Lotat

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Metsäpirtin Suojeluskunta)
(Taustaa ja perustaminen)
Rivi 2: Rivi 2:
=== Taustaa ja perustaminen===
=== Taustaa ja perustaminen===
* Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
* Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
-
* Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän ''maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta'' kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan ''paikallinen järjestys toimikunnan'' nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen '''J Eeva''', '''Jaakko Koskivaara''' (1866-1920), '''A Hatakka''', '''J Ahtiainen''' ja '''Kaarlo Adolf Sihvo''' (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.  
+
 
-
* Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.
+
 
 +
* 15.11.1938 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738465?page=2 Lottakurssit Metsäpirtissä] Käkisalmen Sanomat
 +
** Lotta Svärd-yhdistyksen Metsäpirtin paikallisosaston kurssien päättäjäiset olivat tk. 10 pnä. Aluksi rovasti J. K. Sakkinen puhui kirkossa lotille kehoittaen heitä pitämään aina isänmaan asia rakkaana. Tämän jälkeen tekivät uudet lotat, joita oli noin 40, lottalupauksensa.
 +
** Kirkosta siirryttiin sankarihaudalle, jossa lotat laskivat seppeleen ja Helena Hyytiä lausui Aleksanteri Aavan tilaisuutta varten kirjoittaman runon. Lopuksi laulettiin Sotarukous.

Versio 19. marraskuuta 2021 kello 18.39

Metsäpirtin Lotta/Svärd-paikallisyhdistys

Taustaa ja perustaminen

  • Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.


  • 15.11.1938 Lottakurssit Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
    • Lotta Svärd-yhdistyksen Metsäpirtin paikallisosaston kurssien päättäjäiset olivat tk. 10 pnä. Aluksi rovasti J. K. Sakkinen puhui kirkossa lotille kehoittaen heitä pitämään aina isänmaan asia rakkaana. Tämän jälkeen tekivät uudet lotat, joita oli noin 40, lottalupauksensa.
    • Kirkosta siirryttiin sankarihaudalle, jossa lotat laskivat seppeleen ja Helena Hyytiä lausui Aleksanteri Aavan tilaisuutta varten kirjoittaman runon. Lopuksi laulettiin Sotarukous.
Henkilökohtaiset työkalut