Suojeluskunta
Metsapirtti
Versio hetkellä 7. helmikuuta 2018 kello 20.17 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Sisällysluettelo |
Metsäpirtin Suojeluskunta
Suojeluskunnan taustaa
- Koska olot v. 1917 olivat epävarmat varsinkin Venäjän rajalla, täällä Metsäpirtissä päätti Metsäpirtin pitäjän maatalous tuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta, johon kuuluivat talollinen J Eeva, J Koskivaara, A Hatakka, J Ahtiainen ja K. A. Sihvo kokouksessaan 4 pnä syyskuuta 1917 perustaa Suojeluskunnan paikallinen järjestys toimikunnan nimellä ja päätti kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valitsi kokous 75 miestä eri kylistä, luotettavia kansalaisia, järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt ja Osastot yhdessä yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan, että toimikunnan tarkoitus oli suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain turvallisuuden. Myös päätti kokous esittää tämän asian kuntakokoukselle. Kuntakokouksessa asia yksimielisesti hyväksyttiin ja valittiin lisää miehiä, joten järjestystoimikuntaan tuli kaikkiaan 160 miestä. Mukana olivat myöskin työläiset. Metsäpirtin Koselan työväenyhdistys piti Kokouksen ja ilmoitti päytäkirja otteella siinä paikalliselle järjestys taimikunnalle, että jos mitä epäjärjestystä paikkakunnalla sattuu, niin avustaa Työväen yhdistys järjestystoimikuntaa.
- Pöytäkirjan olivat kirjoittaneet työväen yhd. puheenjohtaja Aatami Orava ja kirjuri Aug Karppanen. Järjestystoimikunta oli tarkoitettu alkuaan ainoastaan Ryssiä vastaan, sillä siihen kuului osa työväenyhdistyksen jäsenistä, muun muassa Terenttilän T.väen yhd. esimies Manu Karjalainen. Järjestystoimikunta kokoontui kokoukseen Metsäpirtin Nuorisoseuran talolla 20 pnä syyskuuta 1917 ja valitsi päällikökseen opettaja K. A. Sihvon ja varapäälliköksi taloll Salomon Suden, myöskin valittiin samassa paikassa kylän päälliköt ja päätettiin panna toimeen yövartiointi, jota suoritettiin koko syksy aina vapaussotaan alkamiseen asti; aseistuksena haulikot, kirveet ja kasakat. Myöskin saapui paikkakunnalle jääkäri Haikonen 15.11.1917, joka piti 2si päiväiset harjoitukset ja oli innostus paikkakunnalla suuri. Harjoituksiin otti osaa 200 miestä, kaikki sujui hyvin aina punaiseen viikkoon saakka, jolloin paikkakunnan työläiset erosivat suojeluskunnasta. Kun hälyytettiin kokoon I si viikoksi SK eivät he saapuneet. Kun Kaljusen rangaistus retkikunta saapui Pyhäjärvelle ja Rautuun, koettivat Metsäpirttiläiset ennättää avuksi Pyhäjärven suojeluskunnalle opettaja Sihvon johdolla 38 miehen vahvuisella joukkueella haulikoilla ja I-dellä kiväärillä varustettuna.
- Toisten jäädessä omalle paikkakunnalle mahdollisten yllätysten varalta. Mutta ehtivät Sakkolaan ...lle. Kun saivat tiedon, että Kaljusen retkikunta oli sivuuttanut Sakkolan mennen Rautuun, katsottiin parhaaksi kääntyä takaisin, sillä peljättiin Kaljusen tulevan myöskin Metsäpirttiin, jota ei kuitenkaan tapahtunut.
Suojeluskunta perustaminen
Suojeluskunnan toimintaa vuosina 1920-1938
- Metsäpirtin Suojeluskunnan toimintaa vuosina 1921-1938 (lähinnä kirjeenvaihtoa)
Suojeluskunta talvi- ja jatkosodan aikana
- Metsäpirtin Suojeluskunnan päiväkirja talvisodan tapahtumista
- ajalta 6.10.1939 - 19.04.1940
- Suojeluskunta-Talvisota