Vatjan viidenneksen verokirja 1500

Metsapirtti

Nykyinen versio 28. lokakuuta 2014 kello 02.51

Vatjan viidenneksen verokirja vuodelta 1500 on vanhin Metsäpirtin asukkaita, maanomistusoloja ja verotusta käsittelevä kirjallinen lähde.

Johdanto

Verokirja käsittää Novgorodin Pähkinäsaaren rauhassa 1323 voittaman Novgorodin Karjalan alueen, ns. Korelan linnaläänin, jonka hallinnollisena keskuksena oli Korelan eli Käkisalmen kaupunki. Tämä alue jakautui 7 pogostaan eli pitäjään:

1. Kaupungin pogosta
2. Sakkula
3. Rautu
4. Kurkijoki
5. Sortavala
6. Ilomantsi ja
7. Salmi.

Sakkolan pogosta käsitti tuolloin Sakkolan, Pyhäjärven ja Metsäpirtin alueet. Metsäpirtti kuului siis jo tuolloin Sakkolaan, eikä Rautuun, mikä maantieteellisesti tarkastellen tuntuisi luonnolliselta. Metsäpirtti irrottautui omaksi kunnaksi vasta 400 vuotta myöhemmin.

Käkisalmen kaupunki oli tuolloin ainut kaupunki. Merkittävä taajama ja kauppapaikka oli myös Suvannon Taipale Laatokan rannalla. Käkisalmessa oli tuolloin kirjattu 188 verovelvollista ja Taipaleessa vastaavasti 55. Novgorodin Karjalan alueella oli kirjattu yhteensä 1015 kylää, joista 973 oli asuttuja. Väestömäärää kuvaa talojen lukumäärä. Koko alueella on kirjattu 3143 taloa, joista 2990 asuttua. Näin ollen koko alueella oli keskimäärin 3 taloa kylää kohden. Sakkolassa on kirjattu 225 kylää ja 314 taloa.

Verokirjaan on kirjattu miltei poikkeuksetta vain mieshenkilöitä. Käkisalmessa asui 232 kaupunkilaista, 17 kartanomiestä, 2 tilallista, 6 pappia ja 18 sotamiestä. Taipaleessa vastaavasti asui 67 kauppiasta ja kalastajaa.

Sakkolan väestön kokonaismääräksi on annettu 480 henkeä. Heistä 5 oli lääninherroja, 38 tilallista, 2 kyytimiestä, 4 vuokralaista ja 4 kirkonmiestä, mutta pääosa eli 427 henkeä kuului talonpoikiin. Koko läänin asukasluvuksi ilmoitetaan 4569 henkeä. Todellinen asukkaiden määrä lienee kuusinkertainen eli yli 25000 henkeä.

Kylät olivat siis varsin pieniä. Metsäpirtin alueella on näitä kyliä sijainnut mm. nykyisten Metsäpirtin, Viisjoen, Korholan, Noisniemen, Terenttilän, Koukunniemen, Taipaleen, Saaroisten, Hatakkalan, Martin-Korholan ja Korholanjaaman alueilla.

Väestön nimet on pääasiassa kirjoitettu venäläiseen muotoon. Kuitenkin sieltä täältä löytyy myös suomalaisia etu- ja sukunimiä. Niinpä sieltä löytyvät sukunimet Susi, Repo ja Ahokas, joita nimiä tavattiin vielä tällä vuosisadalla.

Pekka Käppi kertoo kirjassaan Sukukertomus Käppi, Viisisataa vuotta Vuoksen varsilla – Kauan Kiviniemessä seuraavaa Vatjan viidenneksen verokirjaan liittyen:

• Vatjan viidenneksen verokirja, jossa myös Käppi on mainittu verotettavina. Mitä etunimiä tuohon kreikkalais-katolisen kirkon aikaan eläneille Käpeille oli annettu, ei ole ollut käytettävissäni
• Oliko tuo veroluettelossa mainittu verotuskohde Käppi 'mäki' tai hekäpä kylä, jossa oli useampia 'savuja' eli taljoa tai veroa maksavia miehiä?

Pekka Käppi arvelee tämän Käpin asuneen Noisniemen ja Räihärannan alueella.

Tämän lähteen parissa ahersi 1900-luvun alussa J. V. Ronimus ja julkaisi v. 1906 aiheesta väitöskirjan.

Metsäpirtti

Seuraavaan luetteloon olen koonnut otteita Metsäpirtin taloista:

Kylä Metsäpirtissä 'Tsheperti'

Zaharko ja Olekseiko Klimovit; kylvävät ruista 8 korobjaa, niittävät heinää 40 kopnaa, 2 obsjaa. Vanhaa veroa läksi 4 tenkaa, tynnyri olutta, oinas, pjatok pellavia, juusto, vati voita, kaksi lampaanjalkaa, kaksi sormausta pellavia. Uutta veroa 8 tenkaa, 2 tynnyriä olutta, 2 oinasta, 2 pjatokia pellavia, 2 juustoa, 2 vatia voita, ja viljasta kolmannes; isännöitsijänveroa 2 lampaanjalkaa, 2 sormausta pellavia, puoli tynnyriä olutta. (eli veron määrä kaksinkertaistui)

Kylä Kutilla Viisjoen varrella

Sidko Senkin; kylvää ruista 6 korobjaa, niittää heinää 30 kopnaa, 1 1/2 obsjaa. Vanhaa veroa läksi 4 tenkaa, tynnyri olutta, oinas, sormaus pellavia, juusto ja viljasta kolmannes; isännöitsijälle tenka, sormaus pellavia. Uutta veroa 3 tenkaa, tynnyri olutta, oinas, juusto, vati, voita, sormaus pellavia, ja viljasta kolmannes; isännöitsijänveroa nelikko rukiita, nelikko kauroja, lampaanjalka, sormaus pellavia.

Viisjoen kylä Viisjoella

Yhteinen tilallisen Vasjuk Sluzovin kanssa, Petshenegovin kolmella neljänneksellä; Jahno Nataljin; kylvää ruista kuusi korobjaa, niittää heinää kolmekymmentä kopnaa, puolitoista obsjaa. Vanhaa veroa läksi 2 tenkaa, puoli oinasta, puoli tynnyriä olutta ja viljasta kolmannes; isännöitsijänveroa puoli tenkaa, sormaus pellavia, nelikko rukiita, nelikko kauroja. Uutta veroa saman verran ja sitäpaitsi kolme tenkaa.

Viisjoen kylä Viisjoen toisella puolella

Yhteinen Vasjuk Sluzovin kanssa, Petshenegovin kolmella neljänneksellä; Grida Ofromejev, Dema Fedkov, hänen poikansa Stepanko; kylvävät ruista 16 korobjaa, niittävät heinää viisikymmentä kopnaa, viisi obsjaa. ...

Uusikylä Kamenkalla Suvannonjärven luona

Sysoiko Vasjkov; kylvää ruista neljä korobjaa, niittää heinää kaksikymmentä kopnaa, obsja.

Kylä saarilla Valkianiemen takana Laatokan järven luona

Olekseiko Shandujev ja hänen poikansa Ofonasko; kylvävät ruista neljä korobjaa, niittävät heinää kaksikymmentä kopnaa, obsja; veroa niistä tenka, jänis, ja viljasta neljännes; ja isännöitsijälle tenka.

Autio (Pustosh) kylä Viisjoella

Ivashko Borisov, Ivashko Timohin; kylvävät ruista 8 korobjaa, niittävät heinää 40 kopnaa, 2 obsjaa. Vanhaa veroa läksi niistä viljasta kolmannes.

Ostashkinin kylä Kamenkan niemessä

Miheiko Sudok; kylvää ruista neljä korobjaa, niittää heinää kaksikymmentä kopnaa, obsja; veroa kolmannes viljasta; isännöitsijälle tenka, nelikko rukiita, nelikko kauroja.

Metsäpirtin kylä (Metsherti)

Manylko ja Palka Matveinpojat; kylvävät ruista 8 korobjaa, niittävät heinää 40 kopnaa, 2 obsjaa; veroa niistä 3 tenkaa ja viljasta kolmannes; isännöitsijälle tenka.

Grikinon kylä Korholassa

Kuzemka Karpov; kylvää ruista 4 korobjaa, niittää heinää 20 kopnaa, obsja; veroa viljasta kolmannes.

Viisjoen kylä Viisjoen varrella

Tila on hoviherra Vasjuk Petshenogovin hallussa; tilallisen neljänneksellä; Kuzemka Ivashkov; kylvää ruista puolitoista korobjaa, niittää heinää 15 kopnaa, puoli obsjaa; veroa niistä tenka, sormaus pellavia, viljasta kolmannes.

Viisjoen kylässä Viisjoen takana

Tila on Vasjko Petshenegovin hallussa, tilallisen neljänneksellä: Kondratko Matjukov; kylvää ruista 7 korobjaa, niittää heinää 50 kopnaa, puolitoista obsjaa; veroa niistä tenka ja viljasta kolmannes.

Beresovetsin kylä Suvannonjärven luona Taipaleen lahdessa

Ivashko Jakimov ja Jakush Ontonov; kylvävät ruista kymmenen korobjaa, niittää heinää 30 kopnaa, kaksi obsjaa; veroa luostarille kuusi tenkaa, ja viljasta kolmannes,isännöitsijälle kaksi tenkaa.

Saaroisten (Ostrovtsan) kylä Laatokan järven luona

Vasjko Ivashkov; kylvää ruista 2 korobjaa, niittää heinää 10 kopnaa, puoli obsjaa; veroa luostarille viljasta kolmannes.

Roikalan kylä Suvannonjärvellä, Suvannon Taipaleella

Ivashko Kuzmin Posadnikov; kylvää ruista 6 korobjaa,niittää heinää 20 kopnaa, puolitoista obsjaa; veroa luostarille kolme tenkaa, viljasta kolmannes, isännöitsijälle tenka.

Rajun (Rai) kylä Suvannonjärven luona Raudun pogosta

Jeroshka ja Obdokimko Nesterovit; kylvävät ruista neljä korobjaa, niittävät heinää viisitoista kopnaa, obsja; veroa läksi, niistä kaksi tenkaa, sormaus pellavia ja viljasta kolmannes, ja sitä paitsi puoli korobjaa rukiita;isännöitsijälle tenka, lampaannahka, sormaus pellavia.

Saaroisten (Ostrovtsa) kylä Laatokan järven luona Raudun pogosta

Feka ja Fedko Ivashkovit; kylvävät ruista kolme korobjaa, niittävät heinää kaksikymmentä kopnaa, obsja. Veroa läksi niistä kuusi tenkaa, siihen myös luettuna isännöitsijänvero, ja viljasta viidennes.

Saaroisten kylä Laatokan järven luona Raudun pogosta

Fedotko ja Vlasko Panovit; kylvävät ruista kolme korobjaa, niittävät heinää kymmenen kopnaa, obsja. Vanhaa veroa ei lähtenyt, istuivat verovapaudessa. Uutta veroa kaksi tenkaa ja viljasta viidennes; veroa isännöitsijälle kaksi tenkaa.

Yleisiä huomioita

Edellä mainituista esimerkeistä ei juuri löydy tuttuja nimiä. Epäilemättä he kuitenkin ovat olleet karjalaisia, ortodoksiseen uskoon kastettuja heimoveljiämme. Millaisia nimiä he itse käyttivät, ei ole tiedossani.

Vatjalaisen viidenneksen verokirja viittaa monessa kohdin aikaisempiin lähteisiin, ts. vertuksellisia asiakirjoja on Korelan linnaläänin alueella ylläpidetty jo 1400-vuosisadalla. Niistä on kuitenkin säilynyt vain muutamia hajatietoja.

Metsäpirtin väestö eli 1500-luvulla ainaisen sodan ja rauhattomuuden alla. Pirttiläiset kokivat tuolloin uhan Ruotsi-Suomen puolelta, Ruotsin suurvaltapyrkimykset ja luterilainen uskonto olivat heille alituisena pelkona. Toisaalta Pähkinäsaaressa solmittu rauha ei tuolloin muodostanut karjalaisen väestön keskuudessa sellaista rajaa, jota me nykypäivän karjalaiset olemme saaneet kaiken aikaa kokea Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Aiheesta muualla

• Vatjan viidennes suomenkielisessä Wikipediassa