Metsäpirtin historiaa vuosi vuodelta

Metsapirtti

Versio 24. tammikuuta 2016 kello 20.57

Metsäpirtin historiaa vuosittain

• 2000 ennen ajanlaskua (kivikausi), löydetty ihmisen kasvoja muistuttava meripihkariipus Lääjenmäeltä (Kansallismuseo)
• 0 - 1300 (vanhempi rautakausi), löydetty 3 kpl soikeita tuluskiviä
  • löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä
• 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa.

   Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa.

• 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina
• 1323, Pähkinäsaaren rauha
• 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen.
• 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha
• 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja
  • Kylänimiä:
    • Korholanjaama
    • Raaju
    • Saaroinen (Laatokan saari)
    • Suvannon Taipale
    • Terenttilä
    • Viisjoki
  • Metsäpirttiläisiä sukunimiä:
    • Susi
    • Metso

   Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta.
   1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota
   1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin.
   1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket.
   Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston.
   1577, Herman Flemingin uudet retket
   05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin
   1595, Täyssinän rauha
   1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia
   1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta
   1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen)
   1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia.
       Koukunniemi
       Neusaari
       Metsäpirtti
       Haapsaari
       Lapanainen
   Edellisten kylien lisäksi asuttu myös
       Kosela
       Korhola
   1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta
   1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin)
   1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet
   1631, laadittu Maakirja
   1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan.
   1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi
   1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi.
   Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen.
   1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin
   1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri.
   1666, mainitaan vielä Taipale
   1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta
   1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin.
   1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle.
   1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle
   1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman)
   1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille.
   Kesuksena toimi Petäjärven hovi.
   1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan)
   1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) maini146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä.
   1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä.
   1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä
   ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä.
   1741-1743, Pikkuviha
   1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla
   1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti)
   1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille
   1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille
   1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko
   1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo
   17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille
   1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen.
   1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä
   1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata.
   1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä
   1837, Sakkolan hovi perustettiin
   1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko
   1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm.
   1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio
   1864, Anomus Tapparin tullista
   1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi.
   1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli.
   1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi.
   1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät.
   1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi.

• 1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911.
• 1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta.
• 1890, Metsäpirttiin perustettiin kirjasto seurakunnan toimesta.
• 1894, Metsäpirtti itsenäistyi. Erotettiin Sakkolasta omaksi kirkkoherrakunnaksi.
• 1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto.
• 1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu.
• 1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa.
• 1904, Larin Paraske kuoli
• 1905, perustettiin säästöpankki.
• Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi.
• 1907, perustettiin nuorisoseura.
• 1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa.
• 1913, nuorisoseura sai oman talon.
• 1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus
• 1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta.
• Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa.
• 1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura.
• 1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto.
• 1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura)
• 1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa.
• 1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin.
• 1927, Metsäpirttiin oma apteekki.

   Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon.

• 1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus.
• 1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen.
• 1939, Metsäpirtissä 4822 asukasta (luterilaisia).
• 1939, 30.11.1939 alkoi talvisota
• 1940, kunnalliset lautakunnat lopetettiin sisäasiainministeron käskyllä.
• 1941, 06.10.1941 kunnan esikunta ja 80 hengen työryhmä palasivat Metsäpirttiin.
• 1944, 09.06.1944 alkoi metsäpirttiläisten toinen (osalle jo kolmas) evakkomatka.
• 1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta.
• 1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa.

Lähteitä:

   J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906.
   Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253