Ahjärven historiaa

Metsapirtti

Versio 26. joulukuuta 2015 kello 18.43

Ruotsin vallan aika

Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki oli taas merkitty autioiksi. Kylässä oli 1630-luvun alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. Vuoteen 1680 mennessä talomäärä väheni, sitten kylä kasvoi parinkymmenen talon kyläksi. Suurien nälkävuosien aikana ja Isonvihan aikoina Ahjärven talomäärä puolittui.

Lähteitä

• Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1580 Arkistolaitos
• Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1603 Arkistolaitos
• Äyräpään voutikunnan maakirja 1604 Arkistolaitos
• Äyräpään voutikunnan maakirja 1606-1607 Arkistolaitos
• Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos
• Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos

Vanhan Suomen aika

tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä

Lähteitä

• Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723 Arkistolaitos
• Revisiopöytäkirja, joka sisältää Viipurin ja Käkisalmen provinssien maakirjan 1727 Arkistolaitos

Suomen Suuriruhtinaskunnassa

Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana.

Lähteitä

• Henkikirja 1820-Kansallisarkisto
• Henkikirja 1840-Kansallisarkisto
• Henkikirja 1860-Kansallisarkisto
• Henkikirja 1880-Kansallisarkisto
• Henkikirja 1900-Kansallisarkisto

Itsenäinen Suomi

Suomen itsenäistyttyä lukuisat venäläiset huvilat kylässä tyhjenivät ja rapistuivat.

1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja noin sata.

Lähteitä