TalvisodanTaustaa

Metsapirtti

Talvisodan taustaa

• Jouko Heyno/Facebook 27.06.2020 (Suomen tie Talvisotaan)
  • Suomen ”tie Talvisotaan” on ollut lukuisien tutkimusten kohteena. Perusongelmana on ollut, olisiko tuo sota voitu välttää, ja jos, niin miten. Tunnelmat ovat jakautuneet jyrkästi kahtia: Sota olisi voitu välttää ”järkevällä” politiikalla ja toisaalta sotaa ei olisi voitu välttää kuin valitsemalla ”Baltian malli”. Tutkimuksissa on ollut lähteenä pääasiassa nk. läntisiä aineistoja ja diplomaattiasiakirjoja, jotka ovat olleet molempien osapuolten saatavilla 30-luvun lopulla. Erityisesti on painoa pantu Boris Rybkinin alias Boris Jartsevin ottamille kontakteille ja niissä (huhujen mukaan) esitetyille ehdotuksille. Mitään julkaistua alkuperäistä ehdotusta en ole koskaan nähnyt, mikä ei tietenkään tarkoita, että joku toinen ei olisi.
  • Asiaa on kuitenkin tutkittu myös Venäjällä, ja Petroskoin yliopiston historian professori, tohtori Juri Kilin on julkaissut tutkimuksensa suomeksi ja venäjäksi Snellman-instituutin B-sarjassa49/2002 osana artikkelia ”Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa”. Kilin osoittaa, että sotaa Suomea vastaan oli sotilaspiireissä suunniteltu ja siihen valmistauduttu ja valmentauduttu Leningradin sotilaspiirissä jo 7.10.1921 annetusta esityksestä lähtien. Tämä on tietysti luonnollista ja ymmärrettävää, jokaisen maan armeijan perustehtävä on, ei sotia, vaan valmistautua sotaan kakkia mahdollisia tilanteita varten. sama koskee tietysti myös Suomea ja Suomen armeijaa. Jos näin ei tehtäisi, olisi armeijan ylin johto jättänyt virkavelvollisuutensa täyttämättä. Sen sijaan itse sodan aloittamine ei ole armeijan, vaan poliittisen päätöksentekokoneiston asia, jälleen kaikissa maissa. Joissain kuitenkaan tämä ero ei ole yhtä selvä ja suuri kuin esim. Suomessa, etenkään 1920- ja 30-lvun Euroopassa.
  • Kilin esittää, lähteisiin viitaten, että nk. Ribbentrop-sopimuksen mukainen etupiiri oli suunniteltu liitettäväksi Neuvostoliittoon jo 20-luvulla. Tulevaksi ennustettu sota vain antoi siihen sopivan tekosyyn ja tilaisuuden. Joulukuussa 1938 Sodan valmisteluun myönnettiin rahoitus, minkä jälkeen voi sanoa, että sodan alkamisesta oli de facto päätetty. Vain tarkka ajankohta oli enää avoin. Samoin joulukuussa määrättiin erikseen koulutuksen aloittamisesta hyökkäystä varten. 30.12.1938 määrättiin suoritettavaksi Suomea vastaan käytävä sotapeli, johon otti osaa Siperian sotakokemusta saaneiden joukkojen johtoa.
  • Luoteisrintaman (huom. termi, vaikkei sotaa ollut) operatiivinen suunnitelma käsitti vihollisen voimiksi Suomen 10 jv divisioonaa, 1 ratsuväkiprikaatin ja 200 – 250 lentokonetta, Viron, Latvian ja lisäksi mahdolliset 2 – 5 saksalaista divisioonaa puolueettomissa Suomessa ja Virossa. Puolueettomuutta ei siis edes teoreettisena enää 1938 huomioitu. 7.9.1939 määrättiin Neuvostoliitossa yleinen liikekannallepano. Lokakuun alkuun aseissa oli 2,6 miljoonaa reserviläistä, ja kokonaisvahvuus noin 4,5 miljoonaa. 5.10.1939 Suomi sai kutsun Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”. Keskeistä on kuitenkin, että 8. Armeijan keskitysmarssit olivat alkaneet jo 18,9., eli neuvottelut olivat vain ajan voittamista keskitysmarssien loppuun viemiseksi. Ajankohta osoittaa, että sotatoimet oli suunnitellut talveksi. koska edellisenä talvena käyty sotapeli osoitti, jälleen kerran, että Suomi voidaan vallata vain talvella. Murmanskin alueen keskitysmarssit aloitettiin 19.9.
  • 18.-19.11. Zhdanov ja Meretskov kävivät tarkastamassa joukot ja totesivat niiden sotavalmiuden. Joukot määrättiin varaamaan elin- ja muut tarvikkeet kahden viikon sotaa varten. Neuvottelut Moskovassa jatkuivat. Lopullinen hyökkäyskäsky annettiin 29.10., kun neuvottelut edelleen jatkuivat – vielä lähes kuukauden. Tavoitteena oli Helsingin valtaus 21.12. mennessä. Hyökkäysvalmius määrättiin 21.11. ja hyökkäyskäsky joukoille annettiin 29.11.1939. Seuraavana päivänä alkoi Talvisota.
  • Lyhyesti tiivistäen: Päätös vallata Suomi ja muut vanhat rajamaat tehtiin 20-luvulla. Münchehin sopimuksen jälkeen tehtiin päätös sodan aloittamisesta, jonka jälkeen – ei tosin sitä ennenkään – se, mitä Suomi teki tai ei tehnyt, ei vaikuttanut sodan syttymiseen mitenkään, lukuun ottamatta nk. Baltian vaihtoehtoa, joka olisi johtanut miehitykseen.