Kivennavan kylät 1590-1730
Metsapirtti
Kivennavan kylien kehitys 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuvuosikymmenille. Kylien talomäärää on arvioitu maa- ja henkikirjatietojen pohjalta. Asukasmäärät selviävät tarkemmin alasivuilta, joissa kylistä on tarkemmat tiedot kultakin ajanjaksolta. Taulukon linkeistä pääset näihin tarkempiin tietoihin Kivennavan kylistä ja asukkaista. Myös linkit alkuperäislähteisiin löytyvät niistä.
| Tapahtui: | 1590-1630 | 1630-1660 | 1660-1690 | 1690-1730 |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäviha 1570-1595. Ankarat kato- ja tautivuodet. Rutto. Jaakko De la Gardie sotajoukkoineen Moskovaan. Venäjän sota ja Stolbovan rauha, Inkerinmaa ja Käkisalmen lääni Ruotsille. | Ruotsi mukaan 30-vuotiseen sotaan, suomalaiset osallistuivat 30-vuotiseen sotaan Saksassa. Kivennapa läänitysherroille. Ruptuurisota. | Ruotsin suurvalta-aikaa. Noitavainot. Karjarutto. Ruotujakolaitos | Suuret kuolonvuodet. Isoviha. Vanhan Suomen aika alkaa. Uusi hallitusmuoto. | |
| Ahjärvi |
Kylän koko vaihteli 20-40 talon välillä. Kaksi kolmasosaa, välillä lähes kaikki oli kuitenkin merkitty autioiksi. (Lisätietoja) |
Kylässä jakson alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. (Lisätietoja) |
Vuoteen 1680 kymmenkunta taloa, sitten kylä kasvaa taas parinkymmenen talon kyläksi (Lisätietoja) |
Ahjärven talomäärä väheni. Maarevisiossa 1727 kylässä oli enää 11 taloa. (Lisätietoja) |
| Haapala |
Vuosisadan vaihtuessa Haapalassa oli 6 taloa, kaikki merkitty autioiksi. Sittemmin kylän suuruudeksi vakiintui 3 asuttua taloa. (Lisätietoja) |
Haapala tilamäärä pysyi kolmena aina Ruptuurisodan päättymiseen, jonka jälkeen kylä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. (Lisätietoja) |
Haapalan talomäärä vaihteli 1-7 välillä ollen pienimmillään 1685. (Lisätietoja) | Taloluku oli etupäässä kolme, välillä tästä nousten. Maarevisiossa Haapalaan nousi kahdeksan tilaa. |
| Holttila |
Kylässä oli käytännössä vain yksi asuttu talo ja sukunimi Holttinen. (Lisätietoja) |
Holttisen suku katosi, Eikä kylääkään vuosina 1636-1642 ole. Kylään asettui asumaan Villikoukku, tämäkin suku katosi, mutta Ruptuurisodan alkaessa kylä kasvoi kolmen talon kokoiseksi. (Lisätietoja) |
Holttila oli kahden talon kylä. Sukunimet Venäläinen ja Suutari. (Lisätietoja) |
Holttila pieneni yhden talon kyläksi ja lopulta hävisi hetkeksi kokonaan Isonvihan aikana. Vuoden 1727 maarevisiossa se elpyi viiden talon kokoiseksi. Sukunimiä: Venäläinen, Karhu, Suutari, Kirjavainen, Mäkeläinen (Lisätietoja) |
| Ikola |
Ikolassa oli 7-9 taloa, joista noin puolet oli autioina. Talonpitäjät ja suvut vaihtuivat usein. Ikosen suku tuli Ikolaan 1620-luvulla ja asettui tänne. (Lisätietoja) |
Kylässä oli 3 taloa. Ikosen suku isännöi tämän ajanjakson ainakin yhtä, joskus kahta taloa. Järveläinen oli näinä vuosina myös pysyvä sukunimi Ikolassa. (Lisätietoja) |
Ikola kasvoi neljän tilan kyläksi. Ikosen ja Järveläisen suku pysyi Ikolassa. (Lisätietoja) |
Maarevisiossa 1727 kylässä on seitsemän tilaa. Uusia sukunimiä: Patrikki, Hyytiä, Jurvanen, Lempinen, Haukonen. (Lisätietoja) |
| Joutselkä |
Joutselkä oli suuri kylä, mutta pääosa tiloista oli merkitty autioiksi. Isännät ja suvut katosivat, uusia asettui tilalle. (Lisätietoja) |
1630-luvun alussa Joutselkä oli pienentynyt kahdeksan talon kyläksi. Jokaisesta näistä taloista väki oli karannut tai kuollut. Vuosikymmenen lopun henkikirjassa taloissa on jälleen uudet asukkaat. Asukkaat vaihtuvat edelleen tiheään, kunnes 1652 maakirjassa on vain yksi nimi, sekin uusi, Erich Kiriawain. Vuoden 1657 henkikirja kertoo taas Joutselän olevan täynnä elämää. (Lisätietoja) |
Tilamäärä näyttää Joutselässä asettuneen 3-4 paikkeille, samat suvut ja ihmiset elävät kylässä. (Lisätietoja) |
Kylä pysyy, mutta asukkaat ja suvut vaihtuivat, entiset ovat kadonneet. Maarevisiossa 1627 kylän tiloja on 24. (Lisätietoja) |
| Kanala |
Vuosisadan vaihteessa Kanalassa oli vain Kauppi Revon tila, autioksi merkitty. Repo pysyi kuitenkin kylässä. 1630-luvulle tultaessa Kanalan isäntiä oli kaksi, Reko Repo ja Antti Repo. (Lisätietoja) |
Repojen talojen lisäksi Kanalassa oli Saaren ja Sopon talot. Ne katosivat ja toista Revon taloa isännöi 1660-luvulle tultaessa Karhu. Tiloja oli siis kylässä enää kaksi. (Lisätietoja) |
Suvut Repo ja Karhu isännöivät Kanalan tiloja. (Lisätietoja) |
Isonvihan jäljet eivät Kanalassa juuri näy, Karhu hävisi välillä, mutta maarevisiossa Yrjö Yrjönpoika Karhu oli. Muita tiloja hallitsivat Repo, Pirinen ja Alakoisti. (Lisätietoja) |
| Karvala |
Karvala oli vuosisadan vaihteessa kuuden aution kylä. Kolmea tilaa asutettiin vuosisadan vaihteen jälkeen, tosin asukkaat vaihtuivat. Karvasen suku pysyi. (Lisätietoja) |
Tuomas Martinpoika Karvanen oli jousiluettelossa pitäjän ratsastajia, kuten Yrjö Karvanenkin. Hannu Kiuru oli myös Karvalan ratsastaja. Kiuru katosi ja 40-luvulla Karvalassa oli Karvasen, Kirjavaisen ja Makkaran tilat. Matti Kirjavaisesta tuli nimismies.50-luvulla kolmella tilalla isännöivät Karvanen, Kirjavainen ja Valkonen. Nimismies oli nyt Heikki Matinpoika Kirjavainen. (Lisätietoja) |
Nimismies Kirjavainen katosi kylästä ja kylässä oli nyt vain Karvasen talot. (Lisätietoja) |
Kylä oli Karvasen suvun, mutta väki oli vähentynyt vuosisadan vaihtuessa. Vuonna 1723 kylää ei enää ollut, 1727 maarevisiokirjaan merkittiin kuitenkin Pietari Karvasen tila. (Lisätietoja) |
| Kaukolempiälä |
Vuosisadan vaihtuessa Kaukolempiälän kuudesta tilasta viisi oli autioita. Autioiden määrä väheni ja 1930 tiloja oli kylässä neljä. (Lisätietoja) |
1635 henkikirja löytää vain Martti Kaasan, yksin. Vuonna 1639 kylää ei ole, mutta 1642 taloa pitää ratsastaja Martti Kaasa. Kylällä on kolme muutakin taloa. Hyytiä ja Kaasa ovat sukunimiä, jotka säilyivät 60-luvulle. (Lisätietoja) |
Kaukolempiälä oli kolmen talon kylä. (Lisätietoja) |
1700-luvulle tultaessa taloja kylässä oli kaksi, vuoden 1723 maakirjassa ei kylää enää ollut. 1727 reviisiopöytäkirjassa kirjattiin uusia omistajia. Tiloja jäi kolme, Sysmäläisen, Veserin ja Mytyn. (Lisätietoja) |
| Kauksamo |
Vuosisadan vaihteessa Kauksamon seitsemästä tilasta oli kuusi autiona. Vesikaisen tila maksoi veroa. Verokykyiset tilat lisääntyivät viiteen 1630-luvulle. (Lisätietoja) |
1633 merkittiin kaikki isännät karanneiksi. Kylässä piti tilaansa pari ratsastajaa, Roini ja Paajanen ja Paajasen suku asutti kylää. (Lisätietoja) |
Kauksamossa oli kaksi Paajasen taloa. 70-luvulla Paajanen hävisi, tilalle tulivat Mylläri ja Nokireki. Myöhemmin myös Paavilainen. (Lisätietoja) |
1700-luvun alkaessa Kauksamossa oli neljä tilaa, Nokireki, Kyllästinen, Huumonen ja Paajanen. Nämä katosivat kaikki, vuonna 1723 maakirjassa on Kirjavaisia ja Lankinen. Maarevisiossa Kirjavainen ottaa Paajasen tilat, Laukkanen ottaa Nokireen tilat ja Telkkinen ottaa Nevalaisen tilat. (Lisätietoja) |
| Kekrola |
1598 Kekrolan kaikki 12 tilaa oli merkitty autioiksi. Sieltä 1630-luvun alkuun Kekrolassa vain Vuonan ja Kanasen tilat oli merkitty verokelpoisiksi. Muut olivat autioina. (Lisätietoja) |
Edelleen kaksi tilaa, mutta asukkaat vaihtuivat. (Lisätietoja) |
1660-luvulla Kerolan kylä kasvoi kolmen tilan kyläksi. (Lisätietoja) |
Asukkaat vaihtuivat edelleen ja kylässä oli vuosisadan vaihteessa kaksi tilaa, 1700-luvun alkaessa vain yksi, Lempisen tila. Sitten myös Huutasen, ja maarevisiossa tiloja oli lopulta yhdeksän. (Lisätietoja) |
| Kivennapa | Kirkonkylä oli autio, 1930-luvun alussa sinne kirjattiin Simo Karhi. (Lisätietoja) | Seurakunnan kirkkoherra Cristernus Petri ja hänen tilansa väki asuivat Kirkonkylässä vuodesta 1639. (Lisätietoja) | Vuonna 1667 Kirkonkylässä asui pastori Jöran Matth. Vuonna 1688 pastori Andreas Kajander. Tietenkin pappilan muu väki myös. Kappalainen oli Johan Cajander. (Lisätietoja) | Maakirjassa 1697 on Jaakko Paulin ja Juho Kajanderin tiedot esitetty Tirttulan kohdalla. 1700-luvulle tultaessa he taas näkyvät Kirkonkylässä. Muita tiloja ei Kirkonkylässä edelleenkään ollut. (Lisätietoja) |
| Korpikylä |
Korpikylän 8 kirjattua tilaa olivat autiot vuoteen 1624. Tämän jälkeen nihti Lasse Jälkösen tila oli ainoa. (Lisätietoja) |
Jälkösen tilan rinnalle tuli Smedhin tila vuonna 1639 ja 1639 Mikko Smedh oli ainoa tilallisena Korpikylässä. 1657 Korpikylää ei ollut. (Lisätietoja) |
Nyt Korpikylässä olivat uudet asukkaat kolmella tilalla. 1680 tiloja oli kaksi ja 1688 neljä. (Lisätietoja) |
1700-luvulle tultaessa väki vähenee ja 1723 maakirjassa ainoata tilaa viljelee Kainulaisen perhe, jossa on kaksi tytärtä, kuusi- ja kaksivuotiaat. (Lisätietoja) |
| Kotselkä |
Kotselässä oli vuosisadan alussa kaksi Kotselän suvulle kuulunutta tilaa. Näiden lisäksi oli yhdeksän autiota. 1620-luvulla Juho Leino asettui viljelemään kolmatta tilaa. (Lisätietoja) |
Kylän kolmea tilaa viljelivät Kotselän ja Leinon suvut. Leinolle vävyksi tullut Mikko Nuutinpoika otti vaimonsa sukunimen, tila pysyi 'suvulla'. (Lisätietoja) |
Talojen määrä väheni kahteen ja Kotselän suku hävisi 1670-luvulla. Kun tilojen määrä taas kasvoi asuivat kylässä Leinojen lisäksi luutnantti Cnut Feijerheim ja Heimoset. (Lisätietoja) |
Kylän tilamäärä kasvoi neljään. Feijerheim, Venäläinen ja Leinojen kaksi tilaa. Suurien kuolonvuosien aikana tilamäärä pieneni yhteen, mutta vuoden 1723 maakirjassa Isonvihan jälkeen tiloja oli kolme: Leino, Veijalainen ja Sarvi. Maarevisiossa tilojen määrä nousi seitsemään. (Lisätietoja) |
| Kuokkala |
Vuosisadan alussa Kuokkalassa viljeli Matti Rantalainen. Autioita oli vuonna 1614 lueteltu peräti 14. 1620-luvulla veroja maksavien tilojen määrä nousi kolmeen. (Lisätietoja) |
Perttu Antinpoika Kuokkanen asettui kylään 1632. Tilojen määrä vaihteli, nousi viiteen, putosi sitten neljään. Muut sukunimet vaihtuivat, mutta Rantalaisen ja Kuokkasen suvut säilyivät. Rantalainen vuoteen 1652, jonka jälkeen Rantalaisen tila hävisi maakirjoista. (Lisätietoja) |
1663 Kuokkalassa oli Kuokkasen ja Koistin tilat, vuosikymmenen lopulla enää Kuokkasen tila. Tilamäärä kasvoi jälleen ja kylään asettui uusia viljelijöitä. Pärttyli Hannunpoika Koukku saapui 1980-luvulla ja välillä henkikirjoihin oli kirjattu kylän nimeksi Koukkula. (Lisätietoja) |
Pärttyli Koukun vaimo oli Kuokkanen, Pärttylin poika Risto Kuokka. Kylä oli kirjoissa taas Kuokkala. Muitakin viljelijöitä saapui Kuokkalaan. Isovihan jälkeen 1723 tiloja oli viisi. Tilaluku kasvoi edelleen maarevisiossa ja nimismies Matthias Linberg asettui Kuokkalaan. (Lisätietoja) |
| Kurkela |
Kurkela oli vuosisadan vaihteessa viiden aution kylä. Kylä myös pysyi autiona aina 1630-luvulle asti. (Lisätietoja) |
Vuonna 1636 Kurkelaa asettui viljelemään kolme sukua, Kirjavainen, Kiuru ja Paakkinen, joka viimeksi mainittu merkittiin karanneeksi. Myös Kiuru katoaa, sillä 1639 henkikirjassa Kurkelassa on kaksi Kirjavaisten veljestä yhdellä tilalla. 1657 henkikirjassa on kolme tilaa, Suokas, Kostiainen ja Lasse Mikonpoika. Kirjavaiset löytyvät nyt Karvalasta. (Lisätietoja) |
Tiloja on 1663 yksi, Kostiaisen tila. 1670-luvulla kaksi, 1690-luvulla kolme ja neljä. Hännikäinen, Hiiri ja Kostiaisilla kaksi. (Lisätietoja) |
Suurten kuolonvuosien jälkeen Kurkelassa on edelleen Hiiren ja Kostiaisen tilat. Kolmantena on nyt Kirjavainen, joka on saapunut Pihlaisista. Isonvihan jälkeen kylässä on vain Hiiren talo, mutta maarevisioon mennessä kylään ovat taas asettuneet Kirjavainen ja Kostiainen. Hännikäinen, Hippeläinen ja Pakkanen ovat uusia sukuja. (Lisätietoja) |
| Lipola |
Lipola oli iso kylä. Parikymmentä kirjattua tilaa, joista tosin suurin osa autioita. Tiloille kirjatut suvut vaihtuivat, joten 1600-alku oli levotonta aikaa Lipolassa. (Lisätietoja) |
Lipolassa on kuudesta kahdeksaan tila, mikä määrä 1657 romahtaa kahteen. Rampanen ja Sondero säilyvät sukuina Lipolassa. (Lisätietoja) |
Kylän taas kasvaessa Inkisten ja Siiran suvut saapuvat. (Lisätietoja) |
Lipola on iso kylä vielä Kuolonvuosien ja Isonvihan jälkeen. Maarevisiossa sukuja Rampanen, Ilonen, Pusa, Siira, Roininen, Kainulainen, Sokka, Kansa, Kurki, Ukkonen, Kukkonen, Kiiskinen, Smed, Termonen ja Salakka. (Lisätietoja) |
| Miettilä |
Miettilä on sikäli harvinainen kylä Kivennavalla, että 1500-luvun lopussa suurin osa tiloita oli verotiloja, viisi tilaa. Vain yksi, Roinin tila, oli autio ja poltettu. Jatkossa tilojen määrä väheni ja autiot lisääntyivät. 1630-luvulle tultaessa tiloja oli kaksi, Makkaran ja Roinin ja kylää oli nimetty Metsäläksi. (Lisätietoja) |
Metsälä näkyy henkikirjoissa kahden tilan kylänä, Roini ja Makkara viljelevät. 1659 kylää ei ole. (Lisätietoja) |
1633 Miettilä on saanut takaisin vanhan nimensä. Toista tilaa saapuivat viljelemään Miettiset, toinen tiloista on Roinin rälssitila. 1673 Miettistä ei enää näy Miettilässä. (Lisätietoja) |
Kylän nimi vaihtelee Miettilän ja Metsälän välillä. Roini pysyy vuoteen 1697 kahdella tilalla, kolmatta viljelee Kuosa. Isonvihan jälkeen kylässä ovat suvut Kooso, Inkinen, Kauranen ja Huumonen. (Lisätietoja) |
| Pamppala |
Pamppalan 8 tilaa merkittiin autioiksi vuosisadan vaihtuessa. 1614 veroja maksoivat Susi, Patrikki ja Tiuhia, kymmenen vuotta myöhemmin Susi, Patrikki, Tukiainen ja Rättö. Rättöä ei mainita enää myöhemmin. (Lisätietoja) |
Tukiainen häviää 1640 luvulla ja Pamppala oli kahden tilan kylä. (Lisätietoja) |
Kolmas tila tulee viljelyyn 1660-luvulla kun Simo Seppänen asettuu sinne. (Lisätietoja) |
Vuosisadan vaihtuessa Patrikin suvulla on kaksi tilaa ja kruununvouti Zachris Linberg asui Pamppalassa. Myös Seppänen viljeli edelleen tilaansa. Maarevisiokirjassa 1727 Linberg, Susi, Patrikki, Nikkanen, Seppänen ja Luukka ovat sukuja Pamppalassa. (Lisätietoja) |
| Pihlainen |
Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Henkikirjassa veroja maksaneet tilat olivat Aholla ja Sutelaisella. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Varvas oli vahvistuva suku Pihlaisissa. (Lisätietoja) |
Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa. (Lisätietoja) |
Samat kolme sukua pysyivät Pihlaisissa ja uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat ovat autiot. (Lisätietoja) |
Pihlaisissa oli 1693 kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja. Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella. (Lisätietoja) |
| Polviselkä |
Polviselän 13 taloa merkittiin kaikki autioiksi vuonna 1598. 1630-luvulle mentäessä nimet tiloilla vaihtuivat, verokykyisiä tiloja oli pari kolme. (Lisätietoja) |
Hippeläinen on sukunimi, joka toistuu lähteissä. Muut vaihtuvat. Myös tilojen määrä vaihtelee, enimmillään niitä kylässä oli 10. (Lisätietoja) |
1663 henkikirjassa kylässä on neljä tilaa. Trapun, Sopon ja 2 tilaa Hippeläisen. Nämä suvut ovat myös 90-luvulle tultaessa Polviselässä. (Lisätietoja) |
Suvut Trappu, Räikkönen, Jääskeläinen, Husu ja Sopo löytyvät vuoden 1697 henkikirjasta. 1705 kylän taloja hallitsivat nimismies Oxman, Hirvonen ja Sopo. Tiloja oli viisi. (Lisätietoja) |
| Puhtula |
Puhtulassa asui Pekka Sarvi 1598. Vuosisadan alussa tiloja on merkitty enemmän, autioineen kymmenen tilaa. Sarvi ja Vilski viljelevät 1630-luvulle. (Lisätietoja) |
1632 Puhtulassa on kolme tilaa. Hämäläinen, Sarvi ja Vilski. 1636 kylää ei ole. Vuonna 1639 autiot ovat ottaneet viljelykseen Vampainen ja Vilski. Nämä Vilskit ovat eri henkilöitä kuin vuosikymmenen alussa. Vuonna 1657 kolmatta tilaa ryhtyy viljelemään Torkko. (Lisätietoja) |
Vuoden 1663 henkikirja kertoo, että kylää ei ole. 1667 kylässä viljeli Makunen, 1673 myös Illonen ja Havia. Illonen katoaa, samoin Havia. 1688 kylässä on Makusen talo ja kaksi Harjun taloa. Harjut ovat itseasiassa Havioita, mutta Illonen on hävinnyt. (Lisätietoja) |
Suurten kuolonvuosien ja Isonvihan jälkeen Puhtulassa on kaksi taloa. Makunen ja Harju. (Lisätietoja) |
| Räikylä |
1500-luvulla Räikylässä oli ollut taloja, mutta se pysyi autiona vuoteen 1624. Latun suku viljeli maita sen jälkeen. (Lisätietoja) |
Lattu pysyy Räikylässä vuoteen 1636. Sen jälkeen kylää ei ole. Vuoden 1647 henkikirjasta Räikylä taas löytyy. Nyt kylässä asui Jaarisen suku, kunnes 1659 kylä lakkaa taas olemasta. (Lisätietoja) |
Ei kylää 1660-1690. (Lisätietoja) |
Vuonna 1693 Räikylään oli asettunut Smeds ja Pakkanen. Vuonna 1697 kylä oli hävinnyt. Kylä katosi siis ennen Isovihaa suurina kuolonvuosina. 1727 maarevisiokirjassa Pakkasen ja Smedsin tilat ovat merkitty autioiksi. Kylää ei ollut. (Lisätietoja) |
| Raivola |
Raivola oli ollut iso kylä jo 1500-luvulla. 1600-luvun alussa 4 verotilaa ja 18 autioksi merkittyä. (Lisätietoja) |
1630-luvulla tilojen määrä vaihteli kolmesta viiteen. 1633 Raivola näyttää autioituneen, koska kaikki kolme tilallista oli karannut Inkeriin tai Venäjälle. Vuonna 1636 uudet asukkaat olivat viidellä tilalla. 1639 tilojen määrä laski kolmeen, Joronen, Anttonen ja Kapanen pysyivät. Tosin Kapanen ei näy enää vuoden 1647 jälkeen. (Lisätietoja) |
1663 Raivolassa oli kaksi tilallista, Joronen ja Bossman. Anttoset asuivat Jorosilla. Kaksi tilaa näyttää Raivolassa olleen aina 1690 vuoteen asti. (Lisätietoja) |
Tilaluku kylässä kasvoi viiteen mutta suurissa kuolonvuosissa väestö vaihtui. Jorosilla oli 1705 edelleen talo, jossa asuivat isäntä, emäntä ja isännän äiti. Kovin harvaksi oli Raivolan väki muutenkin huvennut. Vuoden 1723 maakirjassa väkeä on taas. Käkösiä, Vesterisiä, Pelkosia, Havioita, Käkiä ja Kouhioita. (Lisätietoja) |
| Rantakylä |
Vuonna 1594 Rantakylässä näyttäisi olevan 14 viljeltyä tilaa. Vuonna 1598 kaikki Rantakylän 12 tilaa on merkitty autioiksi. Autioita Rantakylässä on edelleen 1600-luvulle tultaessa, mutta 1614 Iivonen ja Tinttunen viljelevät maitaan. Vuonna 1624 tiloja on jo kahdeksan. (Lisätietoja) |
Henkikirjassa 1638 todetaan ettei Rantakylää eikä Kukonmäkeä ole. Kuitenkin 1638 tiloja on Rantakylässä seitsemän, yhdessä niistä nimismies Niilo Iivonen, ja Kukonmäellä neljä tilaa. 1642 Rantakylässä on viisi tilaa, Kukonmäellä kolme. Rantakylään yhdistetään jatkossa lähteissä Kukonmäki. 1659 tiloja on kuusi, joista Iivosilla viisi ja Koistilla yksi. (Lisätietoja) |
Rantakylä pysyy edelleen Iivosten kylänä, jossa yhtä tilaa viljelee Koistit. Nimismiehentalo siirtyy 1673 Carl Öhmannille. Tilojen määrä pienee. Vuonna 1679 Nimismies Öhmannilla on tila, samoin Koistilla ja Iivosilla on kaksi tilaa. (Lisätietoja) |
1697 Rantakylä näyttää keskeiseltä hallintokylältä. Henkikirjassa Raatimies Theslefin väki, Kruununvouti Thorwöst, nimismies, henkikirjuri, lautamies, veronkantajia, pyöveli, jalkaväkeä ja ratsuväkeä. Joukossa Iivosia ja Koisteja. 1705 Rantakylän kerrotaan olevan joissain lähteissä täysin aution, henkikirja luettelee sinne asukkaita kahdelle tilalle. Onko autioituminen tapahtunut vasta 1610, jolloin Venäläiset piirittivät Viipuria? Isonvihan jälkeen 1723 Rantakylässä on viisi tilaa. Kukonmäen puolella kaksi tilaa, Ruokosen ja Koistin, Vuotjärven rannalla on kolme tilaa, Tolvasen, Iivosen ja Koistin. (Lisätietoja) |
| Räytylä | ||||
| Riihisyrjä | ||||
| Saarenmaa | ||||
| Seppälä | ||||
| Siiranmäki | ||||
| Sikiälä | ||||
| Soppikylä | ||||
| Suurselkä | ||||
| Terijoki | ||||
| Tiilinmaa | ||||
| Tirttula | ||||
| Vaittila | ||||
| Vehmainen | ||||
| Voipiala | ||||
| Vuottaa | ||||
| Ylentölä | ||||
| Lisätietoja vuosista 1600-luvun alussa | Lisätietoja vuosista 1630-1660 | Lisätietoja vuosista 1660-1690 | Lisätietoja vuosista 1690-1730 |
