Myllärit
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→Metsäpirtin myllärit) |
(→Metsäpirtin myllärit) |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
* (Aila Martelius 13.04.2018) | * (Aila Martelius 13.04.2018) | ||
| - | ** Toivo Martelius muutti perheineen Koselaan 2.5.1915 toimi myllärinä vuoteen 1924. Palasi takaisin v. 1927, kun mylläri Aleksander Tuokko yllättäen kuoli. Tuokko toimi nuo välivuodet myllärin tehtävissä. Mauno oli Toivon poika, joka oppi myllärin tehtävät isältään. En osaa sanoa mikä heidän työnjakonsa myllyssä oli, mutta Mauno toimi myllärin tehtävissä sodan jälkeenkin ja niistä tehtävistä eläkkeelle. Sukumme tarinoissa kerrotaan, että Toivo-isä opetti pojilleen myllärin tehtävät. Toivo Marteliuksen isä ja isoisä olivat aikanaan myös mylläreitä ja toimivat Nastolassa Immilässä ja todennäköisesti myös Arrajoella. Mikäli olen oikein ymmäränyt niin Kannaksella alkoi vehnämyllytoiminta ja se kiinnosti Toivoa ja lienee ollut yksi selitys sille miksi hän lähti Hämeestä Karjalaan. Tuolloinhan oli rajat auki ja ainakin Lempaalasta ja ehkä muualtakin kävi asiakkaita myllyssä | + | ** Toivo Martelius muutti perheineen Koselaan 2.5.1915 toimi myllärinä vuoteen 1924. Palasi takaisin v. 1927, kun mylläri Aleksander Tuokko yllättäen kuoli. Tuokko toimi nuo välivuodet myllärin tehtävissä. Mauno oli Toivon poika, joka oppi myllärin tehtävät isältään. En osaa sanoa mikä heidän työnjakonsa myllyssä oli, mutta Mauno toimi myllärin tehtävissä sodan jälkeenkin ja niistä tehtävistä eläkkeelle. Sukumme tarinoissa kerrotaan, että Toivo-isä opetti pojilleen myllärin tehtävät. Toivo Marteliuksen isä ja isoisä olivat aikanaan myös mylläreitä ja toimivat Nastolassa Immilässä ja todennäköisesti myös Arrajoella. Mikäli olen oikein ymmäränyt niin Kannaksella alkoi vehnämyllytoiminta ja se kiinnosti Toivoa ja lienee ollut yksi selitys sille miksi hän lähti Hämeestä Karjalaan. Tuolloinhan oli rajat auki ja ainakin Lempaalasta ja ehkä muualtakin kävi asiakkaita myllyssä. |
{| width=100% | {| width=100% | ||
Versio 13. huhtikuuta 2018 kello 08.56
Historiaa
- Metsäpirtin Koselassa, Viisjoessa, on ollut mylly.
- Milloin mylly on perustettu? Oliko Koselassa myllyä ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818? Jos ei, niin milloin mylly tuohon Viisjoen koskeen on rakennettu?
- Ketkä ovat olleet mylläreinä tai myllyssä töissä?
Metsäpirtin myllärit
- Myllärit
- Juho Tuohioja (1866-1926)
- myllärinä 1893-1899
- Matti Matinpk Timperi (1857- )
- myllärinä 1899-1905
- Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)
- myllärinä 1907-1908
- Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )
- myllärinä 1915-1924
- Aleksander Tuokko (1903-1927)
- myllärinä 1924-1927
- Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )
- myllärinä 1927-1924
- Mauno Martelius (1910- )
- myllärinä 1930-luvulla
- Juho Tuohioja (1866-1926)
- (Aila Martelius 13.04.2018)
- Toivo Martelius muutti perheineen Koselaan 2.5.1915 toimi myllärinä vuoteen 1924. Palasi takaisin v. 1927, kun mylläri Aleksander Tuokko yllättäen kuoli. Tuokko toimi nuo välivuodet myllärin tehtävissä. Mauno oli Toivon poika, joka oppi myllärin tehtävät isältään. En osaa sanoa mikä heidän työnjakonsa myllyssä oli, mutta Mauno toimi myllärin tehtävissä sodan jälkeenkin ja niistä tehtävistä eläkkeelle. Sukumme tarinoissa kerrotaan, että Toivo-isä opetti pojilleen myllärin tehtävät. Toivo Marteliuksen isä ja isoisä olivat aikanaan myös mylläreitä ja toimivat Nastolassa Immilässä ja todennäköisesti myös Arrajoella. Mikäli olen oikein ymmäränyt niin Kannaksella alkoi vehnämyllytoiminta ja se kiinnosti Toivoa ja lienee ollut yksi selitys sille miksi hän lähti Hämeestä Karjalaan. Tuolloinhan oli rajat auki ja ainakin Lempaalasta ja ehkä muualtakin kävi asiakkaita myllyssä.
| Etusivu | Elinkeinot | Talot | Väestö | Zaporozhskoje |
