Kivennavan kylät

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
===[[Ahjärvi]]===
===[[Ahjärvi]]===
-
Ahjärvi oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
+
---Ahjärvi--- oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 11: Rivi 11:
----
----
===[[Hartonen]]===
===[[Hartonen]]===
-
Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
+
Idässä ---Hartonen--- rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
{| width=100%; border="0"
{| width=100%; border="0"
|-
|-
Rivi 21: Rivi 21:
----
----
===[[Hiirelä]]===
===[[Hiirelä]]===
-
Hiirelä oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
+
---Hiirelä--- oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 31: Rivi 31:
----
----
===[[Holttila]]===
===[[Holttila]]===
-
Holttila oli pieni kylä  lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.
+
---Holttila--- oli pieni kylä  lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 41: Rivi 41:
----
----
===[[Ikola]]===
===[[Ikola]]===
-
Ikola sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.
+
---Ikola--- sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 51: Rivi 51:
----
----
===[[Jalkala]]===
===[[Jalkala]]===
-
 
+
---Jalkalan--- kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 61: Rivi 61:
----
----
===[[Joutselkä]]===
===[[Joutselkä]]===
-
 
+
---Joutselkä--- oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 71: Rivi 71:
----
----
===[[Kanala]]===
===[[Kanala]]===
-
 
+
---Kanala--- oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 81: Rivi 81:
----
----
===[[Karvala]]===
===[[Karvala]]===
-
 
+
---Karvalasta--- kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 91: Rivi 91:
----
----
===[[Kaukolempiälä]]===
===[[Kaukolempiälä]]===
-
 
+
---Kaukolempiälää--- kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 101: Rivi 101:
----
----
===[[Kauksamo]]===
===[[Kauksamo]]===
-
 
+
---Kauksamo--- oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 111: Rivi 111:
----
----
===[[Kekrola]]===
===[[Kekrola]]===
-
 
+
---Kekrolasta--- oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä. Kekrolassa oli talvisodan syttyessä 63 tilaa.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 121: Rivi 121:
----
----
===[[Kirkonkylä]]===
===[[Kirkonkylä]]===
-
 
+
---Kirkonkylä--- koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä.  Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-
Rivi 128: Rivi 128:
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän suvut]]
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylän suvut]]
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylä nyt]]
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kirkonkylä nyt]]
 +
|}
 +
----
 +
===[[Kontu]]===
 +
---Kontu--- oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.
 +
{| width=100%
 +
|-
 +
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun historiaa|Historiaa]]
 +
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun talot 1939|Talot 1939]]
 +
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Konnun suvut]]
 +
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Kontu nyt]]
|}
|}
----
----
===[[Korpikylä]]===
===[[Korpikylä]]===
-
 
+
---Korpikylä--- sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.
{| width=100%
{| width=100%
|-
|-

Versio 26. joulukuuta 2015 kello 04.57

Sisällysluettelo

Ahjärvi

---Ahjärvi--- oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat

Ahjärven historiaa Ahjärven talot 1939 Ahjärven suvut Ahjärvi nyt

Hartonen

Idässä ---Hartonen--- rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.

Hartosen historiaa Hartosen talot 1939 Hartosen suvut Hartonen nyt

Hiirelä

---Hiirelä--- oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.

Historiaa Talot 1939 Hiirelän suvut Hiirelä nyt

Holttila

---Holttila--- oli pieni kylä lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.

Historiaa Talot 1939 Holttila suvut Holttila nyt

Ikola

---Ikola--- sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.

Historiaa Talot 1939 Ikola suvut Ikola nyt

Jalkala

---Jalkalan--- kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.

Historiaa Talot 1939 Jalkalan suvut Jalkala nyt

Joutselkä

---Joutselkä--- oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.

Historiaa Talot 1939 Joutselkä suvut Joutselkä nyt

Kanala

---Kanala--- oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.

Historiaa Talot 1939 Kanala suvut Kanala nyt

Karvala

---Karvalasta--- kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.

Historiaa Talot 1939 Karvalan suvut Karvala nyt

Kaukolempiälä

---Kaukolempiälää--- kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.

Historiaa Talot 1939 Holttilan suvut Holttila nyt

Kauksamo

---Kauksamo--- oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.

Historiaa Talot 1939 Kauksamon suvut Kauksamo nyt

Kekrola

---Kekrolasta--- oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä. Kekrolassa oli talvisodan syttyessä 63 tilaa.

Historiaa Talot 1939 Kekrolan suvut Kekrola nyt

Kirkonkylä

---Kirkonkylä--- koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä. Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.

Historiaa Talot 1939 Kirkonkylän suvut Kirkonkylä nyt

Kontu

---Kontu--- oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.

Historiaa Talot 1939 Konnun suvut Kontu nyt

Korpikylä

---Korpikylä--- sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.

Historiaa Talot 1939 Korpikylän suvut Korpikylä nyt

Kotselkä

Historiaa Talot 1939 Kotselän suvut Kotselkä nyt

Kuokkala

Historiaa Talot 1939 Kuokkalan suvut Kuokkala nyt

Kurkela

Historiaa Talot 1939 Kurkelan suvut Kurkela nyt

Lipola

Historiaa Talot 1939 Lipolan suvut Lipola nyt

Miettilä

Historiaa Talot 1939 Miettilän suvut Miettilä nyt

Pamppainen

Historiaa Talot 1939 Pamppaisen suvut Pamppainen nyt

Pihlainen

Historiaa Talot 1939 Pihlaisen suvut Pihlainen nyt

Polviselkä

Historiaa Talot 1939 Polviselän suvut Polviselkä nyt

Puhtula

Historiaa Talot 1939 Puhtulan suvut Puhtulan nyt

Räikylä

Historiaa Talot 1939 Räikylän suvut Räikylä nyt

Raivola

Historiaa Talot 1939 Raivolan suvut Raivola nyt

Rantakylä

Historiaa Talot 1939 Rantakylän suvut Rantakylä nyt

Räytylä

Historiaa Talot 1939 Räytylän suvut Räytylä nyt

Riihisyrjä

Historiaa Talot 1939 Riihisyrjän suvut Riihisyrjä nyt

Saarenmaa

Historiaa Talot 1939 Saarenmaan suvut Saarenmaa nyt

Seppälä

Historiaa Talot 1939 Seppälän suvut Seppälä nyt

Siiranmäki

Historiaa Talot 1939 Sikiälän suvut Sikiälä nyt

Sikiälä

Historiaa Talot 1939 Holttilan suvut Holttilan nyt

Soppikylä

Historiaa Talot 1939 Soppikylän suvut Soppikylä nyt

Suurselkä

Historiaa Talot 1939 Suurselän suvut Suurselkä nyt

Terijoki

Historiaa Terijoen suvut Terijoki nyt

Tiilinmaa

Historiaa Talot 1939 Tiilinmaan suvut Tiilinmaa nyt

Tirttula

Historiaa Talot 1939 Tirttulan suvut Tirttula nyt

Vaittila

Historiaa Talot 1939 Vaittilan suvut Vaittila nyt

Vehmainen

Historiaa Talot 1939 Vehmaisen suvut Vehmainen nyt

Voipiala

Historiaa Talot 1939 Voipialan suvut Voipiala nyt

Vuottaa

Historiaa Talot 1939 Vuottaan suvut Vuottaa nyt

Ylentölä

Historiaa Talot 1939 Ylentölän suvut Ylentölä nyt

Henkilökohtaiset työkalut