Lehdet1900

Metsapirtti

Versio 12. lokakuuta 2022 kello 22.43

Lehdistö 1900

Tammikuu 1900

• 02.01.1900 Metsäpirtissä Itä-Karjala
  • Syntynyt 65 poikaa ja 70 tyttöä, yht. 135; kuollut 32 mp, ja 45 np, yht 77; sisäänmuuttanut 7 mp ja 10 np, yht 17; ulosmuuttanut 6 mp ja 8 np, yht 14; avioliittoon kuulutettu 29 paria ja vihitty 32 paria; aviol. purettu miehen kuoleman kautta 8, vaimon kuoleman kautta 12, yht 20; kaksosia on syntynyt 2; äpärälapsia synt 1; kuolleena on synt 6.
  • Kuolleista vanhin mies 81 v ja vaimo 79.
  • Väkiluku on lisääntynyt 61 hengellä ja on kirkonkirjojen mukaan 3975 henkeä.
• 11.01.1900 Sakkola Wuoksi
  • Metsäpirtissä kirjoitetaan meille, että siellä vielä käydään häissä 'kuokkimassa', ja niissä sitten juodaan ja tapellaan. Semmoiset häät ja kuokkajaiset kuuluivat olleen joulun aikana erään niinkuin vähän kirkolliseen säätyyn kuuluvan miehen talossa. Kirjoittaja päivittelee, että semmoista xx nyt voi tapahtua.
• 16.01.1900 Lahjoitusmailta Wiipurin Sanomat
• 23.01.1900 Oikeus ja poliisiasioita Wuoksi
  • Sakotettu. tk. 22 pnä sakotettiin täkäläisessä raastuvanoikeudessa Sakkolan pitäjän Metsäpirtin kylästä kotoisin oleva läksiän Simo Jaakonp Tuokko salakuljetuksesta 100 markan sakkoon.
  • Huolimattomasta eläimen hoitamisesta tuomittiin seppä T. Laapotti tästä kaupungista samassa istunnossa 10 markan sakkoon sekä maksamaan kuluja kirkkoherra Helenille 20 markkaa.
• 30.01.1900 Ilmoitus Itä-Karjala
  • Jollei maksu tahi muu laillinen este väliin tule, myydään julkisella pakkohuutokaupalla Sakkolan pitäjän kunnantuvassa Torstaina tulevan Maaliskuun 1 p:nä 1900 klo 4 j.pp 1898 vuoden lahjoitusmaan lunastusmaksujen sekä muiden kulujen suorittamiseksi seuraavat perintötilat, nimittäin:
    • Taloll Pekka Loposen leski Saaran 1/8 osaa N:o 2 Koukunniemen kylässä
    • Taloll Pekka Antinp Myöhäsen 6/97 osaa N:o 3 Koukunniemen kylässä
    • Taloll Juoseppi Pekonp Myöhäsen 6/97 osaa N:o 3 Koukunniemen kylässä
    • Taloll Juho Rytyn 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Jaakko Taavetinp Paksun 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Antti Paksun 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Matti Heikinp Paksun 4/89 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Juho Paavonp Paksun 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Antti Simonp Tuokon 1/6 osaa N:o 2 Raajun kylässä
    • Taloll Nuuti Korpelaisen perill 1/6 osaa N:o 2 Raajun kylässä
    • Taloll Aatami Matinp Korpelaisen 1/4 osaa N:o 3 Raajun kylässä
    • Taloll Jonas Hannukaisen leski Liisan 1/6 osaa N:o 1 Terenttilän kylässä
    • Taloll Aapro Simonp Hiltusen 1/3 osaa N:o 2 Joentaan kylässä
    • Taloll Tuomas Pullisen 1/4 osaa N:o 3 Joentaan kylässä
    • Taloll Tahvo Paavonp Puikkosen 3/16 osaa N:o 5 Joentaan kylässä
    • Taloll Juho Haapsaaren 1/3 osaa N:o 6 Joentaan kylässä
    • Taloll Pekka Paukun leski Marian 1/6 osaa N:o 2 Korholanjaaman kylässä
    • Taloll Tahvo Susin leski Aunen 5/24 osaa N:o 1 Metsäpirtin kylässä
    • Taloll Wille Kuopan leski Marian 1/8 osaa N:o 3 Metsäpirtin kylässä
    • Taloll Martti Ahtiaisen perill 1/24 osaa N:o 1 Viisjoen kylässä
    • Taloll Matti Peltosen perill 1/96 osaa N:o 1 Viisjoen kylässä
  • josta täten ilmoitetaan, huomauttamalla että kaikkien asianomaisten tulee huutokauppa tilaisuudessa valvoa oikeuttansa myytävän kiinteistön suhteen, kuin myös ...
  • Käkisalmen kihlakunnan Kruununvoudin konttorissa 30 p:nä Joulukuuta 1899, William Stenberg

Helmikuu 1900

• 01.02.1900 Metsäpirtti Wuoksi
  • Taipaleen joen veden on hyyde nostanut niin korkealle, ettei miesmuistiin ole vesi ollut niin ylhäällä. Tästä taitaa seurata paljon vahinkoa rannikkojen omistajille. Kauppias Matti Jortikan talo oli jo vaarassa, koska vesi ulottui ihan rappusen eteen. Kempin ja Koukunniemen koskea ei tuntunut yhtään. Salmen mylly oli vähällä seisattua. Kustaa Laulajaisen Taipaleen kylästä, tuvan lattian alle nousi vesi.
• 07.02.1900 Muikun, siian ja nieriäisen kalastuksesta Laatokalla Wiipuri
  • Noion kolmenkymmenen vuoden paikoille takaperin kalastivat Metsäpirtin Saaroisin kyläläiset muikkuja, ulottaen pyyntinsä ylläsanotun kylän rantavesiltä aina 10-15 kilometriä selkävedelle. Saalista kehuvat vanhemmaat ukot, että se oli erinomaisen runsas, vaikka verkot olivat silloin hyvin täysikäteisiä verrattuina nykyisiin; paulat niini nuorasta ja itse verkko kotona kehrätystä rihmasta. Tämmöistä saalista ei kestänyt kauan, noin viisitoista vuotta sitten ei harjoittanut kukaan kalamiehistä sanottua pyyntiä ja verkotkin olivat sukupuuttoon loppuneet. Vanhemmat kalastajat sanoivat ei kannattavan pyytää muikkuja, koska niitä ei enään kaukaan aikaan oltu saatu. Arvion mukaan oli kulunut noin 10-12 vuotta, kun taas rupesi joku valmistamaan muikku verkkoja, harjoittaen kumminkin tätä pyyntiä ainoastaan rantavesillä noin 2-3 kilometriä rannasta muutamilla verkoilla ja saivatkin jo vähiin verkkoihin katsoen runsaasti. Noin viisi vuotta sitten ilmestyi eräille kalastajille halu käydä koettamaan suuremmassa määrässä pyydystää muikkuja ja antautuivatkin eräät siihen, hyljäten muun kalastuksen. He valmistivat verkkonsa hienon hienosta rihmasta, jokainen verkko noin 20 sylen pituiseksi. Venettä kohden oli niitä noin sadan paikoilla. Noin kesäkauden pysyi pyynti 3-4 virstaan rannasta, mutta seuraavana kesänä oli saalis niillä seuduin jo niukempi. Siirryttiin 6-7 virstan etäisyyteen rannasta n.s. Taipaleen luodolle. Tässä luotokossa oli saalis parina kolmena vuotena niin runsas, että kalastaja paraimpana pyynti aikana heinä-, elo- ja syyskuukausina voi päivää kohden laskea saaliinsa 170-255 jopa 425 kiloon päivässä. Tämmöinen runsas saalis ei jäänyt huomioon ottamatta; ilmestyi näet 30-40 kalastajavenettä sanotulle luodolle ja silloin oli koko se kohta merestä aivan kuin sakoa korpi verkko verkossa kiini. Tämä nähtävästi vaikutti sen, että muikut joko pakenivat rauhaisempiin paikkoihin, eli loppuivat? Nyt on taas sanottu pyynti melkein loppunut, uusia pyyntöjä ei paljon tehdä, ainoastaan entisillä jäännöksillä joku voipi vielä koettaa, mutta yksinomaan sen nojaan ei kannata kalastajan jäädä. Kyllähän Taipaleen luodon etäisimmiltä matalikoilta voisi vielä saadakin, mutta sinne tulee matkaa noin 20 kilometriä aivan saaretonta selkää ja se ei sovi muikun pyyntiin; sillä eihän kalastaja voi kestää Laatokan laineita yötä ja päivää turvattuna ainoastaan veneesensä, vaikkakin se olisi kuinkakin luotettava. Nyt on siis taas loppunut tuon maukkaan kalan syönti, joka kumminkin jo useampia vuosia ravitsi Sakkolan, Pyhäjärven, Raudun, jopa osan Valjkjärvenkin pitäjää. Hinta tuoreena vaihteli 1 rupl 50 kopeekasta 2 rupl 50 kopeekkaan puudalta. Ei siis kallis, vaikkakin Laatokan nuikku on hyvin iso ja lihava, suurimmat voi painaa kilon ja yli.
  • Siian pyyntiä näissä seuduissa voipi verrata melkein samanlaiseksi kuin muikunkin, niin että se vuosi vuodelta vähenee, vaan ei kumminkaan niiin äkkiä kuin muikku. Ei sekään okein enään kannattaisi, mutta kun kalastaja on siihen kerran tottunut, niin ei se hevillä siitä luovu.
  • Nieriäitä pyytävät Saaroisin kylän kalastajat ainoastaan koukuilla, jotka ovat kiinnitetut noin metrin pituisella rihma perukkeella pitkäänsiimaan, joka voipi olla jopa 7-10 kilometrin pituinen. Tämmöinen siima lasketaan pohjaan, koukut maivoitettuna joko muikuilla eli särillä. Ylösotto tapahtuu 2 eli 3 päivän perästä. Tämmöistä pyyntöä harjoitetaan keväillä noin keskipaikalla Laatokan selkää, jopa enemmänkin itäpuolella, siis 60-65 kilometrin etäisyydessä. Vanhat ukot kertovat nieriäisenkin pyydön olleen ennen paljon likempänä ja antaneen hyvin runsaan saaliin, mutta nykyään on pyynti kaukana ja saalis hyvin huono; sillä laposta on saalis keskimäärältään vaan 1-2 puudan vaiheilla.
  • Mitä tulee eteläpuolisen Laatokan yllämainittuihin kaloihin, eroavat ne veljistään pohjoispuolella. Tämän vaikuttaa matalampi vesi ja erilainen ruoka. Eteläpuoli Laatokasta on matalaa lietepohjaista. Muikku täällä on valkea ja lihava, vaan pohjoispuolella musta, laiha ja solakka. Siika eteläpuolella on samoin valkea ja hyvin pieni päinen, lyhyt ja paksu; sekä selkä niskan kohdalta korkea. Tällainen siika on erinomaisen rasvainen ja maukas. Pohjoispuolella on siika pitempi, suuripäisempi ja laihempi, vaikkakin jossain Valamon seuduilla löytyy myös hyviä ja valkeita siikoja.
  • Nieriäisissä on vähemmän eroavaisuutta etelä- ja pohjoispuolella, vaan on se yhtäläisesti rantavedellä lihavampi, liha punainen kuin lohella; sekä suurempi kuin selkävedellä. Selkäveden nieriäiset ovat enimmiten valkea lihaisia ja pienempiä. Rantanieriäistä pidetään myös parempi arvoisena.
  • Yllä on kerrottu, että muikut, siiat ja nieriäiset ovat vähentyneet vuosi vuodelta näissä kohden. Muutamat väittävät, että kyllä niitä on siellä kyllälti, mutta niitä ei meille anneta. Katsoen kumminkin siihen, että ne vähenevät vähän kerrallaan vuosi vuodelta, ei siinä luultavasti voi olla muu syynä kuin että ne todellakin loppuvat vähemmäksi tuota alinomaista rajatonta pyydystämistä, ainoastaan pienet mitkä eivät voi tarttua verkkoihin jäävät tähteeksi. Huomaahan sen siitäkin kun esim muikkuja ei ole pyydetty useampaan vuoteen ja sitte on ruvettu uudestaan pyydystämään, on saalis taas runsas. Siis vähenee Laatokastakin kalat rajattoman pyynnin tähden.
  • Rantalainen
• 13.02.1900 Metsäpirtistä kirjoitetaan meille: Wuoksi
  • Sanomalehtikirjallisuus ei ole suinkaan takapajulla täällä Metsäpirtin puolella. Ne valistavat pienimmissäkin mökeissä; esim Viisjoelle ja Saaroisten puolelle on tilattu suuret määrät Wuoksea ja Wiipurin Sanomia.

Kesäkuu 1900

• 02.06.1900 Metsäpirtin kappelin kansakoulun johtokunta Laatokka
  • julistaa täten opettajattaren viran Metsäpirtin yhdistetyssä tyttö- ja poikakoulussa haettavaksi ennen tulevan kesäkuun 28 p. Virkaa, johon mieluummin otetaan kreikkalais-venäläistä uskoa tunnustava ja johon on astuttava tulevan elokuun 1 p:nä, seuraa asianomaisen päätöksen mukaan tavallinen valtionapu sekä sekä kunnalta 80 ruplaa Venäjän rahassa, asunto, lämmin ja valo. Siltä varalta, ettei vakinaiseksi opettajattareksi hakijoita tulisi, julistetaan virka myös väliaikaisesti haettavaksi.
  • Metsäpirtissä toukok. 20 p. 1900., Osoite: Sakkola, Metsäpirtti. Johtokunnan puolesta, Mikko Kuonna

Heinäkuu 1900

• 10.07.1900 Ilmoitus Itä-Karjala
  • ...