Pihlainen

Metsapirtti

Versio hetkellä 15. tammikuuta 2016 kello 07.07 – tehnyt Pekka (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.

Vuonna 1677 ennen Suuria kuolonvuosia Kirjavaisten veljekset Matti, Pietari, Tuomas, Juho ja Jonas muuttivat Pihlaisiin ja ottivat haltuunsa siellä olleet autiot. Kolme heistä jäi asumaan kylään perheineen. 262 vuotta myöhemmin vuonna 1939 Talvisodan syttyessä Pihlaisissa oli taloja 72 ja asukkaita 345. Kirjavaisen poikien jälkeläisiä asui 61 talossa. Näin kylä oli Kirjavaisten kylä, vaikka kotivävyjen kautta muitakin sukuja oli. Myös uusia perheitä oli muuttanut Pihlaisiin.

Pihlainen nyt

Pihlaisten kylä tuhoutui täysin sotien aikana ja nyt se on umpeen kasvavaa peltoa. Vanhaa suomalaista rakennuskantaa ei jäänyt jäljelle mitään. Raunioiden kivijalat koottiin puskutraktoreilla kasoihin. Niitä käytettiin rakennusmateriaalina Punainen lokakuu nimiseen kolhoosiin. Kolhoosin asukkaat tulivat Kirovin alueelta Ukrainasta. Kolhoosi käytti Pihlaisten maita viljelyksiin, mutta jo 1950 kolhoosin tilalle rakennettiin ohjustukikohta.

Pietarin suojaksi tai peräti mahdollisia hyökkäysiskuja varten rakennettu laaja ohjustukikohta on Karjalan laajin laatuaan. Sinne johtaa vanhan rajan suunnalta kestävä betonitie. Syrjäisellä Kivennavan metsäalueella rakennettiin useiden neliökilometrien suljettu alue, jossa säilytettiin ohjuksia. Sokkeloiset betonitiet johtavat kuuden ympyrätien alueelle: kullakin on viisi pyöreätä hallia. Jokaiseen mahtuu viisi vaunua. Yhteensä alueella säilytettiin 150 aseistettua kulkuneuvoa. Nyt tukikohdn laaja alue on hylätty ja tyhjillään. Aitojen takana on rikottuna kasarmit, saunarakennus ja muut talot. Myös kylän kulttuuritalo on raunioina. Maastoon piiloutuvat noin 18 metriä syvät ohjussiilot. 80-luvun Kannaksen maantiekarttaan on kylän kohdalle merkitty ”pioneerileiri”. Kasarmialueelta on löytynyt päiväkirja, jonka mukaan alueen varusmiehet, Roshko ja Ivanov, saivat varustäydennyksen 17. päivänä tammikuuta vuonna 1998. Sen jälkeen ei ole merkintöjä.

Vain viereinen kerrostaloalue on asuttu. Osa rakennuksista rapautuu tyhjillään, mutta suuressa osassa kerrostaloista asutaan. Alueella on nykyisin taas toimiva kauppakin. Suurin osa entisen Pihlaisten kylän alueesta sijoittuu Malinovkan kylän pohjoispuolelle. Sinne pääsee kävellen metsän halki polkuja pitkin entisen ohjustukikohdan portin kautta.