Metsäpirtin historiaa vuosi vuodelta

Metsapirtti

Metsäpirtin historiaa vuosittain

• 2000 ennen ajanlaskua (kivikausi), löydetty ihmisen kasvoja muistuttava meripihkariipus Lääjenmäeltä (Kansallismuseo)
• 0 - 1300 (vanhempi rautakausi), löydetty 3 kpl soikeita tuluskiviä
  • löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä
• 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa.
  • Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa.
• 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina
• 1323, Pähkinäsaaren rauha
• 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen.
• 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha
• 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja
  • Kylänimiä:
    • Korholanjaama
    • Raaju
    • Saaroinen (Laatokan saari)
    • Suvannon Taipale
    • Terenttilä
    • Viisjoki
  • Metsäpirttiläisiä sukunimiä:
    • Susi
    • Metso
  • Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta.
• 1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota
• 1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin.
• 1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket.
  • Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston.
• 1577, Herman Flemingin uudet retket
• 05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin
• 1595, Täyssinän rauha
• 1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia
• 1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta
• 1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen)
• 1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia.
  • Koukunniemi
  • Neusaari
  • Metsäpirtti
  • Haapsaari
  • Lapanainen
• Edellisten kylien lisäksi asuttu myös
  • Kosela
  • Korhola
• 1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta
• 1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin)
• 1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet
• 1631, laadittu Maakirja
• 1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan.
• 1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi
• 1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi.
  • Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen.
• 1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin
• 1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri.
• 1666, mainitaan vielä Taipale
• 1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta
• 1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin.
• 1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle.
• 1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle
• 1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman)
• 1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille.
  • Kesuksena toimi Petäjärven hovi.
• 1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan)
• 1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) mainitaan 146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä.
• 1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä.
• 1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä
  • ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä.
• 1741-1743, Pikkuviha
• 1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla
• 1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti)
• 1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille
• 1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille
• 1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko
• 1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo
• 17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille
• 1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen.
• 1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä
• 1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata.
• 1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä
• 1837, Sakkolan hovi perustettiin
• 1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko
• 1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm.
• 1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio
• 1864, Anomus Tapparin tullista
• 1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi.
• 1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli.
• 1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi.
• 1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät.
• 1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi.
• 1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911.
• 1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta.
• 1890, Metsäpirttiin perustettiin kirjasto seurakunnan toimesta.
• 1894, Metsäpirtti itsenäistyi. Erotettiin Sakkolasta omaksi kirkkoherrakunnaksi.
• 1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto.
• 1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu.
• 1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa.
• 1904, Larin Paraske kuoli
• 1905, perustettiin säästöpankki.
  • Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi.
• 1907, perustettiin nuorisoseura.
• 1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa.
• 1913, nuorisoseura sai oman talon.
• 1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus
• 1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta.
  • Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa.
• 1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura.
• 1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto.
  • Kannaksen rajavartiosto perustettiin (1922-1939)
• 1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura)
• 1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa.
• 1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin.
• 1927, Metsäpirttiin oma apteekki.
  • Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon.
• 1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus.
• 1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen.
• 1939, Metsäpirtissä 4822 asukasta (luterilaisia).
• 1939, 30.11.1939 alkoi talvisota
• 1940, kunnalliset lautakunnat lopetettiin sisäasiainministeron käskyllä.
• 1941, 06.10.1941 kunnan esikunta ja 80 hengen työryhmä palasivat Metsäpirttiin.
• 1944, 09.06.1944 alkoi metsäpirttiläisten toinen (osalle jo kolmas) evakkomatka.
• 1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta.
• 1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa.

Lähteitä:

• J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906.
• Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253