Kivennavan kylät

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(Versioiden välissä 158 muuta muokkausta.)
Rivi 1: Rivi 1:
-
===[[Ahjärvi]]===
+
 +
==Kylien jaottelu==
 +
Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.
-
'''Ahjärvi''' oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
+
Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa.
-
{| width=100%
+
 
-
|-
+
Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven historiaa]]
+
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven talot 1939]]
+
1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut [[Terijoki]] ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. [[Rätysaari]] eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven suvut]]
+
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärvi nyt]]
+
Kyläjaotteluista eri aikoina ja eri lähteissä on listat toisella koostesivulla: '''[[Kivennavan kylät eri lähteissä]]'''
-
|}
+
 
 +
 
 +
== Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät ==
 +
 
 +
{| style="width:100%" border="0"
 +
|-
 +
| style="width:50%" valign=top|
 +
'''<big>[[Ahjärvi]]</big>'''
----
----
-
===[[Hartonen]]===
+
'''<big>[[Alakylä]]</big>'''<small> oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.</small>
-
Idässä '''Hartonen''' rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
+
-
{| width=100%; border="0"
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartonen nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Hiirelä]]===
+
'''<big>[[Haapala]]</big>'''<small> Haapalaan kuuluneille '''[[Luutahäntä|Luutahännälle]]''' ja '''[[Tulokas|Tulokkaalle]]''' on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. '''[[Tulokas]]''' on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754  henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut '''[[Alakylä]]''' oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle. </small>
-
'''Hiirelä''' oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Holttila]]===
+
'''<big>[[Hiirelä]]</big>'''<small> Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu '''[[Kurkela|Kurkelaan]]'''. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa Kurkela on '''[[Tonteri]]''', '''[[Vanhakylä]]''', ja '''[[Hiirelä]]'''.</small>
-
'''Holttila''' oli pieni kylä  lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttila suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttila nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Ikola]]===
+
'''<big>[[Hartonen]]</big>'''<small> Hartonen liitettiin 1920-luvulla '''[[Terijoki|Terijokeen]]''', joten ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa sitä ei ole.</small>
-
'''Ikola''' sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikola suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ikola nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Jalkala]]===
+
'''<big>[[Holttila]]</big>'''
-
'''Jalkalan''' kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkalan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkalan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkalan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Jalkala nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Joutselkä]]===
+
'''<big>[[Ikola]]</big>'''<small> Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa '''[[Järvelä]]''' nimisenä 1780-luvulle. '''[[Patrik]]''' kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. '''[[Paksujalkala]]''' kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.</small>
-
'''Joutselkä''' oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselkä suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Joutselkä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kanala]]===
+
'''<big>[[Jalkala]]</big>'''<small> oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. ''Kylästä kylään'' kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.</small>
-
'''Kanala''' oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanalan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanalan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanala suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kanala nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Karvala]]===
+
'''<big>[[Joutselkä|Joutselän]]</big>'''<small> osat '''[[Jalkala]]''', '''[[Rasala]]''' ja '''[[Mustapohja]]''' esitellään ''Kylästä kylään'' kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.</small>
-
'''Karvalasta''' kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Jäppinen]]</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa.</small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvalan historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Järvelä]]</big>'''<small> Osa '''[[Ikola]]n''' taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvalan talot 1939|Talot 1939]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvalan suvut]]
+
'''<big>[[Kanala]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Karvala nyt]]
+
---- 
-
|}
+
'''<big>[[Karvala]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kaukolempiälä]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kauksamo]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kekrola]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kivennavan Kirkonkylä]]</big>'''<small> ''Kivennapa kylästä kylään'' sijoittaa '''[[Tiilinmaa]]n''' osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään. </small>
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kontu]]</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.</small>
 +
---- 
 +
'''<big>[[Korpikylä]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kotselkä]]</big>'''
----
----
-
===[[Kaukolempiälä]]===
+
'''<big>[[Koukkula]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa '''[[Koukkula|Koukkulan]]''' kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.</small>
-
'''Kaukolempiälää''' kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Kukonmäki]]</big>''' <small>1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.</small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Kuokkala]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttila nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kauksamo]]===
+
'''<big>[[Kurkela]]</big>''' 
-
'''Kauksamo''' oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Lavola]]a</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. ''Kivennapa kylästä kylään'' esittelee sen omana kylänään.</small>
-
|-
+
---- 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamon historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Liikola]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamon talot 1939|Talot 1939]]
+
---- 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamon suvut]]
+
'''<big>[[Linnanmäki]]</big>'''<small> Linnanmäki oli osa '''[[Kirkonkylä]]ä''', mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kauksamo nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kekrola]]===
+
'''<big>[[Lintula]]</big>'''
-
'''Kekrolasta''' oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä.
+
----
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Lipola]]</big>'''
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrolan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kekrola nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kirkonkylä]]===
+
'''<big>[[Luutahäntä]]</big>'''<small> Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.</small>
-
'''Kirkonkylä''' koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä.  Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.
+
----   
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Metsälä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' Metsälän '''[[Miettilä]]'''-kylän yhteydessä.</small>
-
|-
+
----  
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Miettilä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' '''[[Metsälä|Metsälän]]''' Miettilä-kylän yhteydessä.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän talot 1939|Talot 1939]]
+
----  
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän suvut]]
+
'''<big>[[Multala]]n</big>'''<small> vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylä nyt]]
+
----
-
|}
+
 
 +
 
 +
|
 +
| style="width:50%" valign=top|  
 +
'''<big>[[Mustapohja]]</big>'''<small>  oli henkikirjoissa osa '''[[Joutselkä]]ä'''</small>
 +
---- 
 +
'''<big>[[Pamppala]]</big>'''
----
----
-
===[[Kontu]]===
+
'''<big>[[Paksujalkala]]</big>'''<small> kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi '''[[Ikola]]a'''.</small>
-
'''Kontu''' oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.
+
---- 
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Patrik]]ki</big>'''<small> kuului '''[[Ikola]]an''', vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään. </small>
-
|-
+
---- 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Pihlainen]]</big>'''
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kontu nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Korpikylä]]===
+
'''<big>[[Polviselkä]]</big>'''
-
'''Korpikylä''' sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Korpikylä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kotselkä]]===
+
'''<big>[[Puhtula]]</big>'''
-
'''Kotselän''' kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa.
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kotselkä nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kuokkala]]===
+
'''<big>[[Pylkkölä]]</big>''' <small>Osa '''[[Vuottaa]]n''' taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kuokkalan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kuokkalan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kuokkalan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kuokkala nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Kurkela]]===
+
'''<big>[[Raivola]]</big>'''
-
 
+
----
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Rantakylä]]</big>'''
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkelan historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Rasala]]a</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkelan talot 1939|Talot 1939]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkelan suvut]]
+
'''<big>[[Riihisyrjä]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kurkela nyt]]
+
----
-
|}
+
'''<big>[[Riihiö]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
----
+
----
-
===[[Lipola]]===
+
'''<big>[[Ronnukylä]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
 
+
----
-
{| width=100%
+
'''<big>[[Räikylä]]</big>'''<small> </small>
-
|-
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipolan historiaa|Historiaa]]
+
'''<big>[[Saarenmaa]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipolan talot 1939|Talot 1939]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipolan suvut]]
+
'''<big>[[Seppälä]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa '''[[Koukkula|Koukkulan]]''' kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Lipola nyt]]
+
'''[[Termola]]''' kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.</small>
-
|}
+
----
-
+
'''<big>[[Multala|Sikiälä]]</big>'''<small> oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin Multalaksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.</small>
-
===[[Miettilä]]===
+
----
-
 
+
'''<big>[[Siiranmäki]]</big>'''<small> </small>
-
{| width=100%
+
----
-
|-
+
'''<big>[[Soppikylä]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilän historiaa|Historiaa]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilän talot 1939|Talot 1939]]
+
'''<big>[[Suurselkä]]lä</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilän suvut]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Miettilä nyt]]
+
'''<big>[[Tammiselkä]]</big>'''<small> </small>
-
|}
+
----
-
----
+
'''<big>[[Terijoki]]</big>'''<small> Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.</small>
-
===[[Pamppainen]]===
+
----
-
 
+
'''<big>[[Tiilinmaa]]</big>'''<small> Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä.</small>
-
{| width=100%
+
----
-
|-
+
'''<big>[[Tirttula]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppaisen historiaa|Historiaa]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppaisen talot 1939|Talot 1939]]
+
'''<big>[[Tonteri]]a</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa on '''Tonteri''' 50 taloa, '''[[Vanhakylä]]''' 11 taloa, '''[[Hiirelä]]''' 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat '''[[Kurkela]]an'''. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppaisen suvut]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pamppainen nyt]]
+
'''<big>[[Tulokas]]</big>''' <small>on osa '''[[Haapala]]a'''. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.</small>
-
|}
+
----
-
----
+
'''<big>[[Uupunut]]</big>'''<small> Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.</small>
-
===[[Pihlainen]]===
+
----
-
 
+
'''<big>[[Vaittila]]</big>'''<small> </small>
-
{| width=100%
+
----
-
|-
+
'''<big>[[Vanhakylä]]</big>'''<small> ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa '''[[Kurkela]]a'''. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa. Kurkelan sijasta on '''[[Tonteri]]''' 50 taloa, '''[[Vanhakylä]]''' 11 taloa, '''[[Hiirelä]]''' 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti.</small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisen historiaa|Historiaa]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisen talot 1939|Talot 1939]]
+
'''<big>[[Vehmainen]]</big>'''<small> </small>
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisen suvut]]
+
----
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlainen nyt]]
+
'''<big>[[Voipiala]]</big>'''<small> </small>
-
|}
+
----
-
----
+
'''<big>[[Vuottaa]]</big>'''<small> Osa Vuottaan taloista oli '''[[Pylkkölä]]''' nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
-
===[[Polviselkä]]===
+
----
-
 
+
'''<big>[[Ylentölä]]</big>'''<small> </small>
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Polviselkä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Puhtula]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Puhtulan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Puhtulan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Puhtulan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Puhtulan nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Räikylä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räikylä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Raivola]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivolan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivolan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivolan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Raivola nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Rantakylä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Rantakylä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Räytylä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räytylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räytylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räytylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Räytylä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Riihisyrjä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Riihisyrjä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Saarenmaa]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Saarenmaa nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Seppälä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Seppälä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Siiranmäki]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Sikiälä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Sikiälä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Holttilan nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Soppikylä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100%
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Soppikylä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Suurselkä]]===
+
-
 
+
-
{| width=100% align=center
+
-
|-
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselän historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselän talot 1939|Talot 1939]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselän suvut]]
+
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Suurselkä nyt]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Terijoki]]===
+
-
 
+
-
{| width=100% align=center
+
-
|-
+
-
|width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Terijoen historiaa|Historiaa]]
+
-
|width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Terijoen suvut]]
+
-
|width:33% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Terijoki nyt]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Tiilinmaa]]===
 
-
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tiilinmaa nyt]]
 
|}
|}
-
----
 
-
===[[Tirttula]]===
 
-
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttulan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttulan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttulan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Tirttula nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Vaittila]]===
 
-
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittilan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittilan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittilan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vaittila nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Vehmainen]]===
 
-
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmaisen historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmaisen talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmaisen suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vehmainen nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Voipiala]]===
 
-
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipialan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipialan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipialan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Voipiala nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Vuottaa]]===
 
-
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaan historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaan talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaan suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Vuottaa nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Ylentölä]]===
 
-
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölä nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 

Nykyinen versio 22. tammikuuta 2016 kello 15.38

Kylien jaottelu

Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.

Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä Kivennapa kylästä kylään kirjassa.

Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.

1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut Terijoki ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. Rätysaari eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.

Kyläjaotteluista eri aikoina ja eri lähteissä on listat toisella koostesivulla: Kivennavan kylät eri lähteissä


Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät

Ahjärvi

Alakylä oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.

Haapala Haapalaan kuuluneille Luutahännälle ja Tulokkaalle on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. Tulokas on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754 henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut Alakylä oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle.

Hiirelä Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kivennapa kylästä kylään kirjassa Kurkela on Tonteri, Vanhakylä, ja Hiirelä.

Hartonen Hartonen liitettiin 1920-luvulla Terijokeen, joten Kivennapa kylästä kylään kirjassa sitä ei ole.

Holttila

Ikola Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle. Patrik kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.

Jalkala oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. Kylästä kylään kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.

Joutselän osat Jalkala, Rasala ja Mustapohja esitellään Kylästä kylään kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.

Jäppinen ei ole omana kylänään henkikirjoissa.

Järvelä Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.

Kanala

Karvala

Kaukolempiälä

Kauksamo

Kekrola

Kivennavan Kirkonkylä Kivennapa kylästä kylään sijoittaa Tiilinmaan osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään.

Kontu ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.

Korpikylä

Kotselkä

Koukkula Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.

Kukonmäki 1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.

Kuokkala

Kurkela

Lavolaa ei esiinny missään henkikirjassa. Kivennapa kylästä kylään esittelee sen omana kylänään.

Liikola

Linnanmäki Linnanmäki oli osa Kirkonkylää, mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.

Lintula

Lipola

Luutahäntä Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.

Metsälä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.

Miettilä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.

Multalan vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.


Mustapohja oli henkikirjoissa osa Joutselkää

Pamppala

Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.

Patrikki kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään.

Pihlainen

Polviselkä

Puhtula

Pylkkölä Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.

Raivola

Rantakylä

Rasalaa ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Riihisyrjä

Riihiö ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Ronnukylä ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Räikylä

Saarenmaa

Seppälä Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää. Termola kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.

Sikiälä oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin Multalaksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.

Siiranmäki

Soppikylä

Suurselkälä

Tammiselkä

Terijoki Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.

Tiilinmaa Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä.

Tirttula

Tonteria ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. Kivennapa kylästä kylään kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.

Tulokas on osa Haapalaa. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.

Uupunut Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.

Vaittila

Vanhakylä ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa Kurkelaa. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole Kivennapa kylästä kylään kirjassa. Kurkelan sijasta on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti.

Vehmainen

Voipiala

Vuottaa Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.

Ylentölä

Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Kivennavan_kyl%C3%A4t
Henkilökohtaiset työkalut