Lehdet1937
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→Elokuu 1937) |
(→Elokuu 1937) |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
*** Näin toteaa m.m. tunnettu kielemme tutkija professori August Engelbrekt Ahlqvist kierreltyään v. 1854 kansanrunoutta keräämässä Etelä-Karjalassa. | *** Näin toteaa m.m. tunnettu kielemme tutkija professori August Engelbrekt Ahlqvist kierreltyään v. 1854 kansanrunoutta keräämässä Etelä-Karjalassa. | ||
*** Ahlqvist ei ole mikään äyrämöisyyden ihailija. Hän moitiskelee heidän vanhoillisuuttaan, heidän naistensa rumia pukuja, lyhyitä ja leveitä yksivärisiä hameita, joissa on monta vikaa ja enimmiten se, että se rumentaa naiset. ''Tytön hoikkuus, jota muualla niin suuressa arvossa pidetään, sen kautta peräti katoaa''. ''Eikä taitaisi ketään surettaa, jos äyrämöisyys loppuisi kokonaan'', hän sanoo. Savakot olivat myös tähän äyrämöisten naispukuun suuttuneet. Kun Ahlqvist kysyi Kivennavan savakkomieheltä. ''Mikä siihen on syynä, että heillä niin harvoin naitiin Raudulta'', vastasi tämä: ''Se, kun on heillä äyrämöisillä niin hirveä vaatteen manieri, niin siihen eivät meidän pojat uskalla puuttua''. Ja jos kuka uskalsi, niin vaati, että morsiamen oli luovuttava äyrämöispuvustaan. | *** Ahlqvist ei ole mikään äyrämöisyyden ihailija. Hän moitiskelee heidän vanhoillisuuttaan, heidän naistensa rumia pukuja, lyhyitä ja leveitä yksivärisiä hameita, joissa on monta vikaa ja enimmiten se, että se rumentaa naiset. ''Tytön hoikkuus, jota muualla niin suuressa arvossa pidetään, sen kautta peräti katoaa''. ''Eikä taitaisi ketään surettaa, jos äyrämöisyys loppuisi kokonaan'', hän sanoo. Savakot olivat myös tähän äyrämöisten naispukuun suuttuneet. Kun Ahlqvist kysyi Kivennavan savakkomieheltä. ''Mikä siihen on syynä, että heillä niin harvoin naitiin Raudulta'', vastasi tämä: ''Se, kun on heillä äyrämöisillä niin hirveä vaatteen manieri, niin siihen eivät meidän pojat uskalla puuttua''. Ja jos kuka uskalsi, niin vaati, että morsiamen oli luovuttava äyrämöispuvustaan. | ||
| - | *** | + | *** ... |
=== Syyskuu 1937 === | === Syyskuu 1937 === | ||
Versio 15. maaliskuuta 2021 kello 12.44
Sisällysluettelo |
Lehdet 1937
Tammikuu 1937
- 19.01.1937 Vaalien tulokset Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
Maaliskuu 1937
- 18.03.1937 Terenttilän koulun pojat ja tytöt Metsäpirtin koulujen parhaita hiihtäjiä Käkisalmen Sanomat
Toukokuu 1937
- 08.05.1937 Palovakuuttakaa omaisuutenne Käkisalmen Sanomat
Elokuu 1937
- 17.08.1937 Mitä heimoa on Itäisen Kannaksen väestö? Käkisalmen Sanomat
- Olemmekohan me karjalaisia?
- Kun historia vastaa kysymykseen, ei karjalaisuutemme ole niinkään varmaa
- Maisteri A. Komonen Käkisalmen Sanomille
- Tuntuu vähintään omituiselta, jos ei suorastaan aiheettomalta, kysymys, mitä heimoa ovat Käkisalmen linnan vaikutuspiirissä s.o. itäisellä Kannaksella olevat asukkaat. Onhan Käkisalmen linnaa jo historiamme hämäryydessä nimitetty Karjalaksi tahi karjalaisten linnaksi. Karjalaisiahan me kaikki olemme, ja ketkäpä sitten sitä olisivat, jos emme me?
- Näin varmasti ajattelee moni, jos kysytään, mitä heimoa ovat itäisen Kannaksen asukkaat?
- Mutta silmäillessämme Karjalan sotien ja hävitysten täyteisiä vuosisatoja, me lienemme kuitenkin yksimielisiä myöntämään, että itäisen Kannaksen asukkaiden karjalaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi ja että sitä ainakin on syytä meidän itsemmekin tarkistaa.
- tämä laaja artikkeli kertoo melko tarkoin nuo alueen väestömuutokset. Kannattaa lukea koko artikkeli!
- tässä otteita artikkelista
- Kannaksen asukkaat ovat aina viime sataluvun puolivälin asti jakautuneet kahteen heimoryhmään: äkrämöisiin eli äyrämöisiin ja sakkoihin.
- Nämä ovat pukujensa, etenkin naispukujensa, tapojensa ja pitämyksiensä perustalla olleet niin toisistaan eroavia, etteivät ole edes naapureina tahtoneet olla paljon minkäänlaisissa kosketuksissa toistensa kera. Äyrämöiset eivät ole voineet olla muuta kuin vanhoja Äyräpään kihlakunnan asukkaita, vaikkap heitä vuosisatojen kuluessa sitten lienee levinnyt vanhan kihlakunnan ulkopuolellekin ruotsinpuoleisessa Karjalassa. Mutta merkille pantava seikka on, että he vanhoilla asuinpaikoillaan Valkjärven, Kivennavan ja Muolaan pitäjissä eivät olleetkaan myöhempinä aikoina yksinomaisina isäntinä, vaan heidän joukkoonsa oli tullut runsas määrä 'savakoita', Valkjärvelle tosin vain yhteen ainoaan, Kosteelan, kylään. Sen sijaan ovat Pyhäjärven, Sakkulan, Metsäpirtin ja Raudun asukkaat niin pelkkiä äyrämöisiä, ettei siellä kuullut edes näitä ryhmien nimityksiäkään muuta kuin milloin tahdottiin jostain naisesta sanoa mahdollisimman pahaa, jolloin häntä sanottiin 'savakoksi'.
- Näin toteaa m.m. tunnettu kielemme tutkija professori August Engelbrekt Ahlqvist kierreltyään v. 1854 kansanrunoutta keräämässä Etelä-Karjalassa.
- Ahlqvist ei ole mikään äyrämöisyyden ihailija. Hän moitiskelee heidän vanhoillisuuttaan, heidän naistensa rumia pukuja, lyhyitä ja leveitä yksivärisiä hameita, joissa on monta vikaa ja enimmiten se, että se rumentaa naiset. Tytön hoikkuus, jota muualla niin suuressa arvossa pidetään, sen kautta peräti katoaa. Eikä taitaisi ketään surettaa, jos äyrämöisyys loppuisi kokonaan, hän sanoo. Savakot olivat myös tähän äyrämöisten naispukuun suuttuneet. Kun Ahlqvist kysyi Kivennavan savakkomieheltä. Mikä siihen on syynä, että heillä niin harvoin naitiin Raudulta, vastasi tämä: Se, kun on heillä äyrämöisillä niin hirveä vaatteen manieri, niin siihen eivät meidän pojat uskalla puuttua. Ja jos kuka uskalsi, niin vaati, että morsiamen oli luovuttava äyrämöispuvustaan.
- ...
Syyskuu 1937
- 25.09.1937 [1] Rajamme VartijaSalmin Rajavartiosto:
- Rajavartiosotamies Manu Hyytiä 1./SR:stä on ylennetty rv. korpraaliksi 18.09.1937
Lokakuu 1937
- 26.10.1937 Sokerijuurikkaan viljelystä selostettiin Metsäpirtin maamiesseuran kokouksessa Käkisalmen Sanomat
- 26.10.1937 Rautatien rakentamista Viiksanlahdesta Kylä-Paakkolaan Käkisalmen Sanomat
- kannattavat Sakkolan, Raudun, Vuokselan ja Metsäpirtin kuntalaiset
- 26.10.1937 Rautatien rakentamista Viiksanlahdesta Kylä-Paakkolaan Käkisalmen Sanomat
- 30.10.1937 Eivät ole suuret tulot, mutta eivät suuret menotkaan Metsäpirtin kunnalla Käkisalmen Sanomat
- 30.10.1937 Metsäpirtissä kaksi suojeluskuntataloa Käkisalmen Sanomat
- 30.10.1937 Metsäpirtin nuorisoseura 30 vuotias Käkisalmen Sanomat
- 30.10.1937 Myös Laatokka laaja on metsäpirttiläisten peltoa Käkisalmen Sanomat
- 30.10.1937 Metsäpirtissä kuoli viime vuonna 65:stä kuolleesta 10 syöpään Käkisalmen Sanomat
- Tuberkuloottiset sairaudet ovat pitäjässä harvinaisia
- Koselaan puuhataan vesijohtoa koska vetta ei saada 100:nkaan metrin syvyisistä kaivoista
- Metsäpirtin vienti käsittää viljaa, porsaita ja tietysti kalaa.
- Puutarhanhoidolla on pitäjässä erinomaiset edellytykset
- Karjatalous heikkoa
- Tuberkuloottiset sairaudet ovat pitäjässä harvinaisia
- 30.10.1937 Seurakunnallinen harrastus on Metsäpirtissä kiitettävää Käkisalmen Sanomat
- Metsäpirtissä on marttatoiminta vilkkaassa käynnissä, mutta neuvoja olisi palkattava koko vuodeksi
- Metsäpirtin seurakunnan hautausmaata laajennetaan ensi kesänä 3 ha:lla
- Valtion maanteitä on Metsäpirtissä 51 km ja kyläteitä kolmattakymmentä km.
- Järjestyksen pito ei Metsäpirtissä tuota vaikeuksia
- 30.10.1937 Metsäpirtin rajakulmalta Käkisalmen Sanomat
- Metsäpirtti on tavallaan ihmepitäjä.
- Siellä ei ole vettä! Laaja kuvaus!
- Metsäpirtti on tavallaan ihmepitäjä.
Joulukuu 1937
- 04.12.1937 Käkisalmen suojeluskunta syntyi vapaussodan aattona Käkisalmen Sanomat
- 04.12.1937 Metsäpirtissä kokoontuu suojeluskunta Käkisalmen Sanomat
- 11.12.1937 Metsäpirtin kirkollisia ilmoituksia Käkisalmen Sanomat
- 23.12.1937 Kalastajavene pirstoutui Laatokalla Laatokka
- Viime lauantaina lähtivät metsäpirttiläisten kalastajain Taavetti Hatakan, Aleks Myöhäsen ja Aapro Myöhäsen venekunnat Laatokan selkäsaarilta moottoriveneillään kotimatkalle. Kun kuitenkin vallitsi kova itätuuli, eivät he suunnanneetkaan matkaansa Metsäpirttiin vaan Pärnänjoen suuhun. Tänne he saapuivat kello 14.30 aikaan. Taavetti Hatakan ja Aleks Myöhäsen veneet pääsivätkin onnellisesti jokeen Taavetti Ruotsalaisen rantaan, mutta Aapro Myöhänen, joka oli aiemmin käynyt vain yhden kerran Pärnän joen suussa, ei arvannut varoa joen suussa länsirannalla olevaa hiekkariuttaa, joka nyt matalan veden aikana ja lujan itämyrskyn vallitessa ajoittain oli aivan näkyvissä, vaan ajoi veneen riutalle. ...
