Myllärit

Metsapirtti

Versio hetkellä 17. huhtikuuta 2018 kello 20.40 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

1 Historiaa
2 Metsäpirtin myllyt
3 Metsäpirtin myllärit

Historiaa

Metsäpirtin Koselassa, Viisjoessa, on ollut mylly.
- Milloin mylly on perustettu? Oliko Koselassa myllyä ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818? Jos ei, niin milloin mylly tuohon Viisjoen koskeen on rakennettu?
- Ketkä ovat olleet mylläreinä tai myllyssä töissä?

Metsäpirtin myllyt

Salmen mylly

Mylly sai käyttövoimansa Viisjoesta.
1900-luvulla siihen rakennettiin myös sähkövoimala, joka tarjosi sähköä koko pitäjän tarpeisiin.
Myöhäsen veljekset perustivat kauppaliikkeen tuolle paikalle vuonna 1897 (kaupparekisterimerkintä).

Veljekset Myöhäsen Salmen mylly ja saha sekä sähkövoimalaitos (Metsäpirtti-kirja vuodelta 1952)
- Koselassa oli Veljekset Myöhäsen omistama Salmen mylly ja saha sekä niiden yhteydessä toimiva sähkövoimalaitos, josta jaettiin sähkövaloa ja -voimaa Saaroisten, kirkonkylän, Hatakkalan ja Koukunniemen-Taipaleen sähköosuuskuntien välityksellä ympäri pitäjää. Sahaus suoritettiin aluksi sirkkelillä, mutta pian sai sirkkeli väistyä raamisahan tieltä. Nyt voitiin paikallisen sahauksen ohessa valmistaa myös vientitavaraa. Sahalla oli vielä pärehöylä ja myöhemmin myös höyläkone.
- Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt (1816-1893), mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä (1805-1860-luku) myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953) ja Heikki (13.08.1870-03.03.1924) Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.
- Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.
Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:
- Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.

Tahvo Peltosen mylly

Tahvo Peltonen rakensi niinikään myllyn ja sahan kotinsa Lähettyville Viisjoelle, mutta omistajan kuoleman jälkeen yritys teki vararikon.

Metsäpirtin osuuskaupan suunnitelmia

Metsäpirtin osuuskauppakin suunnitteli myllylaitoksen perustamista, mutta kun käyttökustannusten pelättiin tulevan kalliimmiksi kuin Myöhästen vesivoimalla käyvän myllyn, niin aikeesta luovuttiin.

Metsäpirtin myllärit

Myllärit
- Juho Tuohioja (1866-1926)
  - myllärinä 1893-1899
  - Juho on syntynyt Ylikannuksessa, josta hän saapui vanhempiensa mukana Rautuun 1876. Juho avioitui Sakkolan Kiviniemessä asuvan Lovisan Lampun (1868-1949). Perhe asui muutaman vuoden Kiviniemessä, josta muuttivat 1893 Koselaan.
- Matti Matinpk Timperi (1857- ).
  - myllärinä 1899-1905
  - Matti Timperi oli syntynyt Somerolla 1857. Hän saapui aikanaan Rautuun, avioitui Anna-Maria Äikkään kanssa ja muutti 1895 Riiskaan, jossa toimi myllärinä. Matti muutti perheineen 1899 Koselaan, jossa toimi myllärinä vuoteen 1905, jolloin palasivat takaisin Sakkolaan.
- Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)
  - myllärinä 1907-1908
  - Werner Maurits Waani on syntynyt Tyrväällä 1876. Hän saapuu perheineen Vesilahdesta keväällä 1907 Koselaan, jossa toimii myllärinä vuoden ajan palaten Vesilahteen maaliskuussa 1908. Wernerin vaimona on Tilda Juhontytär (s. 1882).
- Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )
  - myllärinä 1915-1924
- Aleksander Tuokko (1903-1927)
  - myllärinä 1924-1927
- Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )
  - myllärinä 1927-1924
- Mauno Martelius (1910- )
  - myllärinä 1930-luvulla

(Aila Martelius 13.04.2018)
- Toivo Martelius muutti perheineen Koselaan 2.5.1915 toimi myllärinä vuoteen 1924. Palasi takaisin v. 1927, kun mylläri Aleksander Tuokko yllättäen kuoli. Tuokko toimi nuo välivuodet myllärin tehtävissä. Mauno oli Toivon poika, joka oppi myllärin tehtävät isältään. En osaa sanoa mikä heidän työnjakonsa myllyssä oli, mutta Mauno toimi myllärin tehtävissä sodan jälkeenkin ja niistä tehtävistä eläkkeelle. Sukumme tarinoissa kerrotaan, että Toivo-isä opetti pojilleen myllärin tehtävät. Toivo Marteliuksen isä ja isoisä olivat aikanaan myös mylläreitä ja toimivat Nastolassa Immilässä ja todennäköisesti myös Arrajoella. Mikäli olen oikein ymmäränyt niin Kannaksella alkoi vehnämyllytoiminta ja se kiinnosti Toivoa ja lienee ollut yksi selitys sille miksi hän lähti Hämeestä Karjalaan. Tuolloinhan oli rajat auki ja ainakin Lempaalasta ja ehkä muualtakin kävi asiakkaita myllyssä.