| Yleisiä:
| Pitkäviha 1570-1595. Rutto.
| Ruotsi mukaan 30-vuotiseen sotaan. Kivennapa läänitysherroille. Ruptuurisota.
| Ruotsin suurvalta-aikaa. Noitavainot. Karjarutto. Ruotujakolaitos
| Suuret kuolonvuodet. Isoviha. Vanhan Suomen aika alkaa.
|
| Ahjärvi
| Kylän koko vaihteli 20-40 talon välillä. Kaksi kolmasosaa, välillä lähes kaikki oli kuitenkin merkitty autioiksi. (Lisätietoja)
| Kylässä jakson alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. (Lisätietoja)
| Vuoteen 1680 kymmenkunta taloa, sitten kylä kasvaa taas parinkymmenen talon kyläksi (Lisätietoja)
| Ahjärven talomäärä vähenee tasaisesti. Maarevisiossa 1727 kylässä on enää 11 taloa. (Lisätietoja)
|
| Haapala
| Vuosisadan vaihtuessa Haapalassa oli 6 taloa, kaikki merkitty autioiksi. Sittemmin kylän suuruudeksi vakiintui 3 asuttua taloa. (Lisätietoja)
| Haapala tilamäärä pysyi kolmena aina Ruptuurisodan päättymiseen, jonka jälkeen kylä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. (Lisätietoja)
| Haapalan talomäärä vaihteli 1-7 välillä ollen pienimmillään 1685. (Lisätietoja)
| Taloluku oli etupäässä kolme, välillä tästä nousten. Maarevisiossa Haapalaan nousi kahdeksan tilaa. (Lisätietoja)
|
| Holttila
| Kylässä on käytännössä vain yksi asuttu talo ja sukunimi Holttinen. (Lisätietoja)
| Holttinen katoaa, kylää ei ole. Tilalle tulee Villikoukku, sekin katoaa. Ruptuurisodan alkaessa kylä kasvaa kolmen talon kokoiseksi. (Lisätietoja)
| Holttila on kahden talon kylä. Sukunimet Venäläinen ja Suutari. (Lisätietoja)
| Holttila pienenee yhden talon kyläksi ja lopulta häviää hetkeksi kokonaan Isonvihan aikana. Vuoden 1727 maarevisiossa se elpyy viiden talon kokoiseksi. Sukuniminä Venäläinen, Karhu, Suutari, Kirjavainen, Mäkeläinen (Lisätietoja)
|
