlainen nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Polviselkä]]===
+
-
'''Polviselkä''' oli Kivennavan isoimpia kyliä, vuonna 1939 lähes 70 taloa, joissa asukkaita noin kolme ja puolisataa. Polviselkä oli kirkonkylästä etelään, aivan kirkonkylän liepeillä. Polviselkä sijaitsi korkealla mäellä.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselkä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Puhtula]]===
+
-
'''Puhtula''' liitettiin vuoden 1920 alusta Terijokeen. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Puhtulan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Puhtulan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Puhtulan nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Raivola]]===
+
-
'''Raivola''' koostui kolmesta osasta. Puhuttiin Alaraivolasta ja Yläraivolasta sekä Raivolan asemasta. Taloja Raivolassa oli ennen talvisotaa yli neljäsataa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivolan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivola nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Rantakylä]]===
+
-
Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km Viipuriin vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Riihisyrjä]]===
+
'''<big>[[Ronnukylä]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä Rautuun johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Riihiö]]===
+
'''<big>[[Räikylä]]</big>'''<small> </small>
-
'''Riihiö''' oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja Lempaala. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihiön historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihiön talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihiön suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihiö nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Ronnunkylä]]===
+
'''<big>[[Saarenmaa]]</big>'''<small> </small>
-
'''Ronnunkylä''' kuului kirkonkirjoissa Ahjärvelle, vaikka se maantieteellisesti siitä oli selvästi erillään.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ronnunkylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ronnunkylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ronnunkylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rontu nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Räikylä]]===
+
'''<big>[[Seppälä]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa '''[[Koukkula|Koukkulan]]''' kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.  
-
'''Räikylä''' tai '''Räikkylä''' oli pieni kylä Siiranmäen, Soppikylän ja Kekrolan välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen.
+
'''[[Termola]]''' kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.</small>
-
{| width=100%
+
----
-
|-
+
'''<big>[[Multala|Sikiälä]]</big>'''<small> oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin Multalaksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylän historiaa|Historiaa]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylän talot 1939|Talot 1939]]
+
'''<big>[[Siiranmäki]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylän suvut]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylä nyt]]
+
'''<big>[[Soppikylä]]</big>'''<small> </small>
-
|}
+
----
-
----
+
'''<big>[[Suurselkä]]lä</big>'''<small> </small>
-
+
----
-
===[[Saarenmaa]]===
+
'''<big>[[Tammiselkä]]</big>'''<small> </small>
-
'''Saarenmaa''' oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli Kuortti. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa.
+
----
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Terijoki]]</big>'''<small> Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.</small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaan historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Tiilinmaa]]</big>'''<small> Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaan talot 1939|Talot 1939]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaan suvut]]
+
'''<big>[[Tirttula]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaa nyt]]
+
----
-
|}
+
'''<big>[[Tonteri]]a</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa on '''Tonteri''' 50 taloa, '''[[Vanhakylä]]''' 11 taloa, '''[[Hiirelä]]''' 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat '''[[Kurkela]]an'''. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.</small>
-
----
+
----
-
===[[Seppälä]]===
+
'''<big>[[Tulokas]]</big>''' <small>on osa '''[[Haapala]]a'''. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.</small>
-
'''Seppälä''' sijaitsi Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä.
+
----
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Uupunut]]</big>'''<small> Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.</small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälän historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Vaittila]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälän talot 1939|Talot 1939]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälän suvut]]
+
'''<big>[[Vanhakylä]]</big>'''<small> ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa '''[[Kurkela]]a'''. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa. Kurkelan sijasta on '''[[Tonteri]]''' 50 taloa, '''[[Vanhakylä]]''' 11 taloa, '''[[Hiirelä]]''' 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälä nyt]]
+
----
-
|}
+
'''<big>[[Vehmainen]]</big>'''<small> </small>
-
----
+
----
-
===[[Siiranmäki]]===
+
'''<big>[[Voipiala]]</big>'''<small> </small>
-
Siiranmäki sijaitsi kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen. Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa.
+
----
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Vuottaa]]</big>'''<small> Osa Vuottaan taloista oli '''[[Pylkkölä]]''' nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälän historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Ylentölä]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Soppikylä]]===
+
-
'''Soppikylä''' oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa Vehmaisten ja Räikkylän välissä hieman syrjässä maantiestä.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Suurselkä]]===
+
-
'''Suurselkälä''' sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä.
+
-
{| width=100% align=center
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselkälän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselkä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Terijoki]]===
+
-
'''Terijoen''' ensimmäinen kuntakokous pidettiin Keskikylän kansakoulussa 1910. Terijoen seurakunta oli päässyt itsenäiseksi jo aiemmin ja tämä mahdollisti Kivennavan eteläosien kylien irtautumisen entisestä pitäjästään.
+
-
{| width=100% align=center
+
-
|-
+
-
|width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Terijoen historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Terijoen suvut]]
+
-
|width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Terijoki nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Tiilinmaa]]===
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaa nyt]]
 
|}
|}
-
----
 
-
===[[Tirttula]]===
 
-
'''Tirttula''' Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttulan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttulan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttulan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttula nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Uupune]]===
 
-
'''Uupune''' sijaitsi viitisen kilometriä Kirkonkylästä koilliseen Terijoki-Viipuri maantien varressa. Uupuneen viisi taloa olivat tiiviinä rykelmänä tien varressa.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Uupunen historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Uupunen talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Uupunen suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Uupune nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Vaittila]]===
 
-
'''Vaittila''' oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Valkjärvelle ja Rautuun johtavien teiden risteyksessä. Lipola oli Vaittilan naapurikylä.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittilan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittilan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittilan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittila nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Vehmainen]]===
 
-
'''Vehmainen''' sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmaisen historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmaisen talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmaisen suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmainen nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Voipiala]]===
 
-
'''Voipiala''' oli Kivennavalla yksi kolmikyläksi sanotun kylärykelmän osa. Näitä kyliä kutsuttiin yhteisellä nimellä Voipeela. Voipialassa oli 23 taloa vuonna 1939.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipialan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipialan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipialan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipiala nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Vuottaa]]===
 
-
'''Vuottaa''' sijaitsi Kirkonkylästä Rautuun johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja Valkjärven tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaa nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Ylentölä]]===
 
-
'''Ylentelä''' oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä Valkjärven rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölä nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 

Nykyinen versio 22. tammikuuta 2016 kello 15.38

Kylien jaottelu

Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.

Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä Kivennapa kylästä kylään kirjassa.

Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.

1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut Terijoki ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. Rätysaari eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.

Kyläjaotteluista eri aikoina ja eri lähteissä on listat toisella koostesivulla: Kivennavan kylät eri lähteissä


Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät

Ahjärvi

Alakylä oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.

Haapala Haapalaan kuuluneille Luutahännälle ja Tulokkaalle on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. Tulokas on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754 henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut Alakylä oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle.

Hiirelä Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kivennapa kylästä kylään kirjassa Kurkela on Tonteri, Vanhakylä, ja Hiirelä.

Hartonen Hartonen liitettiin 1920-luvulla Terijokeen, joten Kivennapa kylästä kylään kirjassa sitä ei ole.

Holttila

Ikola Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle. Patrik kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.

Jalkala oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. Kylästä kylään kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.

Joutselän osat Jalkala, Rasala ja Mustapohja esitellään Kylästä kylään kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.

Jäppinen ei ole omana kylänään henkikirjoissa.

Järvelä Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.

Kanala

Karvala

Kaukolempiälä

Kauksamo

Kekrola

Kivennavan Kirkonkylä Kivennapa kylästä kylään sijoittaa Tiilinmaan osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään.

Kontu ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.

Korpikylä

Kotselkä

Koukkula Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.

Kukonmäki 1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.

Kuokkala

Kurkela

Lavolaa ei esiinny missään henkikirjassa. Kivennapa kylästä kylään esittelee sen omana kylänään.

Liikola

Linnanmäki Linnanmäki oli osa Kirkonkylää, mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.

Lintula

Lipola

Luutahäntä Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.

Metsälä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.

Miettilä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.

Multalan vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.


Mustapohja oli henkikirjoissa osa Joutselkää

Pamppala

Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.

Patrikki kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään.

Pihlainen

Polviselkä

Puhtula

Pylkkölä Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.

Raivola

Rantakylä

Rasalaa ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Riihisyrjä

Riihiö ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Ronnukylä ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Räikylä

Saarenmaa

Seppälä Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää. Termola kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.

Sikiälä oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin Multalaksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.

Siiranmäki

Soppikylä

Suurselkälä

Tammiselkä

Terijoki Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.

Tiilinmaa Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä.

Tirttula

Tonteria ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. Kivennapa kylästä kylään kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.

Tulokas on osa Haapalaa. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.

Uupunut Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.

Vaittila

Vanhakylä ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa Kurkelaa. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole Kivennapa kylästä kylään kirjassa. Kurkelan sijasta on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti.

Vehmainen

Voipiala

Vuottaa Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.

Ylentölä

Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Kivennavan_kyl%C3%A4t
Henkilökohtaiset työkalut