Metsapirtti
Ahjärvi oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
Hiirelä oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
Holttila oli pieni kylä lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.
Ikola sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.
Jalkalan kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.
Joutselkä oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.
Kanala oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.
Karvalasta kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.
Kaukolempiälää kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.
Kauksamo oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.
Kekrolasta oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä.
Kirkonkylä koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä. Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.
Kontu oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.
Korpikylä sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.
Kotselän kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa.
Kuokkala liitettiin Terijokeen 1928.
Kurkela sijaitsi aivan rajan pinnassa
Lavola oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. Terijoen asemalle oli matkaa 12 kilometriä, Kivennavan kirkolle saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa.
Liikola sijaitsi Kivennapa-Kanneljärvi maantien varressa. Liikolassa oli talvisodan alkaessa parikymmentä taloa. Kylää kutsuttiin myös Keski-Voipeelaksi tai Hyyteläksi, jotta sitä ei sekoitettaisi pitäjänrajan toisella puolella olevaa Kanneljärven Liikolaan.
Lintulassa toimi ennen sotaa Lintulan luostari, joka oli Suomen ainoa kreikkalaiskatolinen naisluostari.
Lipola oli isohko kylä ennen talvisodan syttymistä, taloja 77. Lipola sijaitsi aivan rajan tuntumassa pitäjän koilliskulmalla.
Miettilä sijaitsi Rautuun johtavan tien varressa, puolimatkassa Kivennavan kirkonkylästä Raudun kirkonkylään, Kauksamon ja Lipolan välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa.
Multala oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. Karvala ja Hartonen olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala.
Mustapohja oli pienehkö kylä aivan rajan pinnassa pitäjän kaakkoiskulmalla. Taloja vuonna 1939 oli 24.
Pamppala sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa Muolaan rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35.
Patrikki sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan Ikolan kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen. Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa.
Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.
Polviselkä oli Kivennavan isoimpia kyliä, vuonna 1939 lähes 70 taloa, joissa asukkaita noin kolme ja puolisataa. Polviselkä oli kirkonkylästä etelään, aivan kirkonkylän liepeillä. Polviselkä sijaitsi korkealla mäellä.
Puhtula liitettiin vuoden 1920 alusta Terijokeen. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää.
Raivola koostui kolmesta osasta. Puhuttiin Alaraivolasta ja Yläraivolasta sekä Raivolan asemasta. Taloja Raivolassa oli ennen talvisotaa yli neljäsataa.
Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km Viipuriin vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa.
Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä Rautuun johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53.
Riihiö oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja Lempaala. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo.
Ronnunkylä kuului kirkonkirjoissa Ahjärvelle, vaikka se maantieteellisesti siitä oli selvästi erillään.
Räikylä tai Räikkylä oli pieni kylä Siiranmäen, Soppikylän ja Kekrolan välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen.
Saarenmaa oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli Kuortti. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa.
Seppälä sijaitsi Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä.
Siiranmäki sijaitsi kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen. Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa.
Soppikylä oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa Vehmaisten ja Räikkylän välissä hieman syrjässä maantiestä.
Suurselkälä sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä.
Terijoen ensimmäinen kuntakokous pidettiin Keskikylän kansakoulussa 1910. Terijoen seurakunta oli päässyt itsenäiseksi jo aiemmin ja tämä mahdollisti Kivennavan eteläosien kylien irtautumisen entisestä pitäjästään.
Tirttula Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa.
Uupune sijaitsi viitisen kilometriä Kirkonkylästä koilliseen Terijoki-Viipuri maantien varressa. Uupuneen viisi taloa olivat tiiviinä rykelmänä tien varressa.
Vaittila oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Valkjärvelle ja Rautuun johtavien teiden risteyksessä. Lipola oli Vaittilan naapurikylä.
Vehmainen sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56.
Voipiala oli Kivennavalla yksi kolmikyläksi sanotun kylärykelmän osa. Näitä kyliä kutsuttiin yhteisellä nimellä Voipeela. Voipialassa oli 23 taloa vuonna 1939.
Vuottaa sijaitsi Kirkonkylästä Rautuun johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja Valkjärven tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939.
Ylentelä oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä Valkjärven rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa.
