Suojeluskunta

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Suojeluskunnan taustaa)
(Suojeluskunnan taustaa)
Rivi 2: Rivi 2:
=== Suojeluskunnan taustaa ===
=== Suojeluskunnan taustaa ===
* Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
* Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
-
* Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän ''maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta'' kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan ''paikallinen järjestys toimikunnan'' nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen J Eeva, Jaakko Koskivaara (1866-1920), A Hatakka, J Ahtiainen ja Kaarlo Adolf Sihvo (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.  
+
* Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän ''maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta'' kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan ''paikallinen järjestys toimikunnan'' nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen '''J Eeva''', '''Jaakko Koskivaara''' (1866-1920), '''A Hatakka''', '''J Ahtiainen''' ja '''Kaarlo Adolf Sihvo''' (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.  
* Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.  
* Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.  
-
* Metsäpirtin Koselan työväenyhdistys piti oman kokouksen ja ilmoitti pöäytäkirjaotteella päätöksensä paikalliselle järjestys taimikunnalle  maininnalla ''jos mitä epäjärjestystä paikkakunnalla sattuu, niin avustaa Työväen yhdistys järjestystoimikuntaa''. Pöytäkirjan olivat kirjoittaneet työväen yhdistyksen puheenjohtaja Aatami Orava ja kirjuri Aug Karppanen. Järjestystoimikunta oli tarkoitettu alkuaan ainoastaan Ryssiä vastaan, sillä siihen kuului osa työväenyhdistyksen jäsenistä, muun muassa Terenttilän Työväen yhdistyksen esimies Manu Karjalainen (1896- ).  
+
* Metsäpirtin Koselan työväenyhdistys piti oman kokouksen ja ilmoitti pöäytäkirjaotteella päätöksensä paikalliselle järjestys taimikunnalle  maininnalla ''jos mitä epäjärjestystä paikkakunnalla sattuu, niin avustaa Työväen yhdistys järjestystoimikuntaa''. Pöytäkirjan olivat kirjoittaneet työväen yhdistyksen puheenjohtaja '''Aatami Orava''' ja kirjuri '''Aug Karppanen'''. Järjestystoimikunta oli tarkoitettu alkuaan ainoastaan Ryssiä vastaan, sillä siihen kuului osa työväenyhdistyksen jäsenistä, muun muassa Terenttilän Työväen yhdistyksen esimies '''Manu Karjalainen''' (1896- ).  
-
* Järjestystoimikunta kokoontui kokoukseen Metsäpirtin Nuorisoseuran talolla 20 pnä syyskuuta 1917 ja valitsi päällikökseen opettaja K. A. Sihvon ja varapäälliköksi taloll Salomon Suden. Lisäksi valittiin kylien päälliköt ja päätettiin panna toimeen yövartiointi. Yövartiointia suoritettiin koko syksyn ajan aina vapaussodan alkamiseen asti. Aseistuksena olivat haulikot, kirveet ja kasakat.
+
* Järjestystoimikunta kokoontui kokoukseen Metsäpirtin Nuorisoseuran talolla 20.09.1917 ja valitsi päällikökseen opettaja '''Kaarlo Sihvon''' ja varapäälliköksi taloll '''Salomon Suden'''. Lisäksi valittiin kylien päälliköt ja päätettiin panna toimeen yövartiointi. Yövartiointia suoritettiin koko syksyn ajan aina vapaussodan alkamiseen asti. Aseistuksena olivat haulikot, kirveet ja kasakat.
* Jääkäri Haikonen saapui Metsäpirttiin 15.11.1917 ja johti siellä kaksipäiväisiä harjoituksia. Innostus osallistua harjoituksiin oli paikkakunnalla suurta. Noin 200 miestä osallistui ja kaikki sujui hyvin aina punaiseen viikkoon saakka, jolloin paikkakunnan työläiset erosivat suojeluskunnasta.  
* Jääkäri Haikonen saapui Metsäpirttiin 15.11.1917 ja johti siellä kaksipäiväisiä harjoituksia. Innostus osallistua harjoituksiin oli paikkakunnalla suurta. Noin 200 miestä osallistui ja kaikki sujui hyvin aina punaiseen viikkoon saakka, jolloin paikkakunnan työläiset erosivat suojeluskunnasta.  
* Kun Kaljusen rangaistusretkikunta saapui Pyhäjärvelle ja Rautuun, koettivat Metsäpirttiläiset ennättää avuksi Pyhäjärven suojeluskunnalle opettaja Sihvon johdolla 38 miehen vahvuisella joukkueella haulikoilla ja yhdellä kiväärillä varustettuina. Loput suojeluskuntalaisista jäivät Metsäpirttiin mahdollisten yllätysten varalta. Kun retkikunta ehti Sakkolaan, saivat he tiedon Kaljusen retkikunta jo sivuuttaneen Sakkolan ja siirtyneen Rautuun. Tällöin katsottiin parhaaksi kääntyä takaisin, sillä peljättiin Kaljusen tulevan myöskin Metsäpirttiin. Näin ei kuitenkaan käynyt.
* Kun Kaljusen rangaistusretkikunta saapui Pyhäjärvelle ja Rautuun, koettivat Metsäpirttiläiset ennättää avuksi Pyhäjärven suojeluskunnalle opettaja Sihvon johdolla 38 miehen vahvuisella joukkueella haulikoilla ja yhdellä kiväärillä varustettuina. Loput suojeluskuntalaisista jäivät Metsäpirttiin mahdollisten yllätysten varalta. Kun retkikunta ehti Sakkolaan, saivat he tiedon Kaljusen retkikunta jo sivuuttaneen Sakkolan ja siirtyneen Rautuun. Tällöin katsottiin parhaaksi kääntyä takaisin, sillä peljättiin Kaljusen tulevan myöskin Metsäpirttiin. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Versio 7. helmikuuta 2018 kello 23.50

Sisällysluettelo

Metsäpirtin Suojeluskunta

Suojeluskunnan taustaa

  • Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
  • Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan paikallinen järjestys toimikunnan nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen J Eeva, Jaakko Koskivaara (1866-1920), A Hatakka, J Ahtiainen ja Kaarlo Adolf Sihvo (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.
  • Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.
  • Metsäpirtin Koselan työväenyhdistys piti oman kokouksen ja ilmoitti pöäytäkirjaotteella päätöksensä paikalliselle järjestys taimikunnalle maininnalla jos mitä epäjärjestystä paikkakunnalla sattuu, niin avustaa Työväen yhdistys järjestystoimikuntaa. Pöytäkirjan olivat kirjoittaneet työväen yhdistyksen puheenjohtaja Aatami Orava ja kirjuri Aug Karppanen. Järjestystoimikunta oli tarkoitettu alkuaan ainoastaan Ryssiä vastaan, sillä siihen kuului osa työväenyhdistyksen jäsenistä, muun muassa Terenttilän Työväen yhdistyksen esimies Manu Karjalainen (1896- ).
  • Järjestystoimikunta kokoontui kokoukseen Metsäpirtin Nuorisoseuran talolla 20.09.1917 ja valitsi päällikökseen opettaja Kaarlo Sihvon ja varapäälliköksi taloll Salomon Suden. Lisäksi valittiin kylien päälliköt ja päätettiin panna toimeen yövartiointi. Yövartiointia suoritettiin koko syksyn ajan aina vapaussodan alkamiseen asti. Aseistuksena olivat haulikot, kirveet ja kasakat.
  • Jääkäri Haikonen saapui Metsäpirttiin 15.11.1917 ja johti siellä kaksipäiväisiä harjoituksia. Innostus osallistua harjoituksiin oli paikkakunnalla suurta. Noin 200 miestä osallistui ja kaikki sujui hyvin aina punaiseen viikkoon saakka, jolloin paikkakunnan työläiset erosivat suojeluskunnasta.
  • Kun Kaljusen rangaistusretkikunta saapui Pyhäjärvelle ja Rautuun, koettivat Metsäpirttiläiset ennättää avuksi Pyhäjärven suojeluskunnalle opettaja Sihvon johdolla 38 miehen vahvuisella joukkueella haulikoilla ja yhdellä kiväärillä varustettuina. Loput suojeluskuntalaisista jäivät Metsäpirttiin mahdollisten yllätysten varalta. Kun retkikunta ehti Sakkolaan, saivat he tiedon Kaljusen retkikunta jo sivuuttaneen Sakkolan ja siirtyneen Rautuun. Tällöin katsottiin parhaaksi kääntyä takaisin, sillä peljättiin Kaljusen tulevan myöskin Metsäpirttiin. Näin ei kuitenkaan käynyt.
  • Punasen viikon aikana oli SK aina koolla vuorotellen 80 miestä toisten ollessa tarvittaessa hälyytysvalmiina kotonaan. Aseistus oli huonoa, ainoastaan 27 haulikkoa ja 3 kivääriä, ammuksia ei ollut kun muutamia haulikoihin valettuja lyijyluoteja. Mitään mainittavampaa ei tapahtunut 20 päivään tammikuuta 1918. Tammik 21 pnä 1918 lähtivät ensimmäiset Metsäpirttiläiset, 22 miestä, opettaja Sihvon johdolla sotatoimiin. Matkustivat Raudun asemalle, josta asemapäällikkö oli luvannut ylimääräisen junan Hiitolaan, mutta Raudun karkasi junan kuljettaja ja ilmoitti punakaartilaisille Metsäpirttiläisten tulosta, jotka taas antoivat asemapäällikölle määräyksen, että jos lähettää junan seuraavasta. Hänet sitten jatkettiin matkaa hevosella seuraavalle asemalle, jonne asemapäällikkö tilasi junan, sitte matkustettiin Hiitolaan, käytiin puhdistamassa Käkisalmi ja Simpeleen punakaarti.

Sitte Helmik 2 pnä komennettiin Metsäpirtin joukkue Inkilän asemalle Rataa vartioimaan, jossa se oli I den viikon vaan mieli paloi rintamalle, ja sähkösanomalla saatettiin tieto Antrean asemalle, että me tahdomme taistella, eikä olla rintaman takana, johon saatiin vastaus 10.2.1918. 'Tulkaa Antreaan, Sihvo'. Kun saavuimme Antrean asemalle, oli kapt Sihvo vastassa, antoi määräyksen, menkää Noskuaan auttamaan salakähmään ...sille selkään. Silloin vasta alettiin ymmärtää, että on tosi kysymyksessä. Sitte pidettiin vartiota Kuukaupissa ja oli Metsäpirttiläinen Koskivaara tähystämässä, kun ensimmäinen tykin laukaus ammuttiin Antrean rintamalla 13.2.1918.

  • Sitten menivät Metsäp joukkua etujoukkona Noskuaan, josta Ryssät olivat pötkineet pakoon 13.2.1918. Yöllä kävi kaksi ryhmää tiedusteluretkellä luultavasti Pranderin määräyksestä. Tiedustelijat ajoivat suoraan punaisten majoituspaikkaan Pullilassa, josta pääsivät hiipimään kumminkin hiljaa pois ja ilmoittivat missä punaiset majailivat. Aamulla 15.2.1918 olivat Metsäpirttiläiset ensimmäisenä taisteluissa Pullilassa, josta punaiset pötkivät karkuun pienen kahakan jälkeen. Meikäläisiä I haavoittui, joka palettua matkalla kuoli. Pullilasta löydettiin 4 miestä valkoisia sotilaita alastomaksi ryöstettynä ja rääkättynä, heiltä olivat silvottu eri ruumiin osat jokaiselta se teki kammottavan vaikutuksen meikäläisiin sotilaisiin ja jokainen itse mielessään vannoi kostavansa noille ihmisrääkkääjäpedoille. 16.2.1918 täytyi peräytyä pois Pullilasta punaisten ylivoiman pakoittamana. 18.2.1818 oli aamulla jännittävä päivä, kun tuli määräys hyökätä takaisin Pullilaan kapteeni Sihvoneen lähti miehinensä Pullilaan. Luutnantti Brander Metsäpirttiläisen jouk. kanssa (28 miestä) alamaakuaan ? uutta hyökkäystä varten, mutta kun oli päästy Noskuaan,

Suojeluskunta perustaminen

Suojeluskunnan toimintaa vuosina 1920-1938

Suojeluskunta talvi- ja jatkosodan aikana

Suojeluskunnan lopettaminen

Lähteitä

Henkilökohtaiset työkalut