Paikannimistö
Metsapirtti
Versio hetkellä 7. maaliskuuta 2017 kello 10.22 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Aineistoja
- Tällä sivustolla esitetään Metsäpirtin alueen paikannimistö
- Lähteenä KOTUKsen aineisto Metsäpirtin osalta
- Aaltojärvi. Ad. Neovisius v 1889 (V. Ruoppila 1976
- Aaltojärvi nimeä käytettiin Laatokasta (Laatukka) aikaisemmin. Simo Hatakka
- Aapro, Aaprola
- Oaprola, talo; Ad. Neovisius v 1889 (V. Ruoppila)
- Aaprola, uaprola, Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Eemil Lemetti. Lohottu Laurilasta. Asukkaat uaproloist; Antti Kajaala 1964
- Alekkala. Antti Kajaala 1964
- Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Aleksander Lemmetti. Asukkaat: alekkaloist.
- Alusniitty, Mäntii alusniityl.; Luonnon niitty. Joentaka; T. Paukku 1962
- Aapramla, uapramla, Talo Hatakka; Helena Klaus 1959
- Helena Klaus 1959 Karj. kilp.; Simo Apronp Hämäläisen ja Tahvo Apronp Hämäläisen perilliet: Talo (Uapramla) Kustalas. Lottie Mare kohas. Törölist tulovii kujasii varrell. Riihkoppol ol kujasii toisell puolell ja kuja ja liävätakan ol 'omenakoppol', joka oli 'pieni aitausalue yleinen. Saaroinen no: 1.
- Ahosaari: Ahosaar, Ahosaaree, Ahosaarest; pelto; Saaroinen Mäntymäki; Lauri Kaija 1959
- Ahosuore talo; Marttinal Suoroisii. 2 No: Siin asu Ahtijaisti Metsäpitti. Ahosuorest ko männiä Viisjuol päi mantietä tulee Porosmahv. Helena Klaus 1959
- Ahosuar; Ahosuarel olj ennen pontika keittäjii. Viisjoen kylän osa; Viisjoki; Aulis Ryyppö 1959
- Ala-aho; Kuarlela, Tappari. Helena Klaus 1959
- Ala-aho ol muantien vasemal puol. Sielkii ol peltoloi. aholoil paimennettii lehmii uam' päiväl, ko ei ne kaik kuivat paikat pelloks kelvanniet.
- Ala-apaja; Taipalie juos ol 2 pyyntipaikkaa kalastajill. Helena Klaus 1959
- Kaarjokisen suus oli Ala-apaja nuotan vetäjillä ja kolujia eli kalapatoja.
- Ala-joki. Viljo Hyytiä 1959
- Alajoki, pelto, Joentaa (Aug. Susi). Tämä maa sijaitsi joen varrella. Kai nimi siitä.