Myllärit

Metsapirtti

Historiaa

• Metsäpirtin Koselassa, Viisjoessa, on ollut mylly.
  • Milloin mylly on perustettu? Oliko Koselassa myllyä ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818? Jos ei, niin milloin mylly tuohon Viisjoen koskeen on rakennettu?
  • Ketkä ovat olleet mylläreinä tai myllyssä töissä?

Mylly ja sähkölaitos

• Mylly sai käyttövoimansa Viisjoesta.
• 1900-luvulla siihen rakennettiin myös sähkövoimala, joka tarjosi sähköä koko pitäjän tarpeisiin.
• Myöhäsen veljekset perustivat kauppaliikkeen tuolle paikalle vuonna 1897 (kaupparekisterimerkintä).

• Veljekset Myöhäsen Salmen mylly ja saha sekä sähkövoimalaitos
  • Koselassa oli Veljekset Myöhäsen omistama Salmen mylly ja saha sekä niiden yhteydessä toimiva sähkövoimalaitos, josta jaettiin sähkövaloa ja -voimaa Saaroisten, kirkonkylän, Hatakkalan ja Koukunniemen-Taipaleen sähköosuuskuntien välityksellä ympäri pitäjää. Sahaus suoritettiin aluksi sirkkelillä, mutta pian sai sirkkeli väistyä raamisahan tieltä. Nyt voitiin paikallisen sahauksen ohessa valmistaa myös vientitavaraa. Sahalla oli vielä pärehöylä ja myöhemmin myös höyläkone.
  • Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt, mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953) ja Heikki (13.08.1870-03.03.1924) Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.
  • Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.
  • Tahvo Peltonen rakensi niinikään myllyn ja sahan kotinsa Lähettyville Viisjoelle, mutta omistajan kuoleman jälkeen yritys teki vararikon. Metsäpirtin osuuskauppakin suunnitteli myllylaitoksen perustamista, mutta kun käyttökustannusten pelättiin tulevan kalliimmiksi kuin Myöhästen vesivoimalla käyvän myllyn, niin aikeesta luovuttiin.

Metsäpirtin myllärit

• Myllärit
  • Juho Tuohioja (1866-1926)
    • myllärinä 1893-1899
  • Matti Matinpk Timperi (1857- )
    • myllärinä 1899-1905
  • Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)
    • myllärinä 1907-1908
  • Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )
    • myllärinä 1915-1924
  • Aleksander Tuokko (1903-1927)
    • myllärinä 1924-1927
  • Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )
    • myllärinä 1927-1924
  • Mauno Martelius (1910- )
    • myllärinä 1930-luvulla

• (Aila Martelius 13.04.2018)
  • Toivo Martelius muutti perheineen Koselaan 2.5.1915 toimi myllärinä vuoteen 1924. Palasi takaisin v. 1927, kun mylläri Aleksander Tuokko yllättäen kuoli. Tuokko toimi nuo välivuodet myllärin tehtävissä. Mauno oli Toivon poika, joka oppi myllärin tehtävät isältään. En osaa sanoa mikä heidän työnjakonsa myllyssä oli, mutta Mauno toimi myllärin tehtävissä sodan jälkeenkin ja niistä tehtävistä eläkkeelle. Sukumme tarinoissa kerrotaan, että Toivo-isä opetti pojilleen myllärin tehtävät. Toivo Marteliuksen isä ja isoisä olivat aikanaan myös mylläreitä ja toimivat Nastolassa Immilässä ja todennäköisesti myös Arrajoella. Mikäli olen oikein ymmäränyt niin Kannaksella alkoi vehnämyllytoiminta ja se kiinnosti Toivoa ja lienee ollut yksi selitys sille miksi hän lähti Hämeestä Karjalaan. Tuolloinhan oli rajat auki ja ainakin Lempaalasta ja ehkä muualtakin kävi asiakkaita myllyssä.