Keskustelu:Thesleffin perintötila

Metsapirtti

Mikä olisi selkein ja oikea tapa nimittää taloja/tiloja? Onko mahdollista käyttää samoja nimityksiä läpi koko historiantarkastelun?

Esimerkki sivun tämän hetkisestä tekstistä:

Henkikirjoissa Rantakylä on jaettu kymmeneen osaan. Vuonna 1915 nämä kylänosat myös nimetään. Tässä käsitellään osaa kolme vuonna 1818. Voisiko Tila 3:n paikalla lukea Rantakylä 3? Se voisi olla selkeämpää ja sitä voisi myös tarvittaessa käyttää suoraan linkkinä.

Toinen kysymys on pysyykö tämä kylänosien numerointi samana? Miksi 3 on vuonna 1915 Ojamäki ja 1 on Tolvasenmäki? Vuonna 1818 sekä Rantakylä 1 että Rantakylä 2 ovat tyhjiä Gammalt Öde. Tässä pitäisi löytyä joku johdonmukainen merkintä, joka helpoittaisi kylän osien historian seuraamista.

Rantakylä 3:ssa on kuusi manttaalilukua. Missä vaiheessa kylän historiaa näitä ryhdyttiin pitämään erillisinä tiloina? Voisiko tässäkin jo käyttää nimitystä tila nimityksen talo sijasta?? Pohdin myös henkikirjoihin merkittyjä torppia, joilla ei ole omaa manttaalilukua, mutta jotka aivan selvästikin ovat olleet erillisiä taloja. Olisiko selkeämpää ja olisiko edes oikein käyttää nyt 1818 aina manttaaliluvun kohdalla tila-nimitystä? Pekka 14. tammikuuta 2016 kello 02.50 (UTC)

Kylä - Kylänosa -Tila -Talo -Savu- Isäntä - Yhtiömies - ... En tunne tätä kokonaisuutta juuri lainkaan. En osaa sanoa, mikä olisi oikein ja mikä väärin. Mutta tässäkin voitaneen edetä siten, että uuden tietämyksen pohjalta korjataan aineistoa oikeampaan suuntaan. Vuoden 1818 tiedoissa on ovat siis numerot 1 ja 2 autioita ja muissa (3-10) on asukkaita. Isojaon yhteydessä muuttui kaikki, ainakin nuo eri numeroihin liittyvät alueet muuttivat voimakkaasti muotoaan. Ymmärrä niin, että isojaon jälkeen numerotasolla entinen 3 muuttui käsittämään numerot 1-3. Voin olla väärässäkin, mutta kun henkilöstöä katselee, niin tältä tuo näyttäisi. Isoajaon kartoissa näistä numeroista sanotaan, että nuo numerot ovat 'Talosta i, i = 1,...,10'. Ja maarekisteriin on sitten otettu käyttöön nuo numerot 1 - 10. Nähdäkseni myös isojaon jälkeiset 'tilojen' jaot ja ositukset ja uusille alueille annetut osanumerot vastaavat noita isojaossa synnytettyjen alueiden numerointia. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin esim 1600-luvun asiakirjoissa puhutaan 'taloista' ja 'savuista'. Voisin ajatella, että nuo ns kantatilat ovat kantataloja ja että isojaossa oleva merkintä 'Talosta' juontaa juurensa tuolta. Nykymaailmassa puhumme yleisesti tiloista (ja tonteista), kun tarkoitamme jotakin maa-aluetta. Tuossa luonnostelussa olen käyttänyt toistaiseksi kantataloista nimitystä 'Tila'. Ja kun tuo kantatalo on sitten jaettu osiin, niin on syntynyt osatiloja, joista olen käyttänyt nimitystä 'Talo'. Tämä voi olla täysin pielessä, mutta näin olen toistaiseksi tuota terminologiaa toteuttanut. Sitten nuo itselliset ja torpparit ja yhtiömiehet ja vast. Onhan totta, että asuivathana hekin omissa asumuksisaan. Olisi luontevaa, että noille asumuksille olisi myös oma termi. Talohan tuntuisi ensi silmäyksellä nykypäivän termiltä. Entä torppa tai rakennus tai jokin muu? En osaa sanoa. Mutta kun noita asumuksia kuitenkin on kaikenlaisia ja jokainen niistä on jossain maantieteellsessä pisteessä, niin olisi hyvä jokin toimiva ratkaisu löytää. Vuoden 1939 kartoissahan nämä kaikki on pyritty tunnistamaan ja identifioitu 'taloina'. Kun sitten ajatellaan tuota numerointia tai identifiointia, niin itse ajattelen, että ottaisin pohjaksi aina kunkin aikakauden merkinnät. Kun esim 1600-luvun maakirjoista löytyy silloiset 'tilat' tai 'talot', niin mielelläni käyttäisin ko tunnuksia. Kun sitten tullaan kohti nykypäivää, niin toki vastaan tulevat 1930-luvun merkinnät, mutta muutos eli jälki 1600-luvulta alkaen on hyvä näkyä. Tällaisia ajatuksia tässä juuri nyt. (Kalevi 14.01.2016 klo 19.11)

Täytynee ottaa selville onko "virallisissa" nimityksissä eri aikakausien välillä ristiriitaisuuksia.Pekka 15. tammikuuta 2016 kello 07.30 (UTC)