Saaroisten hovi
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→Hovin perustaminen ja lopettaminen) |
(→Hovin perustaminen ja lopettaminen) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Saaroisten hovi 1837-1873 == | == Saaroisten hovi 1837-1873 == | ||
| - | === Hovin | + | === Hovin historia === |
* Vuonna 1827 laadittiin Venäjällä asetus, joka tarjosi lahjoitusmaiden isännille oikeuden omistaa alueensa maat. Tuohon asetukseen sisältyi 10 vuoden siirtymäaika. | * Vuonna 1827 laadittiin Venäjällä asetus, joka tarjosi lahjoitusmaiden isännille oikeuden omistaa alueensa maat. Tuohon asetukseen sisältyi 10 vuoden siirtymäaika. | ||
| - | * Metsäpirtin alue oli lahjoitettu Petäjärven hoville. Tuolloin tuli tarve erottaa oma erillinen hovi, jonka johdosta syntyi Saaroisten hovi. Saaroisten hovi käsitti | + | * Metsäpirtin alue oli lahjoitettu Petäjärven hoville. Tuolloin tuli tarve erottaa oma erillinen hovi, jonka johdosta syntyi Saaroisten hovi. Saaroisten hovi |
| + | (Saaroisten rälssi-lahjoitusmaa-alue) käsitti tulevan Metsäpirtin pitäjän kylät lukuunottamatta Koukunniemeä, Terenttilää, Vaskelaa ja Lapanaista. Sakkolan hovin alueet omisti kollegineuvos, paroni Nikolai Freedericksz. | ||
* Hovin päärakennus rakennettiin v. 1837 ja se sijaitsi Viisjoelta ns. Jaaman kankaan reunassa, 'Lääväkylän' kautta 'Pilkkatielle' johtavan tien varressa. | * Hovin päärakennus rakennettiin v. 1837 ja se sijaitsi Viisjoelta ns. Jaaman kankaan reunassa, 'Lääväkylän' kautta 'Pilkkatielle' johtavan tien varressa. | ||
| + | |||
* V. 1871 paroni Freedericksz ilmoitti olevansa halukas myymään hovinsa maa-alueet niitä viljeleville talonpojille silloisen 380000 markan hinnasta, ja halusi, että talonpojat sitoutuisivat maksamaan kyseisen hinnan, jos valtio lainaisi heille rahat. Asiaa käsiteltiin Metsäpirtin kirkossa pidetyssä kokouksessa 12.11.1871, jossa päätettiin pyytää senaattia ostamaan tilan ja talonpojat maksaisivat vuosien mittaan 'kruunulle' saamiensa maitten hinnan. Valtiovalta ryhtyi kauppaneuvotteluihin ja 17.03.1873 osti Saaroisten rälssi-lahjoitusmaa-alueet 380000 markan hinnasta. Ostettu alue käsitti kaikki muut Metsäpirtin kylät paitsi aikaisemmin mainitut Arkuntanhua 11, Terenttilän ja Koukunniemen kylät, jotka kuuluivat Sakkolan hoviin. | * V. 1871 paroni Freedericksz ilmoitti olevansa halukas myymään hovinsa maa-alueet niitä viljeleville talonpojille silloisen 380000 markan hinnasta, ja halusi, että talonpojat sitoutuisivat maksamaan kyseisen hinnan, jos valtio lainaisi heille rahat. Asiaa käsiteltiin Metsäpirtin kirkossa pidetyssä kokouksessa 12.11.1871, jossa päätettiin pyytää senaattia ostamaan tilan ja talonpojat maksaisivat vuosien mittaan 'kruunulle' saamiensa maitten hinnan. Valtiovalta ryhtyi kauppaneuvotteluihin ja 17.03.1873 osti Saaroisten rälssi-lahjoitusmaa-alueet 380000 markan hinnasta. Ostettu alue käsitti kaikki muut Metsäpirtin kylät paitsi aikaisemmin mainitut Arkuntanhua 11, Terenttilän ja Koukunniemen kylät, jotka kuuluivat Sakkolan hoviin. | ||
Versio 8. huhtikuuta 2017 kello 10.41
Sisällysluettelo |
Saaroisten hovi 1837-1873
Hovin historia
- Vuonna 1827 laadittiin Venäjällä asetus, joka tarjosi lahjoitusmaiden isännille oikeuden omistaa alueensa maat. Tuohon asetukseen sisältyi 10 vuoden siirtymäaika.
- Metsäpirtin alue oli lahjoitettu Petäjärven hoville. Tuolloin tuli tarve erottaa oma erillinen hovi, jonka johdosta syntyi Saaroisten hovi. Saaroisten hovi
(Saaroisten rälssi-lahjoitusmaa-alue) käsitti tulevan Metsäpirtin pitäjän kylät lukuunottamatta Koukunniemeä, Terenttilää, Vaskelaa ja Lapanaista. Sakkolan hovin alueet omisti kollegineuvos, paroni Nikolai Freedericksz.
- Hovin päärakennus rakennettiin v. 1837 ja se sijaitsi Viisjoelta ns. Jaaman kankaan reunassa, 'Lääväkylän' kautta 'Pilkkatielle' johtavan tien varressa.
- V. 1871 paroni Freedericksz ilmoitti olevansa halukas myymään hovinsa maa-alueet niitä viljeleville talonpojille silloisen 380000 markan hinnasta, ja halusi, että talonpojat sitoutuisivat maksamaan kyseisen hinnan, jos valtio lainaisi heille rahat. Asiaa käsiteltiin Metsäpirtin kirkossa pidetyssä kokouksessa 12.11.1871, jossa päätettiin pyytää senaattia ostamaan tilan ja talonpojat maksaisivat vuosien mittaan 'kruunulle' saamiensa maitten hinnan. Valtiovalta ryhtyi kauppaneuvotteluihin ja 17.03.1873 osti Saaroisten rälssi-lahjoitusmaa-alueet 380000 markan hinnasta. Ostettu alue käsitti kaikki muut Metsäpirtin kylät paitsi aikaisemmin mainitut Arkuntanhua 11, Terenttilän ja Koukunniemen kylät, jotka kuuluivat Sakkolan hoviin.
Rippikirjatiedot Saaroisten hovin asukkaista
- RK 1855
- Förvalttare Johan Allbrecht (s. 1797) ja 2. vaimonsa Katariina Zweugberg asuvat Saaroisissa v. 1856.
- Förvalttare Paul Alexander Weber (s. 4.10.1813) saapuu v. 1856 Jönsburgista ? ja muuttaa v. 1859
Räisälään.
- Drengfogde Wilhelm Heikinp Heinonen (s. 24.9.1805) ja vaimonsa Piata Pekantr Hiltunen (s.
14.1.1808) saapuvat Saaroisiin v. 1858. Heillä tyttäret Liisa (s. 21.12.1835 Viipuri) ja Vilhelmiina (s. 15.5.1838 Viipuri) sekä poika August Vilhelm (s. 31.1.1848). August Vilhelm asuu 1870-luvun lopulla Venäjän puolella.
- Heillä aputyövoimana piiat Maria Aukustintr Pitkänen (s. 23.4.1823) [vuonna 1854],
Liisa Paulintr Paukku (s. 11.3.1834) [vuonna 1857], Pekka Heikinp Häsä (s. 26.11.1828) ja vaimonsa Katriina Rekontr Sarvi (s. 1.1.1831). Wilhelm on 1860-luvulla tilanhoitaja (inspectoren).
- Perhe muuttaa pois v. 1868.
- Karl Wilhelm Broman (s. 1.4.1813) ja vaimonsa Vilhelmiina Airikainen (s. 5.12.1820). Karl on
tullimies. Hän saapuu Kaskisista v 1860 ja muuttaa v 1863 takaisin.
- Tullimies Knut Wiktor Wikstedt (s. 12.8.1824) ja vaimonsa Matilda Fredr Lagerwall (Luginodt ?) (s.
26.12.1823) saapuvat Viipurista v. 1864. Perhe muuttaa v. 1876 Porvooseen.
- RK 1864
- A Aleksanteri Kordt (s. 26.9.1816 ? Eesti) ja vaimonsa Wilhelmiina Weberg (s. 6.7.1819 Inkeri, k.
14.4.1870) ovat mainitut ensimmäisenä. Heidän kanssaan mainitaan Emma Paulina (s. 13.10.1831) ja tytärpuoli Cecilia Leopoldine Kordt (s. 11.2.1840).
- He muuttavat v. 1874 Pyhäjärvelle.
- Talossa aputyövoimana piiat Anna Liisa Mukkonen (s. 9.8.1847), Maria Sofia Koponen (s. 3.8.1840), Maria
Wilh Frisher (s. 22.4.1849), Anna Sofia Hannuntr Kauppinen (s. 4.3.1844) ja Maria Antintr Weihman (s. 17.1.1841)
