Sanomalehdet
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→Metsäpirtti, julkaisuja 1950 jälkeen) |
(→Metsäpirtti, julkaisuja 1950 jälkeen) |
||
Rivi 84: | Rivi 84: | ||
** Tässä otteita artikkelista. | ** Tässä otteita artikkelista. | ||
** Eitomaa kertoo: | ** Eitomaa kertoo: | ||
- | *** ''Tapparin vartiossa otettiin kiinni '''Karhu-Jaskaa'''. Hän oli inkeriläinen kauppamies, joka kulki ilman lupaa rajan yli. Siinä takaa-ajossa menetti meikäläinen, Heikki Tiainen (s. 1.1.1899, k. 11.2.1928, [[T2229|talosta 2229]]), henkensä. Silloin epäiltiin myös sitä, että oman luoti olisi osunut häneen. Karhu-Jaska oli inkeriläisiä pakolaisia, eikä häntä saatu kiinni. Sen koommin en minäkään hänestä kuullut''. | + | *** ''Tapparin vartiossa otettiin kiinni '''Karhu-Jaskaa'''. Hän oli inkeriläinen kauppamies, joka kulki ilman lupaa rajan yli. Siinä takaa-ajossa menetti meikäläinen, '''Heikki Tiainen''' (s. 1.1.1899, k. 11.2.1928, [[T2229|talosta 2229]]), henkensä. Silloin epäiltiin myös sitä, että oman luoti olisi osunut häneen. Karhu-Jaska oli inkeriläisiä pakolaisia, eikä häntä saatu kiinni. Sen koommin en minäkään hänestä kuullut''. |
*** ''Rajalla, juuri siellä meidän kotiseudullamme, oli hälyn aikaa. Se oli vuotta 1921. Rajavartiostoahan ei siinä mielessä vielä silloin ollutkaan, kuin nyt, oli tullipoliisi. Hälyn aiheuttajana siellä olivat '''hevosvarkaat''', joita tuli rajan yli. Yksi karjakin kokonaisuudessaan varastettiin eräästä navetasta. Silloin tarvittiin lisää miehiä rajalle, oli saatu määrärahaa sitä varten. Useita poikia meidänkin kylältä meni tullipoliiseiksi. Entisiä miehiä oli Tapparin vartiossa kuusi tai seitsemän ja toinen mokoma meni lisää. Minä jouduin Metsäpirtin Viisjoen kylästä kotoisin olevana Tapparin vartioon.'' | *** ''Rajalla, juuri siellä meidän kotiseudullamme, oli hälyn aikaa. Se oli vuotta 1921. Rajavartiostoahan ei siinä mielessä vielä silloin ollutkaan, kuin nyt, oli tullipoliisi. Hälyn aiheuttajana siellä olivat '''hevosvarkaat''', joita tuli rajan yli. Yksi karjakin kokonaisuudessaan varastettiin eräästä navetasta. Silloin tarvittiin lisää miehiä rajalle, oli saatu määrärahaa sitä varten. Useita poikia meidänkin kylältä meni tullipoliiseiksi. Entisiä miehiä oli Tapparin vartiossa kuusi tai seitsemän ja toinen mokoma meni lisää. Minä jouduin Metsäpirtin Viisjoen kylästä kotoisin olevana Tapparin vartioon.'' | ||
*** ''Hevosvarkauksia ei niinkään tapahtunut laitumilta, vaan hevosia vietiin suoraan navetoistakin. Kolmattakymmentä hevosta vietiin yhden syksyn kuluessa ja eräästä salokylästä katosi kokonainen karja. Nämä hevosvarkaat ampuivat eräästä talosta pojan. Hän oli tulossa tansseista ja sattui varkaiden kanssa samaan aikaan pihalle. Talon isäntä näki ikkunasta, miten poika ammuttiin pihalle.'' | *** ''Hevosvarkauksia ei niinkään tapahtunut laitumilta, vaan hevosia vietiin suoraan navetoistakin. Kolmattakymmentä hevosta vietiin yhden syksyn kuluessa ja eräästä salokylästä katosi kokonainen karja. Nämä hevosvarkaat ampuivat eräästä talosta pojan. Hän oli tulossa tansseista ja sattui varkaiden kanssa samaan aikaan pihalle. Talon isäntä näki ikkunasta, miten poika ammuttiin pihalle.'' |
Versio 26. huhtikuuta 2024 kello 22.50
Sisällysluettelo |
Metsäpirtti 1800-luvulla
- Vuosikymmen 1810-1819
- Vuosikymmen 1820-1829
- Vuosikymmen 1830-1839
- Vuosikymmen 1840-1849
- Vuosikymmen 1850-1859
- Vuosikymmen 1860-1869
- Vuosikymmen 1870-1879
- Vuosikymmen 1880-1889
- Vuosikymmen 1890-1899
Metsäpirtti 1900-luvulla
- Vuosi 1900
- Vuosi 1901
- Vuosi 1902
- Vuosi 1903
- Vuosi 1904
- Vuosi 1905
- Vuosi 1906
- Vuosi 1907
- Vuosi 1908
- Vuosi 1909
- Vuosi 1910
Metsäpirtti 1910-luvulla
- Vuosi 1911
- Vuosi 1912
- Vuosi 1913
- Vuosi 1914
- Vuosi 1915
- Vuosi 1916
- Vuosi 1917
- Vuosi 1918
- Vuosi 1919
- Vuosi 1920
Pohjois-Inkeri
Metsäpirtti 1920-luvulla
- Vuosi 1921
- Vuosi 1922
- Vuosi 1923
- Vuosi 1924
- Vuosi 1925
- Vuosi 1926
- Vuosi 1927
- Vuosi 1928
- Vuosi 1929
- Vuosi 1930
Metsäpirtti 1930-luvulla
- Vuosi 1931
- Vuosi 1932
- Vuosi 1933
- Vuosi 1934
- Vuosi 1935
- Vuosi 1936
- Vuosi 1937
- Vuosi 1938
- Vuosi 1939
- Vuosi 1940
Metsäpirtti 1940-luvulla
- Vuosi 1941
- Vuosi 1942
- Vuosi 1943
- Vuosi 1944
- Vuosi 1945
- Vuosi 1946
- Vuosi 1947
- Vuosi 1948
- Vuosi 1949
- Vuosi 1950
Metsäpirtti, julkaisuja 1950 jälkeen
- Tullipoliisista rajavartijaksi (Kalle Fröjd) Rajamme Vartijat 1970 (1.9.1970)
- Oheisessa 3-sivuisessa artikkelissa Kalle Fröjd kertoo mielenkiintoisella tavalla keskusteluistaan metsäpirttiläisen Matti Eitomaan (Eeva) (s. 30.3.1901, talosta 3304) kanssa.
- Tässä otteita artikkelista.
- Eitomaa kertoo:
- Tapparin vartiossa otettiin kiinni Karhu-Jaskaa. Hän oli inkeriläinen kauppamies, joka kulki ilman lupaa rajan yli. Siinä takaa-ajossa menetti meikäläinen, Heikki Tiainen (s. 1.1.1899, k. 11.2.1928, talosta 2229), henkensä. Silloin epäiltiin myös sitä, että oman luoti olisi osunut häneen. Karhu-Jaska oli inkeriläisiä pakolaisia, eikä häntä saatu kiinni. Sen koommin en minäkään hänestä kuullut.
- Rajalla, juuri siellä meidän kotiseudullamme, oli hälyn aikaa. Se oli vuotta 1921. Rajavartiostoahan ei siinä mielessä vielä silloin ollutkaan, kuin nyt, oli tullipoliisi. Hälyn aiheuttajana siellä olivat hevosvarkaat, joita tuli rajan yli. Yksi karjakin kokonaisuudessaan varastettiin eräästä navetasta. Silloin tarvittiin lisää miehiä rajalle, oli saatu määrärahaa sitä varten. Useita poikia meidänkin kylältä meni tullipoliiseiksi. Entisiä miehiä oli Tapparin vartiossa kuusi tai seitsemän ja toinen mokoma meni lisää. Minä jouduin Metsäpirtin Viisjoen kylästä kotoisin olevana Tapparin vartioon.
- Hevosvarkauksia ei niinkään tapahtunut laitumilta, vaan hevosia vietiin suoraan navetoistakin. Kolmattakymmentä hevosta vietiin yhden syksyn kuluessa ja eräästä salokylästä katosi kokonainen karja. Nämä hevosvarkaat ampuivat eräästä talosta pojan. Hän oli tulossa tansseista ja sattui varkaiden kanssa samaan aikaan pihalle. Talon isäntä näki ikkunasta, miten poika ammuttiin pihalle.
- Silloin oli sekä tullivartijoita että tullipoliiseja ikään kuin sekaisin siellä Kannaksella. Tapparin tullivartion rakennukset olivat melko pienet. Päällysmiehen asunto oli valtion rakennus. Vartiotalo oli pieni, miehet asuivat kuka missäkin ympärillä olevassa kylässä. Kortteeri piti hommata jokaisen itse ja yleensä oli yksi huone useammalla miehellä asuttavana.
- Kun rajavartiolaitos oli aloittanut, tullipoliisi-nimitys poistui ja henkilöstöstä tuli rajamiehiä. Työt eivät muuttuneet. Puvutkaan eivät aivan heti muuttuneet, virkalakkina oli tullihattu ja tullivartijan kokardi ja takkina oli sellainen sotilaspuvun tapainen takki. Aseistuksena olivat japanilainen kivääri ja pistooli. Kumpiakaan ei pidetty- tosin sitten kun pidemmille matkoille jäälle lähdettiin, otettiin kivääri mukaan.
Etusivu |