Paikannimistö
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→KOTUS-aineistoa) |
(→KOTUS-aineistoa) |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
* Tässä lähteenä [https://www.kotus.fi/ KOTUKsen aineisto] Metsäpirtin osalta | * Tässä lähteenä [https://www.kotus.fi/ KOTUKsen aineisto] Metsäpirtin osalta | ||
| + | * luettelossa kunkin tietueen kohdalla ensin paikan nimi, sitten tiedon antaja ja tiedon antamisvuosi. | ||
| + | ** sisennyksissä nimeen liittyvät yksityiskohdat eli sisältö | ||
* Toistaiseksi keskeneräinen. Tässä A-J kirjaimilla alkava nimistö | * Toistaiseksi keskeneräinen. Tässä A-J kirjaimilla alkava nimistö | ||
Versio 3. huhtikuuta 2017 kello 12.09
- Tähän sivustoon on kerätty (ja kerätään) Metsäpirtin paikannimistöä
Sisällysluettelo |
Kartta-aineistot
- Utterin kartta vuodelta 1651
- Verokartta vuodelta 1780
- Topografikarta vuodelta 1896 (mittakaava 1:42000)
- Topografikartta vuodelta 1936 (mittakaava 1:20000)
KOTUS-aineistoa
- Tässä lähteenä KOTUKsen aineisto Metsäpirtin osalta
- luettelossa kunkin tietueen kohdalla ensin paikan nimi, sitten tiedon antaja ja tiedon antamisvuosi.
- sisennyksissä nimeen liittyvät yksityiskohdat eli sisältö
- Toistaiseksi keskeneräinen. Tässä A-J kirjaimilla alkava nimistö
- Voit siirtyä suoraan haluamasi alkukirjaimen kohtaan klikkaamalla kyseistä kirjainta.
|
A - E - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - Y |
A
- Aaltojärvi. Ad. Neovius v 1889 (V. Ruoppila 1976)
- Altojärvi, näin sanotaan Laatokkaa (Loatukka) ennen nimitetyn (Simo Hatakka).
- Aapro, Aaprola. Ad. Neovius v 1889 (V. Ruoppila)
- Oapro = Abraham. Oaprola, talo. Saman nimisiä taloja Metsäpirtissä.
- Aaprola, uaprola, Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Eemil Lemetti. Lohottu Laurilasta. Asukkaat uaproloist; Antti Kajaala 1964
- Alekkala. Antti Kajaala 1964
- Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Aleksander Lemmetti. Asukkaat: alekkaloist.
- Alusniitty, Mäntii alusniityl.; Luonnon niitty. Joentaka; T. Paukku 1962
- Aapramla, uapramla, Talo Hatakka; Helena Klaus 1959
- Helena Klaus 1959 Karj. kilp.; Simo Apronp Hämäläisen ja Tahvo Apronp Hämäläisen perilliet: Talo (Uapramla) Kustalas. Lottie Mare kohas. Törölist tulovii kujasii varrell. Riihkoppol ol kujasii toisell puolell ja kuja ja liävätakan ol 'omenakoppol', joka oli 'pieni aitausalue yleinen. Saaroinen no: 1.
- Ahosaari: Ahosaar, Ahosaaree, Ahosaarest; pelto; Saaroinen Mäntymäki; Lauri Kaija 1959
- Ahosuore talo; Marttinal Suoroisii. 2 No: Siin asu Ahtijaisti Metsäpitti. Ahosuorest ko männiä Viisjuol päi mantietä tulee Porosmahv. Helena Klaus 1959
- Ahosuar; Ahosuarel olj ennen pontika keittäjii. Viisjoen kylän osa; Viisjoki; Aulis Ryyppö 1959
- Ala-aho; Kuarlela, Tappari. Helena Klaus 1959
- Ala-aho ol muantien vasemal puol. Sielkii ol peltoloi. aholoil paimennettii lehmii uam' päiväl, ko ei ne kaik kuivat paikat pelloks kelvanniet.
- Ala-apaja; Taipalie juos ol 2 pyyntipaikkaa kalastajill. Helena Klaus 1959
- Kaarjokisen suus oli Ala-apaja nuotan vetäjillä ja kolujia eli kalapatoja.
- Ala-joki. Viljo Hyytiä 1959
- Alajoki, pelto, Joentaa (Aug. Susi). Tämä maa sijaitsi joen varrella. Kai nimi siitä.
- Alakorpi (alakorp). Helena Loponen 1966-68
- Metsäpirtti, Saaroinen (19J-20K). Laajahko metsäalue Laatokan rannalla, Saaroisten ja Tapparin kylien välillä, kirkonkylästä Venäjän rajalle johtavan tien itäpuolella.
- Alakorpi ja kivi, oli rannapuolel. Pitki Luatokarantua tuli vanha kärritie Valkijuanenniä ast. Enn ol jo suuret hakkuokset. (Helena Klaus 1959)
- Alakylä. Aulis Ryyppö 1959
- Alakylä, kyläs, kylkiä, osa Huhdin kylästä, Rautu Huhti [ei kuulu Metsäpirttiin]
- Alaluoto. Helena Loponen 1966-68
- Alaluoto, alaluvvos. Yksi Milskeenluodoista Saaroisten rannassa Laatokassa. Alaluodolle on useiden vuosikymmenien ajan jokaiseksi purjehduskaudeksi sijoitettu Taipaleenluoto-niminen majakkalaiva (Metsäpirtti, s. 9).
- Alaniityt. Helena Klaus 1959
- Alaniityt ja pellot, sit tulluakii jo Kaivanoniityl. Alakorve kohas ol alaniityt, monel talol Suaroisii 2 nemer. Luavat ol niittylöil kaikil.
- Alaniityt ojittu peltoloiks siel Pitkiiahhoi puolel. Suaroinen No: 2.
- Alaniityt, Tapparin kylän muantietä myötö tulles on ensi rajalla ja kuuluu Vanhaanjaamaan. Kuivempia paikkoja on jo vanhoilla ajoilla tehty pelloksi, senmukaan kun pere kasvo ja kerkesi.
- Alapelto. Helena Loponen 1966-68
- alapelto, Koukunniemi (12H).Notkolan tilan maapalsta Suvannon rannassa. Vähän ylempänä rannalla oli Yläpelto, vrt tätä.
- Aluspelto. T. Paukku 1962
- Oltii aluspellol, tultii aluspellolt. Rakennuksien, tai nuiden viljelysmaiden alapuolella oleva pellon nimi. Joentaka.
- Amerikanharju. Helena Klaus 1959
- Amerikanharju Laatokall'. Sin mäntii Mikkie-lumvuolt harjult' selälpäi, ja syvis vesis laskiit lohverkoloi. Matalill pyysiit riapyksii. Se on muikun oukune kala, sillin kokoa. Saunasuare 2. ja Valkianena nieme puoli.
- Antrein suo pn. Ad Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Antrei suo. Vaskela
- Anttila. Helena Loponen 1966-68
- anttila, Kosela (14H). Albert Eevan talo Eevalassa. Vir. nimi, jota myös kansa yl. käytti.
- Apsula. Helena Klaus 1958 ja 1959
- Apsula, kop. < Salamon.
- Apsula, kyläryhmä, joka on saanut nimensä edellä kerrotusta sotakarkulaisesta, Apsusta, joka asui Sittoojan laijall, samalle paikalle on isoisät Matti ja Martti Moni Hyytiä ensin rakentaneet. Isojaon jälkeen muuttaneet ja nimi Apu'la pysyi aina. (Moke , Heke, Joska, Peku, Sike, Matikka ja Johannes Hyytiä). Suorrone 1.
- Apsulanpelto. Helena Klaus 1959
- Apsulapelto, joka oli Sittoojan laijal', kuului Kustaloisill (Suaroinen No: 1). Ennenvanhaan on ojalaijal asunut joku sotakarkuri, mahdollisesti Apsalom. Siitä nimi, josta on 200 v paikkeille aikaa. Ennen isoajakoa asui Apu (Matti Hyytiä samalla paikalla ja peri Apsuola nimen).
- Apsulantie. Helena Klaus 1959
- Apsulantie, joka läks' Rannakujasilt alkupiäst' Myöhäse talo kohast, samasta tiestä nuorahmis Majasuotie. Apulatie jatkuo olliit Liavakyläkujaist. Suoroinen No: 1.
- Arkuntanhua. Helena Klaus 1959
- Arkuntanhua kylä No: 12, johon kuului hovin maat ja Liaväkylä, samoin Ressoiasukkuat. Nimi lienee syntynyt Sakkolan Sudenhännässä.
- Arkuntanhua pn. Arkuntanhuva, kylän nimi (Arkontanh... 1654), -sta. Sak ja Metsäp. vrt Pilkkatie. arkuntahuvoiset = Arkuntahuan asukkaat. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1979
- arkutanhua, vanha kylännimi. Vir. (mutta myös kansan käytössä.) Nimen kehitys: Orko Tanhia (1631), Orkå Tanhua (1638), Arkotanhua (1678), Arkutanhua (1772). Arkuntanhuan kaksi tunnetuinta osaa olivat: Lääväkyl (18J) ja Vaskela (13J). orko appell. = notko, tanhua appell. = karjapiha. (Metsäpirtti, s 11). Helena Loponen 1966-68.
- Vaskela. Aulis Ryyppö 1959
- Autiomäki. Helena Klaus 1959
- Autiomäk, Taipaliest tullus kilometri verra ennen Tuokkolua. sodan aikana maasta tuli pääkalloja, ampumahautoja kaivoissa. Kosela
- autiomäk, Kosela (15I). Koselan kylän laidasta Taipaleeseen päin nouseva mäki, jonka yli kulki Koselan-Taipaleen maantie. Vrt Hopiamäki. Helena Loponen 1966-68
- Autionpellot. Helena Klaus 1959
- Autio pellot. Ennenvanhaan niityt. Urpaseoja taloloil. Suoroisii No: 2.
E
- Eeva. Ad. Neovius 1889, V-Ruoppila 1976
- Ieva on etu- ja sukunimi. Ievalan kylä, jossa Eevan suku asuu. Ievalloiset = Eevalan kylän asukkaat. Ievala, taloryhmä Koselassa.
- Eevala. Helena Klaus 1959
- Eevala (asutusryhmä). Joosep Eeva = Ieva Alpert Ieva. Tewose Jurkka Eeva. Viskari Kati pojat (kaikki maavilj.) Kosela
- ievala. Kosela (14H) Koselan kylän osa, jonka päätalo ollut Eeva-nimisten hallussa v:sta 1724 lähtien. 'Ievalakolkka' [= kulmakunta] sijaitsi Taipaleenjoen itärannalla, Viisjoen suun yläpuolella. Asukkaat: ievat. Helena Loponen 1968-68
- Ievala (= Eevala). Ievaloist assuit liettie laijas. Kylä. Eevala. Useimpien sukunimi on Eeva. Aulis Ryyppö 1959
- Eno - Antti. Helena Loponen 1966-68
- eno antti. Kosela. Antti Eeva Oravanmäen Joonakselasta (ks. näitä). 'hiä ol' Eno antti kaikil.'
- Enola. Antti Kajaala 1964
- Joentaa. kop < Hyytiä
- Eskonmäki, Aulis Ryyppö 1959
- Eskomäk, Eskomiäjel, Lapanaisten kylään kuuluva taloryhmä. Lapanainen
- Eskonpelto. Metsäpirtin ns. 1960
- Eskopelto. Ennen isojakoa sen omisti Lemmetin Esko. Myöhemminkin samassa suvussa Eskoja, jotka omistivat saman maan. Lapanainen.
- Esola. Helena Klaus 1959
- Esola talo Liäväkyläs. Ei tiedetä, mistä nimi vanhoilla ajoilla johtui, mutta kulki perintönä niinkuin muillakin. Esola Juosu ja Juakko. Heikki Hatakka omisti tilan. Suku on muuttanut Hatakan mäeltä Arkuntanhuaan (he myös kalastivat).
H
- Haaparasi. T. Paukku 1962
- Huaparas. Oltii huaparasis mustikkoi poimimas. Seka metsää kasvavan metsäpaikan nimi. Joentaka.
- Haaparasienpelto. T. Paukku. 1962
- Huaparassiinpelto. Oltii ruista kylvämäs huaparasis. Määrätyn kohdan viljelusmaan nimi. Joentaka
- Haaparasiensuo. T. Paukku 1962
- Huaparassiissuo. Mäntii huaparassiinsuol karpaluo. Suo. Joentaka. Nykyisin suo oli jo osittain viljelyksessä.
- Haanharju. Helena Klaus 1959
- Huaharjull (hua = haka). Rannakujasil ol enstäi Tiina Hämäläisen talo, ko Sittoja sillat lähettii. Seuraava. Eemel, Iemel ja Ake Hämäläine, molemmat taloo Kustala (Manulast.). Saaroinen No: 1.
- Haapasaari. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Hoaap(a)saari, kylän- ja sukunimi; H:saaresta; hoapsaaroiset = H:n kylän eläjät. Hoapsar.
- Huapasuar. Huopasuaril ei mänt ko kylätie. Metsäpirtin eteläisin, Rautuun rajoittuva kylä. Metsäpirtti Haapsaari. Aulin perin kylässä asui vain Haapsoari nimisiä. Aulis Ryyppö 1959 (Aleksin Kivenk 58 A 7, H:ki)
- Haapsaari, huapsuar. Helena Loponen 1966-68
- Metsäpirtti (14-15 M). Kylä, joka sijaitsi Hatakkalan eteläpuolella, Sunikkalasta ja Joentauksesta lounaaseen. Nimi tunnettu kylännimenä ja sukunimenä. 1600-luvulla muoto: Hapasari. (Metsäpirtti s. 11).
- Haavikko. Pekka Vuoljärvi 1972.
- Talo. ' Haavikon Martti oli nimenä maanvilj. Martti Sudella Metsäpirtin Haavikossa, n. 2 km kirkosta kaakkoon. Nimi oli saatu Haavikosta, joka lienee hävitetty 1900-luvun alkuvuosina. Martti Susi oli kovaotteinen työmies, rahdinajaja ym. Rahtimatkoillaan hän kävi myös Inkerissä Vuolejärvellä - minun kotonani. Martti Susi, s. n. v. 1890 Metsäpirtin Haavikossa. kop < Haavikon Martti. Inkeri Vuole
- Haikosenniitty. T. Paukku 1962
- Haikosenniitty. Mäntii haikosii heiniä lyömiä. Luonnonniitty. Metsäpirtti, Joentaka
- Haikosenpalle. Aili Karjalainen 1960
- Haikosen palle. joen palle. Joentaka
- Haikosmäki. T. Paukku 1962
- Haikosmäk. Oltii haikosis mäkkiin lasmas. Mäki. Joentaka.
- Hakainpää, hakkoipiä. Helena Loponen 1966-68
- Koukunniemi (12H). Ahomaa Suvannon rannalla. Kuului Notkolan tilaan. haka appell. = aidattu niitty, jossa pidettiin eläimiä.
- Halkikivenharju. Helena Klaus 1959
- Halkkiveharjul, männiä Seppäläst oikijal samalviisii kujasii myötö. Siell asu Nuutila Jussi, Peltonen. Tiält kujasilt piäs Alakorvel, rannapuolel. Metsäpirtti Seppälä. Tulee Urpaseoja.
- Hakoinperä. T. Paukku 1962
- Hakkoinperä. Oltii hakkoinperäl, tultii hakkoinperält. Lähinnä hakamaiden takana oleva metsä alue. Joentaka.
- Halkikivenkujaset. Helena Klaus 1959
- Halkikivekujaist. Siel asu Nuutila Jussi (Peltonen) ja Leppäse Tommi. maanvilj. ja kalastus. Sitt huorahussiit viel Herrakyö kujais. Vanhajuama.
- Harjuhaka. Viljo Hyytiä 1959
- Harjuhaka. Haka ol harjun takana ja siel pidetiin lampaita. Entinen lammashaka. Metsäpirtti Joentaa (Hyytiä). Nimi syntynyt harjusta.
- Harjukylä. Helena Klaus 1959
- Harjukylä samaa asutusta on myös sanottu Suveks kyläks. Harjukyläks sanottiin kahepuole muantien olevii talloloi, ne ol pitki harjuu. Harju kulki poikki maantien. Viisjoki
- Harjukylä. Suuri hiekkaharju. Siinä oli monta taloa aivan yhdessä. Viisjoki. Metsäpirtin ns. 1960
- Harjukylä. Harjukylliä piäs Hinkkasest. Kylän osa. Viisjoki. Nimi johtuu kylän poikki kulkevasta harjusta. Aulis Ryyppö 1959
- Harjula. Helena Loponen 1966-68
- Metsäpirtti Kosela (15 I). Matti Eevan kotitlan virall. nimi. Ks. myös: Koira-Matti, Pieni Matti, Sittapää-MAtti. Tila sijaitsi Vorkessa (ks tätä).
- Harjuloiset. Helena Klaus 1959
- Harjuloist, asutus ryhmä, Kiiskilä-kujasii varrell. Rannast päi tulles vasemmall. Siel ol 4 talluo, Matti, Juke, Anni ja Aukust Kiiski, viel ol Heiki Juke myös Kiiski, Tuomas Sike ja Antti Ahtiaisi. Elinkeino manv. ja kalastus. Suarone No: 1.
- Harjupelto. Metsäpirtin ns. 1960
- Harjupelto, Tasaisella pellolla kohosi iso kumpu. Lapset laskivat aina talvella mäkeä siinä. Lapanainen.
- Hatakan Katin mökki. Helena Klaus 1959
- Hataka Kati mökki. Muonila pohvukkies, Myöhäse nuapur.
- Hatakanmäki. Aulis Ryyppö 1959
- Hatakanmäk (= Halokkala). Hatakamiäjel olj puot. Kylä. Halakkala. Vanha kirjoissa oleva nimi Martin Korhola. Yleinen nimi Hatakka (sukunimi).
- Hatakamäk. Se ol 2 km kirkonkyl. Mäki oli tasaista puutonta, jossa oli peltoja. Ja 2 Hatakan 2 Tuokon (mv.) taloa korkeimmalla paikalla. Maantie nousu oli loive, miäll ylliä. xxmen mäki kuului Martinkorholaan. (Martti Hatakka I vanha asuj) Hatakkala
- Hatakkala pn. Ad Neuvius 1889, V. Ruoppila 1976
- Hatakkala, sukunimestä Hatakka; mainitaan jo 1654; Hatakoiset = Hatakkalan kylässä asuvat. Kylä Metsäpirtissä.
- Hatakkala. Metsäpirtti (14 - 16 KL). Suuri kylä kirkonkylän eteläpuolella. Hatakka-nimisten asuinpaikka. Ainakin jo 1600-l:n puolivälin paikkeilla kylässä asunut Hataickainen. hataka mäk, kylän itälaidassa sijainnut korkea mäkimaasto. Mäen pohjoisosa: ristsurjäpalle; eteläosa: merpellopalle, ks. näitä. Helena Loponen 1966-68
- Hatakkala. Hatakkala kylä (asuttu 1631 lähtien). Se ol muantien toisel puolel edellä kerrotusta. Mäki laski loivasti viljelyksille. Ensimäin talo Ukko Hatakka Hatakanmäen rinties (Tuoko Appuo vastapeätä). Heikki Hatakan perillisiä. I Tikkala, Meskanen, I Kautiainen ja 3 Hämäläistä, manv. ja Densdröm. Hatakanmäk. Ks myös Talo-Hatakka. Helena Klaus 1959.
- Haussillannotko. T. Paukku 1962
- Haussillannotko. Mäntii haussillannotkuo. Notko. Joentaka.
- Heikkilä. Helena Klaus 1959
- Saunasaaren puoleisella rannalla asui vanhaan aikaan mökissä Heikkilä + Heikki, Peltonen, joka oli veneenrakentaja. Saanut palkinnon pienoismallista, noin v 1925. Viimeinen asukas samalla Juakkola harjulla Pilkkatie Uapro Arvi Peltonen. Heikki teki myös virsikanteleita. Saunasaaren ranta.
- Heikkilänsuo. Helena Klaus 1959
- Heikkilä suo, niityt (karjatuvat). Tappari Hyytiän ja Tappari Salokylän välillä. Tiäl Kustaloisii Simosetälän ja Manusetälän lehmät kesäl kävivät heiniä tievon jälkie. Naist oli siel lehmii kans ja kirnussiit voita. Assuit toisten karjatuvil. Salokylä.
- Heittiön kujaset. Helena Klaus 1959
- Heittiökujaist toivatkii sit jo Viisjuol ja kk päi mäneväl muantiel. Marttinalt päi.
- Hermestkukkula. T. Paukku.
- Hermestkukkula. Mäntii hernestkukkulal. metsäinen kukkula. Joentaka.
- Herrankydönkujaset. Helena Klaus 1959
- Herrakyö kujaist mäist mäntii oikial Pahasoja niityil. Suoroine No: 2.
- Herrankydön niityt. Helena Klaus 1959
- Herrakyö niityt sin piäs niist Kaivano kujasit ja ol siel peltoi Kurrloisil ja Repoloisii taloloil. Omat aitauksiese myös. Olha siel Tommuloi sil kii Suoroisii No:1. Suaroinen No: 2.
- Herranliete. Helena Loponen 1966-68
- herraliete. Koukunniemi (14 I). Lietemaata Koukunniemessä, Taipaleenjoen rannalla. Ent. Sakkolan hovin maata. Joen rantaa kutsuttiin: herraliettieranta.
- Herraliete. Metsäpirtin-Raudun välisen tien varressa. Nimi tullut hovinomistajan mukaan. Metsäpirtin ns. 1960
- Herranortti, Metsäpirtin ns. 1960
- Herraportti. Metsäpirtti-Raudun tien varressa olevassa aidassa oli portti, jota sanottiin Herraportiks. Kirkonkylä. Siellä oli aikoinaan asunut joku hoviherra.
- Hiekkaharju. Helena Loponen 1966-68
- hiekkaharju, Koukunniemi (13 H). Taipaleen Mustaojan ja Kirvesmäen välillä oleva hiekkaharjanne.
- Hiekkakelju. Aulis Ryyppö 1959
- Hiekkakelju, hiekkakeljut, hiekkakeljuu. Viisjoen varrella oleva korkea puita karvava hiekkavuori, jossa kylän asukkailla oli siemenperunakuopat. Haapsaari.
- Hiekkakukkulat. Helena Loponen 1966-68
- hiekkakukkulat, Koukunniemi (12 H). Suvannon rannalla oli kaksi jyrkkäreunaista lentohiekkakukkulaa: pien hiekkukkula ja sur hiekkukkula. Kaikki nimet kansanomaisessa käytössä. (Ei tunnettu vir. nimiä)
- Hiekkala. Helena Loponen 1966-68
- hiekkala, Terenttilä (14 G). Talo Taipaleenjoen rannalla, Terenttilänsuon kaakkoiskulmassa. Omist. Aatami Suokas, s. 1880-l:lla, Vir. nimi, joka myös kansanom. käytössä.
- Hiekkaoja. Helena Loponen 1966-68
- hiek'oja, Koukunniemi (13 H). Pieni puro, joka laski Suvantoon Korpiahon ja Notkolan tilojen rajalla. Puro kuivui täysin v. 1943 ns. Mannerheiminlinjaa tehtäessä.
- Hiekkarannan Simo. Helena Loponen 1966-68
- hiekkaranna simo, Metsäpirtti (15 J). Kirkonkylän läheisyydessä, Viisjoen varrella asuneen Simo Tuokon liikanimi. Nimi johtuu miehen asuinpaikasta hiekkaisella uimarannalla.
- Hiirenpelto. T. Paukku 1962
- Hiirenpelto; oltii hiirenpellol tuajetta levittämäs. Määrätyn kohdan pellon nimi. Joentaka.
- Hiirenrötkö. Helena Klaus.
- Hiirenrötkä, Töntyräs. Nimi johtuu kai sukunimestä, on tiedetty olevan Salos Hiire Susso.
- Hiltusaho. T. Paukku 1962
- Hiltusaho, oltii hiltusahol. Aho. Joentaka. Nimi lyhennys Hiltunen nimisistä taloista, jotka ahon lähellä asuivat.
- Hiltusmäki. T. Paukku 1959
- Hiltusmäk; oltiin hiltusmiäl, mäntii hiltusmiäel. Kylän osa. Joentaka. Mäkikunta saanut nimensä siitä, kun sen asukkaat olivat sukunim. Hiltunen.
- Hiltusmäk. Mäntii hiltusmiäen kautta niemeliä. Taloryhmä. Kylän osa. Joentaka. Hiltunen, oli asukkaiden sukunimi, jotka mäellä asuivat, siitä nimi. T. Paukku 1962
- Hinkkanen. Viljo Hyytiä 1959.
- Hinkkanen. Hyytiäl mäntii ; Hyytiäl oltii. Hyytiät. Talo. Joentaa. Kyläkunnast käytetty nimitystä Hinkkanen. Isossa jaossa 1883 jäi tälle tilalle nimi Hinkkanen. Tässä Hinkkasen nimisessä talossa asuivat Hyytiät.
- Hinkkane. Hinkkasie män kaks tietä. Karhojan erottama Joentaan kylän osa. Joentaka. Aulis Ryyppö. 1959
- Hinkkasen kujaset. Helena Klaus 1959
- Hinkkasekujais (ojas silta maantiellä) läksiit Hinkkaseojalt ranna puolell, siel asu Juho Hämäläinen ja Peltonen, ym. Kujasii myötö mäntii Sammalsuol. Saaroinen No: 2.
- Hinkkasenmäki. T. Paukku 1959
- Hinkkasemäk; oltii hinkkasemiäel, mäntii hinkkasemiäel. Kylänosa. Joentaka.
- Hinkkasemäk. Oltii hinkkasenmiäel. Taloryhmä. kylän osa. Joentaka. T. Paukku 1962.
- Hinkkasenoja. Helena Loponen 1966-68
- hinkkasoja, Saaroinen (19 J). Suurehko puro, joka laski Saaroisten kylän kohdalla Laatokkaan. Puron suupuolella sijaitsi Hinkkasen talo.
- Hinkkase oja on jo Saaroisten No: 2. Siellä asui Hämäläisiä. Sama Tapparintie jatkuu ja männiä Seppäliä. Helena Klaus 1959
- Hitonhuuto. Ad. Neovius 1889, V-Ruoppila 1976
- Hito(n)huuto. Metsäalue Vanhajaama.
- Holman aho. Ad. Neovius 1889. V. Ruoppila 1976.
- Holman aho. Holma-aho. Hatakkala; Korhola.
- Hopianmäki. Helena Loponen 1966-68
- hopiamäk, Kosela (15 I). Mäki Koselan-Taipaleen tien varrella, Hopian talon kohdalla. Kansanom. nimi. Vrt. Autiomäki.
- Hopiapellonkukkula. T. Paukku 1962
- Hopiapellonkukkula. Oltii hopiapellonkukkulal. Hiekkakumpare. Joentaka. Viljelysmaiden keskellä, ei viljelty, mutta nurmettunut, puuton.
- Hopiapelto. T. Paukku 1962
- Hopiapelto; mäntii hopiapellol kaurua kylvämieä. Määrätyn kohdan viljelysmaan nimi. Joentaka.
- Hovi. Helena Loponen 1966-68
- hov: hovi (Gen). Saaroinen (18 J). Saaroisten hovi, suuri lahjoitusmaahovi, joka käsitti muut Metsäpirtin kylät paitsi Koukunniemeä, Terenttilää, Vaskelaa ja Lapanaista, jotka kuuluivat Sakkolan hoviin. Saaroisten hovi myyty valtiolle v. 1873. Tuolloin siihen kuului 199 taloa (Metsäpirtti, s. 62.). hovi appell. = läänitys, lahjoitusmaatila.
- Hovihaka. Aulis Ryyppö 1959
- Hovhaka. Hovhuas käytii pallu lyämäs. Viisjoen varrella oleva haka ja niitty, jossa oli tasainen aho. Haapsaari.
- Hovinkujaiset. Helena Klaus 1959
- Hovikujaist männiit Lieväkylliä eli Arkuntanhuvua 12. Niäsekukkula alko ylliält palteelt. Porttivahti Leppäne asu kujasemiss.
- Hovinpellot. Helena Klaus 1959
- Hovipellot. Metsäpirtti Arkuntanhua. Pellot kuuluit Liäväkyllöisill ja olliit Kivikoharju ja Liäväkyllöisii välil. Arkuntanhua 12.
- Hukanpesä. Helena Loponen 1966-68
- hukapesä, Koukunniemi (12 H). Notkolan tilan palsta Suvannon rannalla. 'se ol sin Hakkoipiä vieres'. Vrt. Junttilanranta.
- Huntsa. Helena Loponen 1966-68
- huntsa, Kosela. Oravamäellä asuneen Paavo Oravan liikanimi [hunsvotti-paavo]
- Huutoinkangas. T. Paukku 1962
- Huuvvoinkangas. Mäntii huuvvoin kankuan kautta Tapparii. Kuivan metsää kasvavan kankaan nimi. Joentaka.
- Hytinaho. Aulis Ryyppö 1959
- Hytiaho. Lari Paraskieva asu Hytiaho laijas. Kivikkoinen aho Vaskelan ja Lapanaisten kylän laidassa. Siihen on haudattu paljon koleraan kuolleita viime vuosisadan lopussa. Lapanainen.
- Hyytiä. antti Kajaala 1964
- Hyytiä, enola, Joentaa Hinkkanen. Talo, omisti Aleksa Hyytiä. Kantatalo, paikkakunnalla käytettiin talosta nimitystä 'enola'. Suur sukuko nimitti talluo enolaks, ni koko kyläläist käivät sanmua samal taval.
- Hyytiä. Tapparikylä. Virolaiselt mäntii Hyytiä veljeksill (Kuapre olt piilopirtis). Ei Tappari kylä sinpäi sit emiä jatkunut. Vasemalt tul sitt Salokylä. Helena Klaus 1959
- Hyytiä. Joentaa, ks Hinkkanen. Viljo Hyytiä 1959
- Hyytiän kujaset. Helena Klaus.
- Hyytiä kujaist olliit ensimäist ko Tappari tielt vasempua läksiit. Tie varrel asu Tuoko Tahvo, Hämäläise Uapram, Pajar ja Hyytijöis. Tappari.
- Hämäläinen. Helena Klaus 1959
- Aleksander Hämäläinen. (Muonika AlekkaPuassnia), suku Kustalan Hämäläisiä, myös (Huoviko alekka, sama tila). Joentaka
- Hännänniemi. Aulis Ryyppö 1959
- Hännäniem; Hännäniemel kasvatettii tattaria. Viisjoen mutkan muodostama pitkä niemi. Haapsaari.
- Härköniemi. Helena Loponen 1966-68
- Härköniem. Koukunniemi (13 H). Entinen Suvannonjärven niemi. Notkolan tilan maapalsta Taipaleenjoen rannalla, vätikästä pohjoiseen päin. 'se ol kehnuo muata mis tattari kasvatetti.'
- Häränsilmä. Helena Klaus 1959
- Häränsilmä, 10 mt kanttijusepohjalon lähe, joka on Lähesuo laijas Ressoil. Juamoisei eli Viisjokelaisii lehmii laitunmuall. Paimenii on vakkoitettu eli varoitettu, että ei miä Häräsilmiä. Viisjoki
- Hörönoja. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Hörön oja. Hörö, suku ja talo 1700-luvulla Sakkolassa ja Muolaassa (V. N). Höröoja tai Höroja. Karhola, Sak; Raaju.
- hörö oja. Raaju (12 J). Suurehko puro, joka laski Raajunlahdessa Suvantoon.
- Höröoja. Helena Klaus 1959
- Höröoja, joka laskee Raajun lahdessa Suvantoon.
I
- Ievala. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Eeva, Ieva on etu- ja sukunimi. Ievalan kylä, jossa evan suku asuu. Ievalloiset = Eevalan kylän asukkaat. Ievala, taloryhmä Koselassa.
- Igonkanniemi. Helena Loponen 1966-68
- Kosela (17 H). Suurehko niemi Laatokassa Koselan kylän edustalla. Niemen pohjoispuolella ollut saari: ikolkasuar (pieni) (17 H); ikolkalahti (15 G - 17 H) oli Taipaleenjoen suun ja Igolkanniemen välinen laaja lahti. igolka, ven. = neulankärki.
- Igolkanniemi; Ikolka niem (Igolkan niemi), Igolkan niemel, Igolkan niemes; Niemi Laatokassa, Saaroisten rannassa. Saaroinen. Aulis Ryyppö, 1959
- Iivananranta, Helena Loponen 1966-68
- Ivananranta; Kosela (16 H). Koselan kylään kuuluvaa Laatokan rantaa. Tälle kohdalle kerrotaan joskus ajautuneen venäläisen miehen ruumis. ivanatie johti Koselasta Laatokan rantaan (15 - 16 HI).
- Ikolkanlahti. Helena Klaus 1959
- Ikolkalahti, Laatokalla, sijaitsi Ikolkanieme ja Taipalie juo välil. Siell ol Vaskeloisil nuottaranta, samoin Kosela kyllöisill. Sieltä on saatu suuria sampia ja viety elänänä Pietariin.
- Ikolkanniemi. Helena Klaus 1959
- Ikolkaniemi, 6 km, ja lahti. Kalastuspaikka. Lähinnä Taipaleen jokea, Ressoi metsien kohalla. Täällä käivät Vaskela ja Kosela kyllöist molki eli muikun kiertiell. Ja nuotan vedos myös. Luatokaranta.
- Ilonen. Antti Paksu 1958
- Ilonen. 'kun huomasi, että eihän tästä käy kuinkaan, niin tämä tuli näkyviin nauraen iloisesti ja siitä lähtien on Metsäpirtistä löytynyt Ilosia ja vielläpä niitä on jossain kahakassa joutunut Kivennavalle asti. Siellä oli ainnakin 1910 seuduissa Juho Ilonen. kop. < käsikirj (43, 44) henkilönimikilpa 1958
- Ingenkaski. Metsäpirtin ns. 1960
- Inkekaski, Inkekask. Ollut joskus peltona. Kivikko nimisen metsän keskellä. Myöhemmin metsittynyt nimi säilynyt samana. Metsäpirtti.
- Inkinen. Metsäpirtin ns. 1960
- Inkinen. Siinä oli asunut ennen Inkinen niminen puusmikko. Sen jälkeen asuivat Lemmetit. Heitä sanottiin Inkisiks. Myöhemmin sen omisti Hatakka Mikko, sanottiin yhä Inkisiks. Lapanainen
- Istsilta. Aulis Ryyppö 1959
- Istsilta. Istsillal asu Suikkasii. Lapanaisten kylään kuuluva osa. Lapanainen.
- Isärukanpalle. Viljo Hyytiä 1959
- Isärukapalle. Viljelty pelto. Joentaa no: 3 (Pullisen tilaa). Omisti Manu Nännimäin, nykyinen Kajaala.
- Isärukka. T. Paukku 1962
- Oltii isärukamiäes mäkkii laskemas. Mäki. Joentaka.
J
- Jaakkola. Helena Loponen 1966-68
- juakkola, Koukunniemi (13 H). Matti Loposen perikunnan tilan kansanom. nimi. M.L:n isän isä oli nimeltään Jaakko (1700-luvulla elänyt). Vrt. Notkola. Suvannon rantaa Jaakkolan talon kohdalla kutsuttiin yl. juakkolaranta.
- jaakkoloiset. Antti Kajaala 1964
- juakkoloist. Joentaa. kop- < Pullinen
- Jaakkolankytö. Helena Klaus 1959
- Juakkolakytö (niityt), viime vuosina kaikki peltoa, jonka lävitse Sirkeioja kulki Laatokkaan. Alkoi Sirkeikujasilta ja meni Suveniittyyn asti ja Urpasenoja kujasille, jossa rajalla oli pien haka. Ja tie Tommula Uaprolle. Maat kuului Reposoisil, Kustaloisil, Joskuloisil, Kyrölöisil ja Tommuloisil. Kartanopellot oli kodin lähellä kaikilla. Saaroinen No: 1
- Jaama. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Ks Korholanjaama ja Vanhajaama.
- Juama (Jaama). Juamuaa män muantie. Kylän osa. Viisjoki. Aulis Ryyppö 1959
- Jaamaat. Helena Klaus 1959
- Juomuat. Viisjoen laijal, kuuluivat Juamoisil, ei Viisjokelaisill. Sitt tulkii jo Liaväkyllöisii Juomuat. Viisjoki
- Jaamankangas. Helena Klaus 1959
- Juamakankual oli ensimänen kylän asutus, aivan tai iha tasasell nurmisell kankual. Kirkolt tulles vasemal puolel tien. Täällä on asutus hajaantunut Uuteen kylään eli Harjukylään. Vanhin suku Ahtiainen. Esi-isä Lauri, 6 polvea. Viisjok
- Jahvila. Helena Klaus 1959
- Isoisä Jahvilois (Kirkomiäl). Yläkyläs, niitä ol 3 tallua. Jahvi, Mikko, Herman ja Aukust, kirvesmies. Toiset seppii aikoinaan. Nimi Kiiskilä. Pojat omistajia, manv. ja osaksi kalastus. (Sit tulluot Juhanoist.) Suaroine No:2.
- Jalkoinkengityskivi. Metsäpirtin ns. 1960
- Jalkoikenkityskiv. Siinä naiset laittoivat aina kengät jalkaansa kun tulivat kirkkoon. Se oli kulunut aivan sileäksi. Kirkonkylä. Ennen vanhaan naiset kävelivät kirkkoon kesällä paljain jaloin. Tämän kiven päällä he aina laittoivat kengät jalkaansa. Siitä tuli nimi 'Jalkoikenkityskiv'.
- Joentaka. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Juoentaka, kylä (Joetakois 1645 - 1785); taivutusmuotoja: Juoentoaan kylä, hän elleää Juoentakanna, tuli Juoentakanta tai -toanta, männöö Juoentaa tai -toaakse. Juoentakkoiset = Joentaan kylän asukkaat. Kylä Metsäpirtissä.
- Joentaka, Metsäpirtti (16 M). Haapsaasesta itään päin sijainnut kylä. Nimi johtuu siitä, että kylä sijaitsi Viisjoen takana. Vir. käytössä. Karttanimi Joentaus myös enimmäkseen vir. käytössä. Vrt Puikkola. Helena Loponen 1966-68
- Joentaka. Juaetaka. Juaeluoks män kaks siltua. Viisjoen takana, joen ja valtakunnan rajan välissä oleva iso kylä. Joentaka. Aulis Ryyppö 1959
- Jokiniemi. Viljo Hyytiä 1959
- Jokniem. Niemeä. Joentaa (Hyytiä). Joki tekee siinä mutkan.
- Joonakselanmäki. Helena Loponen 1966-68
- juonekslamäk, Kosela (15 J). Oravamäellä sijainneen taloryhmän kansanom. nimi, joka johtunee Joonas-nimisistä isännistä.
- Joonakselaiset. Helena Klaus 1959
- Juonekseloist. assuit yl muantien Harjukyläsenimi. Ahtiaine ja mv 3 Hinkkasta, mv. Viisjoki
- Juhanala. Helena Loponen 1966-68
- juhanla, Kosela (15 I). Aleks Eevan talon kansanom. nimi. Joku aikaisempi isäntä on ollut Juhana. Vrt Lampela.
- Juhanala. talo. Joentaka. Isännän nimi Juhana. Aili Karjalainen 1960
- Juhanoiset. Helena Klaus 1959
- Juhanoist. Kivikomiäl. Juhan isoisä. pojat Juhana, Juho ja Mikko, maanviljelijä, Juho kauppias. Pojat perilliset omist. Sukun. Ahtiainen. Nyt männiä Nuutilua. Suaroine No: 2
- Jukula. Helena Klaus 1959
- Jukula (mäki). Esi-isiltä peritty nimi. Vanha asuja Juku Pate, Anni leski. Uusi isäntä Jalmar Tauren, kalastaja ja mv, muttanut 1920 vaiheilla Kuolemajärveltä (kujaist jatkunut). Suoroine No: 1
- Jukulanpolvuke. Helena Klaus 1959
- Jukula polvuke Rannakujasill. Siin asu leski Ake Tauren ja erosi tie oikealle Harjulaan. Ensimäin talo Tuomas Tuavet Hyytiä. Vasemal ol vanha Jukula talo. Saaroinen No: 1
- Junala. Helena Loponen 1966-68
- junala, Koukunniemi (12 H). Heikki Ukkosen talon kansanomainen nimi. Nimi lienee väännös etunimestä Juhanan Juna.
- Juntinvalkama. Helena Loponen 1966-68
- juntivalkama, Koukunniemi (12 H). Lentohiekkamäki Kirvesmäellä, kirkkotien varrella. Nimi peräisin Suvannon laskua edeltäneeltä ajalta (ennen vuotta 1818).
- Junttilanranta. Helena Loponen 1966-68
- junttilaranta, Koukunniemi (12 H). Notkolan tilan palsta Suvannon rannassa. Vrt Hukanpesä.
- Junttilanperä. Helena Loponen 1966-68
- junttilaperä, Koukunniemi (12 G). Metsikkö lähellä Metsäpirtin ja Sakkolan rajaa, Kirvesmäeltä Riiskan metsille päin. junttilaperä rötkä: Junttilanperän metsäalueen läheisyydessä ollut suo. Vrt. Majainsuon rötkä. rötkä appell. = vetinen, upottava suo.
- Juoni-Jussi. Helena Loponen 1966-68
- juonjussi, Kosela. Oravanmäellä asuneen Juho Eevan liikanimi. 'Jussi ol sellane juon [=juonekas] mies.'
- Jussinkukkula. T. Paukku 1962
- Jussikukkula. Mäntii jussikukkulal. Metsää kasvava hiekka kumpare. Joentaka.
- Juuriainen. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Juuriainen, metsän nimi. Juuriaisniitty, niitty, jossa palaneita juuria. Kiviniemi, Sak: Juuriaine, kantometsä. Metsäp.
- Jyleikkö. T. Paukku 1962
- Jylleikkö. Mäntii jylleiköl, oltii jylleikös. Metsä paikan nimi. Joentaka.
- Jyleikkö. Jylleikkö. Käytii mustikas ja puolukas. mäntykangas. Joentaka.
- Järisevä. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Järisevä niemi. Järisevälaht, niemi Laatokan rannalla. Metsäpirtti.
- Järisevänniemi. Aulis Ryyppö 1959
- Järisevä niem, Järisevä niemie, Järisevä niemes. Niemi Laatokkaan Korvenkylän kohdalla. Tullut kuuluisaksi Talvisodassa. Korpikylä
- Järiseväniemi. Taipalenjoen Pyhäjärvenpuoleisell rannall. Taipaleenkorven rannassa, jossa oli tykkipallerit jo rauhan aikana. Laatokan rantaa. Isät kävivät tiäll rahis, ajos.
K
- Kaanaanmaa. Helena Loponen 1966-68
- kuanuamua, Koukunniemi (13 I). Laajahko peltoaukeama Koukunniemessä. Nimi ei alkujaan kansan tuntema, vaan karttanimi.
L
- Laagus. Helena Klaus 1959
- Laagus. vanha tullipäällikkö. Viimeksi merivartio talo. Luotsi, Jussi Hedlund per. (Talo, jossa asui Ijäs, merivartiomies). Samalla rannalla. Sitt olkii Törötnyytty. Saunasuar (tai niemi).
M
- Maaninkulju. Aulis Ryyppö 1959
- Muaninkulju, Muaninkuljus, Muaninkuljul. Palkojan nokassa oleva erikoisen hyrkkä mäki. Haapsaari. Paikka oli Jussilan Muonin (Salamon) maalla.
N
- Nallinmäki. Aulis Ryyppö 1959
- Nallimäk, Nallimuajel. Lapanaisten kylään kuuluva taloryhmä. Lapanainen. Siellä on aikoinaan ollut Nalli nimisiä.
O
- Ojainhaarat. Helena Loponen 1966-68
- oihuarat: oihuarois. Koukunniemei (13 H). Kirvesmäen kaakkoispuolella ollut useiden ojien haarakohta. Notkolan tilan palsta 'Oihuarois' oli: oihuarai (nittu) [= Ojainhaarain niitty].
P
- Paasola. Aulis Ryyppö 1959
- Puasola, Puasolas, Puosolua. Lapanaisten kylän osa. Lapanainen. Siellä on aikoinaan ollut Paaso niminen.
R
- Raaju. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Raaju, kylän nimi; Raaja 1500, Rahju 1735. Metsäpirtti
S
- Saaroinen. Helena Loponen 1966-68
- suaroine, Metsäpirtti (18 - 20 JK). Suuri kylä Laatokan rannalla, Tapparin kylästä pohjoiseen. Asukkaat: suaroist. Vatjan viidenneksen verokirjassa: Sariås utmarck. Myöh. muoto: Sarois (Metsäpirtti, s. 13).
T
- Taajemaa. T. Paukku 1962
- Tuajemua. Oltii tuajemual kyntämäs. Aikaisemmin viljelyksistä vähän kauvempana oleva pelto. Joentaka.
- Talkkuna. Helena Loponen 1966-68
- talkkuna, Koukunniemi (13 IJ). Lietemaata Taipaleenjoen rannassa. Oli jaettu useiden tilojen kesken; mm. Notkolan tilan maata oli siellä. 'talkkunas käyti paimenes'.
- Talo-Hatakka. Helena Klaus 1959
- Hatakkalantila. (Uapranla talo. Ukko-Hatakka tai Talohatakka). Om. Uapro ja Jalmar Hatakka. 33 heh vilj maata, 100 heh metsää. Uudenaikainen kivinavetta, meni vararikkoon 1934. Ostettu Kunnantaloksi 285000 mk. Hatakkalakylä
- Tammasaari. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Tammasaari. Tammasoar. Saari Laatokassa. Metsäpirtti.
- Tappari. Helena Loponen 1966-68
- Tappari, tappar. Metsäpirtti (19 - 20 L). Venäjän rajan tuntumassa sijainnut kylä. tapparilaht (20 L) oli Laatokan lahti kylän edustalla.
- Tappari. Tappar. Tapparii män muantie. Laatokan ja rajan kulmassa oleva kylä. Tappari. Aulis Ryyppö 1959
- Tappari - kylän nimi. Kylänosa Metsäpirtissä. T. sijaitsi Laatokan rannalla lähellä Venäjän rajaa. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976.
- Tapparinlahti. Helena Klaus 1959
- Tapparinlahti. vennäirajal, jossa oli edellä kertomani kalaranta saunomeen ja kalakellerillöi. Metsäpirtti, Venäjän raja.
- Tapparinsalo. Helena Klaus 1959
- Tapparinsalo, Metsäpirtti, ks Kortteikko
- Tapparitie. Helena Klaus
- Tapparitie. Metsäpirtti, ks Saaroisienmaantie.
- Tarhakukkula. Aili Karjalainen 1960
- Tarhakukkula. Käytii paimenes. kumpu metsässä. Joentaka. Paimenet tekkiit kivist tarhan ja yks käi kuurumaa, sill aikaa toiset varastiit kiven siit tarhast.
- Tarhakukkula. Oltii tarhakukkulal. Metsää kasvava kumpare. Joentaka. T. Paukku 1962
- Tattariaho. Aulis Ryyppö 1959
- Tattaraho. Tattaahol pittiit tantsiloi. Korkealla mäellä oleva tasainen nurmettunut aho. Hatakkala.
- Tattariahontie. Helena Loponen 1966-68
- Tattariahotie, tattarahotie, Koukunniemi (13 GH). Kirvesmäeltä Riiskan metsiin (Sakkola) kulkenut, vanha metsätie. Nimi johtuu tien varressa olleesta ent. tattarinkasvatuspaikasta.
U
- uitut. Helena Loponen 1966-68
- uitut appell. uitut. Koukunniemi (14 I). Pieniä vuonontapaisia lahdenpoukamia Taipaleenjoen rannassa lietteellä (ks tätä), vastapäätä Viisjoen laskupaikkaa ja Eevalaa. uittu appell. = eläinten uittopaikka.
V
- Valkeanenä. Helena Loponen
- Valkeanenänniemi, valkianenäniem, Saaroinen (20 J). Saaroisten kylän rannassa Alakorven pohjoispuolella ollut Laatokan niemi. Saanut nimensä valkeahiekkaisesta kärjestään. valkianenälahti (19 - 20 J) oli Valkeanenän ja Saunaniemen välillä.
- Valkianenä. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Valkianenä. Laatokan niemi Saaroisten rannasssa. Saanut nimensä valkeahiekkaisesta kärjestään.
- Valkianenä. se ol piene nieme tapane siel korve reunas. Ranta ol kivine sie rajas, kuival ol paksuu vualijua hiekkua, korkial rintiel ol kuusikkuo. Hiekal kalkellarit ja verkkosaunat. Tommuloisil. Helena Klaus 1959
- Valkianenänlahti. Helena Klaus 1959
- Valkianenälahti Laatokalla, jota loiva Valkianenä niemi suojasi, muutaman kymmenen metrin päässä rannasta oli korkea hiekkarinne, jossa oli siemen omena kuoppii taloilla, siis talvivarastossa. Rantahiekalla kalasaunat ja kellarit Tommuloisilla. Vanhajaama
- Valkosenmäki. Aulis Ryyppö 1959
- Valkosemäk, Valkosemiäjel, Valkosemiäjes. Kylän osa (Huhdin). Rautu Huhti. Saanut nimensä Valkanen sukunimestä Tämä siis Rautua!
- Vanhaintupienkangas. T. Paukku 1962
- Vanhaintuppiinkangas. Oltii vanhaintuppiinkankual. Kuivan kangasmaan metsämaan nimi. Joentaka.
- Vanhajaama. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Vanhajaama, Vanhasta jaamasta. Kylä Metsäpirtissä, 1631 Wanha Jama.
- Vanhamylly. Aulis Ryyppö 1959
- Vanhamylly. Vanhal myllyl olj lehmii juottopaikka. Viisjoesta oli kaivettu sivu oja kosken kohtaan, jossa on viime vusisadan puolella ollut ratas mylly. Haapsaari. Ryynän haka.
- Vasikkahaka. Helena Loponen 1966-68
- vaskahaka, Koukunniemi (13 H). Korpiahon (ks tätä) tilan hakamaa. 'Se ol toisi vaskahaka sin Hiekoja itäpuolel.'
- Vasikkahaka. Jyrkkä mäenjoenrinne. Metsäpirtti, Joentaa (Suden tilaa). Tämä vasikka haka kasvoi myös leppää, eikä voitu viljellä jyrkkyyden takia. Viljo Hyytiä 1959
- Vasilinsuo. Ad. Neovisius 1889, v. Ruoppila 1976
- Vasili, Vassilei, Vasle, kreikanuskoiten käyttämä ristimänimi. Vasilisuo. Korholanjaama.
- Vaskela. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Luterilaiset nimittävät Vaskelan kylässä asuvia kreikanuskoisia eli inkerikkoja (ischorerna) sukkapelleiksi; heitä on nykyään (v. 1888) noin 230 henkeä. Sukunimi Vaske tunnetaan 1700-luvulta lähtien. Metsäpirtti.
- vaskela, Metsäpirtti (13 J). Kylä, joka sijaitsi lähellä Suvannon ja Taipaleenjoen yhtymäkohtaa Raudun rajan tuntumassa. Kuulunut vanhaan Arkuntanhuan (ks tätä) kylään. Sukunimi Vaske tunnetaan 1700-luvulta lähtien. Asukkaat: vaskeloist (kreikk. katolisia enimmäkseen). vaskelakos oli n. 2 m korkea koski Taipaleenjoen niskapuolella (13 J).
- Vaskela (= virallinen nimi. Arkuntanhua). Vaskelas olj ennen likast kujast. Vaskela. Aulis Ryyppö 1959
- Vaskelankoski. Helena Klaus 1959
- Vaskelakoski oli Taipaliejuon niskapuolella, sillä oli 2 mt korkeus. Kapeimmalta eli kaijenmalta kohalt oli vaan 100 m levijä. Koskesta pyysiit lohta. Se oli vuokranalainen. Taipaliejoki. Helena Klaus 1959
- Vaskelankosi. Vaskela kosk. Kosest onkiit lohiloi. Suvanto loppuu ja koskesta alkaa Taipaleen joki. Vaskela. Aulis Ryyppö 1959
- Vaskelasuo. Helena Loponen 1966-68
- vaskelasuo, suvannon laskun yhteydessä syntynyttä hyvää viljelysmaata (13 JK)
- Vaskenniitty. Aulis Ryyppö 1959
- Vaskeniitty. Vaskeniity paltees lasettii mäkkie. Niitty ja mäki. Haapsaari.
- Vasula. Helena Loponen 1966-68
- vasula, Kosela (15 J). Taloryhmä Tuokkolassa (ks tätä). Kansa kutsui taloja. vasula talot. Asukkaita olivat: Matti Pietinen; Kosti Tuokko, ks Vasun Kosti; Maksim Tuokko; Paavo Tuokko, ks Paavi.
- Vasun Kosti. Helena Loponen 1966-68
- vasukost. Kosela. Vasulassa (ks tätä) asuneen Kosti Tuokon liikanmi.
- Venemetsä. Viljo Hyytiä 1959
- Venemetsä. Metsää. Metspirtin Joentaa, Hyytiä. Nimi johtuu siitä, että metsästä otettiin venepuita.
- Venemetsä. Oltii venemetsäs halotieos. Metsäpiakan nimi. Joentaka. T. Paukku 1962
- veretit. Helena Loponen 1966-68
- veretit. Kosela (16 IJ - 17 J). 200-300 m leveitä suokaistaleita hiekkaharjujen välissä Ressoinpeltojen kohdalla. Veretit kulkevat Laatokan rantaviivan suuntaaisesti Koselasta Taipaleeseen päin. Veretit ollut erisnimi, mutta se tunnetaan nyk. appellatiivina (harv.).
- Verettii. Helena Klaus 1959
- Verettii on vesiperäistä niittyä - laitunta Resoilla. Metsäpirtti.
- Verkapöksynsuo. Viljo Hyytiä. 1959
- Verkapöksysuo. Suo. Metsäpirtti Haapsaari, Hyytiän tilan osa. Nimi johtuu, kun ukot yrittivät kuivata suota jonkin harjun läpi, kun he saavat suon kuivaksi, niin sitten he saavat verkapöksyt (suo jäi kuivattamatta).
- Verkapöksynsuo. Oltii verkapöksysuol. Suo. Osana suuresta Lumisuosta. Joentaka. T. Paukku 1962
- Veteläsuo. Helena Loponen 1966-68
- veteläsuo, Kosela (17 I). Kaivolavasta ja Ressoinpelloista (ks näitä) itään päin sijainnut suo.
- Veteläsuo, jolla oli luajat aluiet, suo on kuivattu valtion avuin, jossa oli 28 sarajua viljoi ja heinii vart. Omistajia Joentakan Hatakanmäellä, Koselassa, Vorkessa. Metsäpirtti Ressoinpellot, ks myös Leipäsuo. Helena Klaus 1959
- Vierros. Helena Loponen 1966-68
- vieruos, Koukunniemi (Notkolan tilan maapalsta). Ei voitu paikallistaa. Nimi vain talonväen käyttämä. 'vieruta' = 'vierulla' l. peltojyrällä tasoittaa maata.
- Viiksanlahti. Ad. Neovius 1889. V. Ruoppila 1976
- Viiksanlahti; kylä Metsäpirtissä ja joskus naapuripitäjissäkin. Vinksanlahti. Viiksalahti, 1590 wissiLax, 1931 Wix Laxi, 1683 Wijxan Lax, Sakkola
- Viinakuvonmäki. Helena Loponen 1966-68
- Viinakuvonmäki, vinakuomäk, Kosela (14 H). Mäki ennen Kemppilää, Eevalan koillispuolella, Koselan - Taipaleen maantien varrella. kupo: kuvon appell. = sidottu kimppu pellavia, olkia, heiniä yms
- Viinakyökki. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Viinakyökki. 'Tiän (tämän) pello harjul olliit enenvanhast ukot keittäniet viinna. Vanhajaama.
- Viinamäensuo. Helena Klaus 1959
- Viinamiäsuo (Viinamäensuo). Pellot olliit Peltosen Marti maita. Tämä Peltonen oli vastapiätä Lauriloisii taloloi, muantie toisel puolell ja suurviljeliä ja ytittäjä (sitten köyhtyi). Viisjoki
- Viinatie. T. Paukku 1962
- Viinatie. Oltii viinatiel, mäntii viinatietä. Kylästä rajanyli johtava metsätie. Joentaka. Tietä aikoinaan käytettiin salaiseen viinan kuljetukseen, siitä nimi
- Viisjoenkangas. Helena Klaus 1959
- Viisjoenkangas. Metsäpirtti, ks. Kuutsuonpää.
- Viisjoenkylä. Helena Klaus 1959
- Viisjoen kylä. Viisjoki, vanhaanaikaan nimitetty Juama. Ei tiedetä Juama nimelle mitään selitystä, viimeisen 6 polven asutus ajalla.
- Viisjoen silta. Helena Klaus 1959
- Viisjoen silta. Kylästä oli vajaa km sillalle, joki oli korkea penkereine ja vas alhual suo laijat ol puitettu sahuoksill ristinurkal, jotka oli kivvii täynä ja muata, silloin oli silta puine. 1930 luvun jälkeen rak. petonisilta. Viisjoki (Tie kirkonkylään)
- Viisjoki. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Viisjoki - v. 1500 Wiesjoki. 1614 Wijss Joki. 1642 Wijsi Joki; Taipaleenjoen sivujoki etelästä. Myös kylän nimi. Metsäpirtti.
- Viisjoki, visjok. Metsäpirtti. Helena Loponen 1966-68
- a. Taipaleen sivujoki, joka saa alkunsa Inkerinmaalta ja laskee Koselan kylän kohdalta Taipaleenjokeen (14 I). Vrt. Pieni joki.
- b. Kylä (16 - 17 JK). Esiintyy Vatjan viidenneksen verokirjassa Vizjaki-nimisenä. Nimi johtunee viidestä pikkujoesta, jotka ennen Suvannon laskua (v. 1818) purkivat vetensä järveen (Metsäpirtti, s. 14).
- Viisjoki - Viisjok. Kansa kutsui tätä vanhaamarkaan Pieneksi joeksi. Alku on Lempaalan järvestä Inkerinmaalta. Kulkee Metsäpirtin pitäjän halki kiemurrellen ja laskee Taipalie eli Suuriejokkie. Jokea myötä on vanhaamaita uitettu ropsia ja halkoa juohuarua roomuloihe lastattavaksi eli sutna, joita massina ksi Pukser. veti 'Siis hinaja'. Helena Klaus 1959
- Viisjoki. Viisjok (= Viisjoki), Viisjuoss. Venäjän puolelta, Lempaalan järvestä lähtevä joki, joka meni Metsäpirtin halki laskien Taipaleenjokeen. Metsäpirtti. Aulis Ryyppö 1959
- Viisjoki, Viisjok, Viisjuoel, kylä. Metsäpirtti. Aulis Ryyppö 1959
- Viisjoki - Valitse oikeanpuoleisesta valikosta Viisjoki. Jari Marsela
- Viisoja. T. Paukku
- Viisoja. Oltii viisojal tukiuitos. Viisjoki. Joentaka. Viisjoki alkoi Lempaalan järvestä, oli rajana Sirkiänsaaren kylän kohdalla ja laski Korleen ja Joentaan kylien kautta Suvantoon.
- Villamäki. Helena Klaus 1959
- Villamäki - Villamäk' i. Paikka on kai saanut seutuille lampaan keritsemisestä nimensä. Lampaat kulki aikoinaan suurissa katraissa metsissä ja merkit kauloissa. Tällä mäellä oli kansakoulu. Paukunmäki, sukunimi Paukku.
- Villamäki. Villamäk, Villamiäjel olj kansakoulu. Kylien välinen, mäellä oleva aho. Sunikkala. Aulis Ryyppö 1959
- Villamäki. Villamäk. Oltii villamiäel Kuopa Juhol kyläs. Laajempi mäkialue, jossa oli Joentaan kansakoulu ja Juho Kuopan talo, osittain metsää kasvava. Joentaka. T. Paukku 1962
- Vinkkelihaka. Helena Loponen 1966-68
- vinkkelhaka, Koukunniemi (13 H). Pieni, aidattu, leppää kasvanut haka Tademaan vieressä. Kuului Notkolan tilaan. 'Vinkkehuas pietti lampaita. Sin ol yks vinkkel [= suora kulma]'.
- Viranniitty. Aulis Ryyppö 1959
- Viranniitty. Veraniitylt tekkiit heiniä. Viisjoen varressa olva huonnon niitty. Haapsaari.
- Virola. Antti Kajaala 1964
- Virola. Metsäpirtti Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Paavo Puikkonen. Tilan aikaisempi omistaja oli aikoinaan siirtynyt Virosta, josta sitten nimikin Virola johtui. Asukkaat: viroloist. Karttapiirros I kohta 14
- Virolainen. Helena Klaus 1959
- Virolainen. Alaniitylt mäntiikii sitt vasemal päi pitki rajaoja laitua. Virolaisei talol.
- Vironniitty. T. Paukku 1962
- Vironiitty. Oltii vironiityl. Luonnon niitty. Joentaka.
- Vorkke. Helena Loponen 1966-68
- vorkke, Kosela (15 I). Koselan - Taipaleen maantien itäpuolella, Kukatsuon etelälaidassa oleva kylän osa, jonne Eevalan asukkaita joutui muuttamaan isonjaon yhteydessä. Vir. nimi, joka yleistynyt käyttöön. Vorkessa oli hyvää viljelysmaata. Asukkaat: vorket, vorkelois(e)t
- Vorkke, (asutusryhmä). Taipalielautalt ensin muantiest vasemall, kuului Koselankylliä. Asukkaat Eevoja. Helena Klaus 1959
- Vorkke, Vorkes, Vorkkie. Koselan kylän osa. Kosela. Aulis Ryyppö 1959
- Vortsa - Vortsanaho. Helena Loponen 1966-68
- vortsa, Koukunniemi (13 I). Kuiva aho Suvannon rannassa. Kapea, rannan suuntainen, n. 300 m pitkä kaistale. Nuorison suosima kokoontumispaikka, jossa oli hyvä pelata palloa. vortsaniem oli pieni niemi ahon edustalla Suvannon rannassa. vortsa appell (ven) = hovi
- Vossinoinsaari. Helena Klaus 1959
- Vossinoin saari pohjois Laatokalla, jonne Meetsäpirtinkin kalastajat syksypuolell männit, kun siellä oli syvät viet lohen pyyvöll. Siellä oli suuret yhtöiskalatuvat, jotka munkit omisti, myös savutupia vanhaan aikaan. Saaroisten kalastajat.
- Voudinahot. Helena Klaus 1959
- Voudinahot, Vov-ahot. Viisjokelaisii vanhat niityt Alakorvelt Tapparii päin. Kaikki jo peltoja. Tappari.
- Vullinranta. Helena Loponen 1966-68
- vulliranta, Koukunniemi (12 H). Suvannon rantaa Vullin talon kohdalla. Paikka oli varsinaisesti vulliniem [=Vullinniemi]. Vrt Petäjikönniemi
- Väliluota. Helena Loponen 1966-68
- välluoto: välluvos. Metsäpirtti (18 G). Luoto Laatokassa, n. 4 km rannasta. Vrt Puikkeenluoto ja Majakkaluoto. välluvo tie johti Koselasta Laatokan rantaan (15 - 16 I - 16 H).
- Välimaa. Helena Loponen 1966-68
- väl'mua. Kosela (14 H). Eevalan (ks tätä) pohjoisosassa sijainneen tilan vir. nimi, jolla myös kansa kutsui taloa. Omistaja, Simo Laulajainen oli muuttanut Neusaaresta (ks tätä) Eevalaan.
- Vätikkä. Helena Loponen 1966-68
- vätikkä, Kosela/Koukunniemi (14 H).
- a. Koselassa ollut maapalsta: 'vanhua Suvanno pohjua Ievala rannas'. vätikäharju oli Metalan notkon (ks tätä) itäpuolella ollut harju Eevalassa (ks tätä).
- b. Koukunniemessä lietteellä ollut Notkolan tilan maapalsta.
- Vätikkä. Vätikäs ol Ievaloisii pellot. Kosela. Helena Klaus 1959
- vätikkä, Kosela/Koukunniemi (14 H).
Y
- Yllölä. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
- Yllö, Yllö = Jöran, vrt Yrjänä; Yllölä, talon nimi, Kosela.
- Yllön Martti. Helena Loponen 1966-68
- yllämartti, Kosela. Tuokkolassa asunut, erittäin sanavalmis ja vitsikäs mies. Oikealta nimeltään Martti Tuokko.'hiä ol yllä [= Yrjön] poika. Sitä kottalluo sanotti yllöläks [= Yrjöläksi].
- Yläaho. Helena Klaus 1959
- Metsäpirtti Tappari, Kuarlela. Yläaho. Siel ol paljo matsikkoi, niiko Tappari metsiskii. Ko niitä harjuloi ol niis metsis, mis ne kasvoit. Kyll yläahol ol vanhoi peltoloikii.
- Yläapaja. Helena Klaus 1959
- Yläapaja. Metsäpirtti. Ks. Mustaoja
- Yläkorpi. Helena Klaus 1959
- Ylakorpi ja yläkorvekiv. Nyt tullua Venäjärajalt rantua myötö enne kerrottuu Someriko metsiä. Siitä seuraava on Yläkorpi, josta tullaan Alakorvel. Metsäpirtti Laatokan rannan puolitse tullaan Sittojal kalarantojen ja Kustalan kautta.
- Yläpelto. Helena Loponen 1966-68
- yläpelto, Koukunniemi (12 H). Notkolan tilan maapalsta aivan Suvannon rannassa olleen Alapellon (ks. tätä) yläpuolella.
- Ylämatala. Helena Klaus 1959
- Ylämatala Luatokalla. Tän mäntii Amerikaharjult vennäill päi. Rajan sulkemise jälkie ol kalastusvettä viell siel toisel puolell. Passit piti joka kevät leimoittua Miikkulaisii Alakyläss. Metsäpirtti Saunasuar No: 2, joka oli muotostunut niemeks.
- Yläkylöiset. Helena Klaus 1959
- Yläkyllöist. Nimi on vanha luonnon muodostamaa harjua ja Saaroisten 1. numeron asukkuat ovat alavimmill maill samoin viljelyksel ja niityt Alakorvella, harjuineen. Siis vanhaa Laatokan pohjaa. Rannakujaistuovat Yläkylliä. Suoroine No: 2
- Ylätie. Helena Klaus 1959
- Ylätie varrel asui Tauno Hämäläine (Manulasta) Kustalasta. Tämäkin talo oli Kokkasuo niittyjen laijalla, harju jotka tuli tielle asti. Kokkasuo harjulle ja siitä Sitto-ojan sillal. Suaroine No: 1
- Ylätie tuli Pirsa-aholta Repolan kylän kautta Sitojalle.
