Lotat
Metsapirtti
Versio hetkellä 19. marraskuuta 2021 kello 18.40 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Metsäpirtin Lotta/Svärd-paikallisyhdistys
Taustaa ja perustaminen
- Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
- 08.02.1938 Metsäpirtin lotilla oli sunnuntaina karsintahiihdot Käkisalmen Sanomat
- piirin kilpailuja varten. Kilpailuun osallistui vain 5 lottaa. Keli oli huono. Hiihdettävä matka oli n. 10 km, josta osa pikataivalta.
- Tulokset: 1. Lempi Hynnä 34,00; 2. Maria Saarinen 35,00 ja 3. Lempi Leppänen 37,00.
- 15.11.1938 Lottakurssit Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
- Lotta Svärd-yhdistyksen Metsäpirtin paikallisosaston kurssien päättäjäiset olivat tk. 10 pnä. Aluksi rovasti J. K. Sakkinen puhui kirkossa lotille kehoittaen heitä pitämään aina isänmaan asia rakkaana. Tämän jälkeen tekivät uudet lotat, joita oli noin 40, lottalupauksensa.
- Kirkosta siirryttiin sankarihaudalle, jossa lotat laskivat seppeleen ja Helena Hyytiä lausui Aleksanteri Aavan tilaisuutta varten kirjoittaman runon. Lopuksi laulettiin Sotarukous.
