Kivennavan kylät
Metsapirtti
(→Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät) |
|||
| Rivi 74: | Rivi 74: | ||
---- | ---- | ||
'''<big>[[Lipola]]</big>''' | '''<big>[[Lipola]]</big>''' | ||
| - | ---- | + | ---- |
| + | '''<big>[[Luutahäntä]]</big>'''<small> Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.</small> | ||
| + | ---- | ||
'''<big>[[Metsälä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' [[Metsälä|Metsälän]] Miettilä-kylän yhteydessä.</small> | '''<big>[[Metsälä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' [[Metsälä|Metsälän]] Miettilä-kylän yhteydessä.</small> | ||
---- | ---- | ||
| Rivi 134: | Rivi 136: | ||
---- | ---- | ||
'''<big>[[Tonteri]]a</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.</small> | '''<big>[[Tonteri]]a</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.</small> | ||
| + | ---- | ||
| + | '''<big>[[Tulokas]]</big''' <small>on osa [[Haapala]]a. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.</small> | ||
---- | ---- | ||
'''<big>[[Uupunut]]</big>'''<small> Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.</small> | '''<big>[[Uupunut]]</big>'''<small> Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.</small> | ||
Versio 21. tammikuuta 2016 kello 04.27
Kylien jaottelu
Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.
Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä Kivennapa kylästä kylään kirjassa.
Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.
1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut Terijoki ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. Rätysaari eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.
Tässä on esimerkkejä kyläjaotteluista: Kivennavan kylät eri lähteissä
Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät
|
Alakylä oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan. Haapala Haapalaan kuuluneille Luutahännälle ja Tulokkaalle on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. Tulokas on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754 henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut Alakylä oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle. Hiirelä Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kivennapa kylästä kylään kirjassa Kurkela on Tonteri, Vanhakylä, ja Hiirelä. Hartonen Hartonen liitettiin 1920-luvulla Terijokeen, joten Kivennapa kylästä kylään kirjassa sitä ei ole. Ikola Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle. Patrik kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa. Jalkala oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. Kylästä kylään kirjassa se esitellään erillisenä kylänä. Joutselän osat Jalkala, Rasala ja Mustapohja esitellään Kylästä kylään kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään. Jäppinen ei ole omana kylänään henkikirjoissa. Järvelä Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle. Kivennavan Kirkonkylä Kivennapa kylästä kylään sijoittaa Tiilinmaan osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään. Kontu ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää. Koukkula Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää. Kukonmäki 1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään. Lavolaa ei esiinny missään henkikirjassa. Kivennapa kylästä kylään esittelee sen omana kylänään. Linnanmäki Linnanmäki oli osa Kirkonkylää, mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi. Luutahäntä Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla. Metsälä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä. Miettilä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.
|
Multalan vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo. Mustapohja oli henkikirjoissa osa Joutselkää Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa. Patrikki kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään. Pylkkölä Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä. Rasalaa ei ole henkikirjoissa omana kylänään. Riihiö ei ole henkikirjoissa omana kylänään. Ronnukylä ei ole henkikirjoissa omana kylänään. Seppälä Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää. Termola kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään. Terijoki Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla. Tiilinmaa Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä. Tonteria ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. Kivennapa kylästä kylään kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Tulokas</big on osa Haapalaa. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Uupunut Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa. Vanhakylä ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa Kurkelaa. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole Kivennapa kylästä kylään kirjassa. Kurkelan sijasta on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti. Vuottaa Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä. |
