Ahjärven historiaa

Metsapirtti

Versio hetkellä 26. joulukuuta 2015 kello 18.36 – tehnyt Pekka (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Sisällysluettelo

1 Ruotsin vallan aika
- 1.1 Lähteitä
2 Vanhan Suomen aika
- 2.1 Lähteitä
3 Suomen Suuriruhtinaskunnassa
- 3.1 Lähteitä
4 Itsenäinen Suomi
- 4.1 Lähteitä

Ruotsin vallan aika

Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki oli taas merkitty autioiksi. Kylässä oli 1630-luvun alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. Vuoteen 1680 mennessä talomäärä väheni, sitten kylä kasvoi parinkymmenen talon kyläksi. Suurien nälkävuosien aikana ja Isonvihan aikoina Ahjärven talomäärä puolittui.

Lähteitä

Vanhan Suomen aika

tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä

Lähteitä

Suomen Suuriruhtinaskunnassa

Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana.

Lähteitä

Itsenäinen Suomi

Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä lukuisat venäläiset huvilat kylässä tyhjenivät ja rapistuivat.

1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja noin sata.